Kirkkopuistikko
Kirkkopuistikko (ruots. Kyrkoesplanaden) on yksi Vaasan ydinkeskustan puistokaduista. Etelä-pohjoissuuntainen, noin kilometrin mittainen katu katkeaa Vaasan kirkkokorttelin kohdalla Vaasanpuistikon ja Hovioikeudenpuistikon välillä ja jatkuu taas kirkon toisella puolella. Katu alkaa Pikkukadun kulmasta lähellä Onkilahden rantaa ja päättyy Kasarmikatuun Kasarmintorin kohdalla. Pikkukadun ohella muut poikkikadut ovat Museokatu, Kirjastonkatu, Hietasaarenkatu ja Hovioikeudenpuistikko sekä kirkon eteläpuolisella osuudella Vaasanpuistikko, Rauhankatu ja Kasarminkatu.
Vaasan kaupunginarkkitehti Carl Axel Setterbergin vuoden 1855 asemakaavaan suunnittelema viiden puistokadun kokonaisuus – Hovioikeudenpuistikko, Kauppapuistikko, Kirkkopuistikko, Korsholmanpuistikko ja Vaasanpuistikko – kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[1]
Merkittäviä rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirkkopuistikko 0 (oik. Wolffintie): Vaasan Sähkön uusi pääkonttori, Heikki Aitoaho ja Sami Rintamäki 2015[2]
- Kirkkopuistikko 2: suojeltu puutalo[3]
- Kirkkopuistikko 4: Vaasan Sähkön entinen pääkonttori, Carl Schoultz 1930[4]
- Kirkkopuistikko 6 (Museokatu 8): kerrostalo, Keijo Petäjä 1954[4]
- Kirkkopuistikko 8:n kohdalla katukaivon puukatos kadun keskellä[5]
- Kirkkopuistikko 10 Luther-kirkko
- Kirkkopuistikko 11–13: Vasa övningsskola
- Kirkkopuistikko 16: Wasa Teaterin kansliarakennus (1713)[6]
- Kirkkopuistikko 22 (Hovioikeudenpuistikko 7): Suomen Pankin talo eli Ritzin talo, J. S. Sirén 1949–1952[4]
- Kirkkopuistikko 21 (Hovioikeudenpuistikko 9): apteekin talo, Carl Axel Setterberg[4]
- Kirkkopuisto: Vaasan kirkko, Carl Axel Setterberg 1862[4]
- Kirkkopuistikko 26: kaupungin virastotalo, Asko Halme 1979[4]
- Kirkkopuistikko 27: Kirkkopuistikon yläaste ja lukio, ent. Yhteislyseo ja Tyttölyseo, Alfred Wilhelm Stenfors 1909[7][6]
- Kirkkopuistikko 31: kerrostalo, Arvo O. Aalto 1959.[4]
- Kirkkopuistikko 33: Merenkurkun koulu
- Kasarmintori: Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkko
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vaasan keskuspuistikot ja palokadut Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. . Viitattu 1.10.2017.
- ↑ Kytölä, Anne: Vaasan Sähkön uusi toimitalo rakennettiin osittain meren päälle Nette, Vaasan Sähkön asiakaslehti. 1/2015. Arkistoitu 2.10.2017. Viitattu 1.10.2017.
- ↑ Vaasan kulttuuriympäristöselvitys, s. 103. Vaasan kaupunkisuunnittelu, 2010. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f g Öst, Susanne: Vaasan modernin arkkitehtuurin inventointi, s. 52. Vaasa: Pohjanmaan museo, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Haapalinna, Peku: Kaivojen kaupunki Vaasalaisia.info. 30.8.2007. Viitattu 2.10.2017.
- ↑ a b Leppäaho, Riina: Arvokkaita sisätiloja Vaasassa. Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2003. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.10.2017).
- ↑ Vaasan seudun kulttuurikohteet Vaasan ympäristöseura, Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 2.10.2017.