Hovioikeudenpuistikko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Vaasan keskustan kadusta. Mustasaaren kirkon edustalla sijaitsevaa kirkkokujannetta kutsuttiin aiemmin myös Hovioikeudenpuistikoksi, nykyään se on nimeltään Vanhan Vaasan kirkkokujanne.
Hovioikeudenpuistikko on pohjoisin Vaasan kolmesta länsi-itä-suuntaisesta puistokadusta.
Hovioikeudenpuistikon alkupäätä Vaasan hovioikeuden edestä kuvattuna.
Tikanojan taidekoti Hovioikeudenpuistikon ja Koulukadun kulmassa.

Hovioikeudenpuistikko (ruots. Hovrättsesplanaden) on yksi Vaasan ydinkeskustan puistokaduista. Noin kilometrin mittainen katu alkaa lännessä Rantakadulta Vaasan hovioikeuden edustalta, kulkee kauppatorin pohjoisreunaa ja päättyy Rautatienkatuun Vaasan rautatieaseman edustalle. Seuraava samansuuntainen katu etelään päin on Vaasanpuistikko.

Kauppatorin kohdalla, Raastuvankadun kulmasta Alatorille Hovioikeudenpuistikko on kävelykatua. Kävelyaluetta suunnitellaan jatkettavaksi kadun loppupäähän, rautatieasemalle asti, ja siitä edelleen kaavaillaan jalankulkuyhteyttä ratapihan yli tai ali Wasa Stationiin ja Klemettilän uudelle kauppakeskusalueelle.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan kaupunginarkkitehti Carl Axel Setterbergin vuoden 1855 asemakaavaan suunnittelema viiden puistokadun kokonaisuus – Hovioikeudenpuistikko, Kauppapuistikko, Kirkkopuistikko, Korsholmanpuistikko ja Vaasanpuistikko – kuuluvat Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[2]

Merkittäviä rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hovioikeudenpuistikko alkaa Setterbergin suunnittelemaa Vaasan hovioikeuden rakennusta (1862) vastapäätä. Setterbergin piirtämiä ovat myös kadun varrella oleva Vaasan kirkko sekä apteekkirakennus Kirkkopuistikon kulmassa.[3]

Eduskuntatalon suunnittelijana tunnetun J. S. Sirénin piirtämiä rakennuksia Hovioikeudenpuistikon varrella ovat Lassila & Tikanojan liikerakennus (1937) numerossa 19, KOP:n talo (1939–1941) Hovioikeudenpuistikko 13:ssa sekä ja Suomen Pankin talo eli Ritzin talo (1949–1952) Kirkkopuistikon kulmassa.[3] Suomen Pankin talon edessä kadun keskellä on vanhan katukaivon puukatos.[4]

Muita merkittäviä rakennuksia Hovioikeudenpuistikon varrella ovat Keijo Petäjän suunnittelema, vuonna 1964 valmistunut as.oy Paratiisi Rantakadun kulmassa, Tikanojan taidekoti numero 4:ssä, Kipinän talo numero 5:ssä (Alfred Wilhelm Stenfors 1907), Vaasan kauneimmaksi taloksi äänestetty[5] Vaasan Osake-Pankin jugendlinna eli Kurtenia numero 11:ssä (Fredrik Thesleff 1905), Vaasan kaupungintalo, Rewell Center Ylätorilla, torinlaidan Hartmanin talo (Kauno S. Kallio 1913) sekä hotelli Centralin talo Pitkänkadun kulmassa (A. E. Hämäläinen 1941).[6][3][7][8][9]

Hovioikeudenpuistikon varrella toimivat muun muassa Vaasan pääposti, kauppakeskus Espen, Sokos Hotel Royal ja Vaasan Omenahotelli.

Taideteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hovioikeudenpuistikon varrella on monia julkisia veistoksia ja korkokuvia, keskeisimpänä torinlaidan Suomen Vapaudenpatsas. Kävelykatuosuudelle on vuosina 2005–2006 pystytetty myös Erkki Kannoston teokset Matkakuume, Syvä jano ja Varjoja metsässä. Hartmanin talon fasadia komistavat John Munsterhjelmin graniittifiguurit Seppä ja Puutarhassa työskentelevä nainen. Rewell Centerin päädyssä on Jaakko Niemelän Gridlock, Kaupungintalon puistossa ovat Joachim Kurtenia, P. E. Svinhufvudia ja marsalkka Mannerheimia esittävät korkokuvat (Emil Wikström ja John Munsterhjelm). Suomen Pankin rakennuksen seinässä ovat Emil Filénin ja Yrjö Rosolan tekemät reliefit. Kirkkopuistikon kulmassa on Emil Wikströmin tekemä Zachris Topeliuksen patsas.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaasan keskustan osayleiskaava, Luonnos 16.2.2016, s. 42, 47. Vaasan kaupunki, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.9.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Vaasan keskuspuistikot ja palokadut Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. . Viitattu 1.10.2017.
  3. a b c Öst, Susanne: Vaasan modernin arkkitehtuurin inventointi, s. 52. Vaasa: Pohjanmaan museo, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Haapalinna, Peku: Kaivojen kaupunki Vaasalaisia.info. 30.8.2007. Viitattu 2.10.2017.
  5. a b Kävelyopas 2015. Folkhälsan, Visit Vaasa. Viitattu 1.10.2017. [vanhentunut linkki]
  6. Hartmanin talo YSO - Yleinen suomalainen ontologia. Viitattu 1.10.2017.
  7. Hartmanin taloon tehdään miljoonaremontti Pohjalainen. 20.11.2015. Viitattu 30.9.2017.
  8. Senkina, Irina: Kurtenian talo, Vaasan Osake-Pankki (v.1904) Mosaiikki ry. Viitattu 1.10.2017.
  9. Muistojen maanantai, osa 4: Kipinän talo Vaasan kaupunki. Arkistoitu 1.10.2017. Viitattu 1.10.2017.