Vaasan lyseon lukio
Sivulta puuttuu 
Vaasan lyseon lukio on Vaasan keskustassa sijaitseva toisen asteen oppilaitos. Koulussa on noin 800 opiskelijaa ja 50 opettajaa.
Sisällysluettelo |
Vaasan lyseon lukion vaiheita [muokkaa]
Vuonna 1880 Vaasan suomalainen poikalyseo aloitti toimintansa Etelä-Pohjanmaan ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna rehtorinaan Eliel Levón. Kouluun perustettiin iltalinja vuonna 1973. Onkilahden lukio (Onkilahden yhteiskoulu per. 1957) liitettiin Vaasan lyseon lukioon vuonna 1994. Samana vuonna iltalinjan nimeksi tuli Vaasan lyseon lukion aikuislinja. Vaasan yhteiskoulun lukio (Vaasan yhteiskoulu per. 1923) ja Kirkkopuistikon lukio (Vaasan suomalainen tyttökoulu per. 1891) yhdistettiin ja sen nimeksi tuli Vaasan yhteislukio.
Vaasan lyseon lukio ja Vaasan yhteislukio yhdistettiin vuonna 2006 Vaasan lyseon lukioksi. Koulu toimii kahdessa kiinteistössä: Vaasanpuistikko 8 (arkkitehtina J. Ahrenberg 1898) ja Kirkkopuistikko 27 (arkkitehtina A. W. Stenfors 1909).
Kansainvälisyys [muokkaa]
Vaasan lyseon lukio on UNESCO-kouluna sitoutunut kansainvälisyyskasvatukseen. Koulussa järjestetään useita kansainvälisiä projekteja, muun muassa taide- ja kulttuurimatkat Italiaan, Sveitsin Cerniin, Pariisi-Strasbourg -projekti ja ystävyyskoulutoiminta Viron Pärnun, Norjan Trondheimin sekä Saksan Kielin kanssa.
Yhteistyö [muokkaa]
Vaasan lyseon lukion opiskelijat voivat halutessaan ottaa opinto-ohjelmaansa myös kursseja muista oppilaitoksista: Vaasan yliopistosta, kesäyliopistosta, Vaasan ammattikorkeakoulusta, Vaasan työväenopistosta ja muista toisen asteen oppilaitoksista. Vaasan lyseon lukio ja Vaasan yliopisto ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka takaa lyseon opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet suorittaa yliopiston kursseja jo lukioaikana. Yliopisto tarjoaa lukiolaisille kursseja, jotka tukevat matemaattis-luonnontieteellistä ja kieli-reaalipainotusta.
Tunnettuja lyseolaisia [muokkaa]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
- Lauri Ingman (uskonnon ja suomenkielen opettajana 1895-1901, myöh. pääministeri, arkkipiispa)
- Yrjö Alanen (uskonnonfilosofi, professori)
- J. A. Hollo (kasvatustieteilijä, kansleri)
- Mauri Honkajuuri (pankkimies, pääjohtaja)
- Jaakko Ikola (lehtimies, "Vaasan Jaakkoo", päätoimittaja)
- Heikki Klemetti (säveltäjä)
- Toivo Kuula (säveltäjä)
- Jussi Lappi-Seppälä (arkkitehti, pääjohtaja)
- Eemu Myntti (taidemaalari)
- Viljo Revell (arkkitehti)
- J. S. Sirén (arkkitehti, professori)
- Ilmari Turja (kirjailija, päätoimittaja)
- Jaakko Numminen (ministeri)
- Jorma Ollila (Nokian ex-pääjohtaja)
- Pentti Partanen (Pelastusylijohtaja)
- Matti Alahuhta (Koneen toimitusjohtaja)
- Pekka Puska (Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen pääjohtaja)
- Kari Uusikylä (kasvatustieteilijä, professori)
- Matti Kuusimäki (ex-valtakunnansyyttäjä)
- Timo Airaksinen (filosofi, professori), Onkilahden yhteiskoulun ajoilta
