Valtatie 3

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
3
E 12
Valtatie 3
Kolmostie
Valtatien 3 reitti on merkitty karttaan sinisellä.
Valtatien 3 reitti on merkitty karttaan sinisellä.
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 424 km
Alkupiste Helsinki
Reitti Hämeenlinna (100 km)
Tampere (179 km)
Päätepiste Vaasa (424 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku Helsinki–Ylöjärvi nelikaistainen, muuten pääosin kaksikaistainen
Katso myös Valtatie 3 Commonsissa
Helsinki–Tampere-moottoritietä Parolan kohdalla
Valtateiden 3 ja 19 liittymä Jalasjärvellä

Valtatie 3 on Helsingistä Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Vaasaan johtava valtatie. Tien pituus on 424 kilometriä.

Tie on kokonaisuudessaan osa kansainvälistä E12-tietä. Tie kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon sekä yleiseurooppalaiseen TERN-verkkoon. Laihian ja Vaasan välillä tie on osa Sinistä tietä.

Valtatien 3 vilkkain kohta on Helsingissä Kehä I:n liittymän pohjoispuolella, missä keskimääräinen liikennemäärä on noin 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 3 kulkee seuraavien kuntien kautta: HelsinkiVantaaNurmijärviHyvinkääRiihimäkiJanakkalaHämeenlinnaHattulaHämeenlinna (uudelleen) – ValkeakoskiAkaaValkeakoski (uudelleen) – LempääläTamperePirkkalaNokiaTampere (uudelleen) – Nokia (uudelleen) Tampere (uudelleen) – YlöjärviHämeenkyröIkaalinenParkanoJalasjärviKurikkaIlmajokiIsokyrö - LaihiaMustasaariVaasa.

Valtatie 3 alkaa Helsingistä Mannerheimintien päästä. Helsingin Kivihaan ja Vantaalla sijaitsevan Kehä III:n eritasoliittymän välillä valtatie 3 on hyvälaatuista nelikaistaista valtatietä, jonka kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä (ei kuitenkaan moottoritietä). Kehä III:n ja Ylöjärven välinen osuus on kokonaisuudessaan nelikaistaista moottoritietä. 180 kilometrin pituisena se on Suomen pisin moottoritie. Pääkaupunkiseudulla tiestä käytetään myös nimeä Hämeenlinnanväylä, joskus puhekielessä myös Tampereenväylä. Aikaisemmalta nimeltään tie on Nurmijärventie. Moottoritien liikennemäärät ovat varsin suuret koko sen matkalla. Esimerkiksi Riihimäen kohdalla tien liikennemäärä on noin 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Valtatieympäristön esteettisyyteen on pyritty myös kiinnittämään huomiota. Osaa valtatie kolmosen silloista voi pitää lähes taideteoksina ja kallioleikkauksia on valaistu. Akaan Terisjärven kohdalla on Ekku Peltomäen valotaideteos Lux Tavastia.[1]

Tampereen keskustan eteläpuolella valtatie 3 kääntyy Tampereen läntiselle kehätielle, joka on myös moottoritie. Moottoritie päättyy hieman Ylöjärven keskustan länsipuolella, ja valtatie kääntyy kehätieltä Elovainion eritasoliittymässä Tampereen ja Vaasan väliselle tielle.

Ylöjärven ja Vaasan välillä valtatie 3 on tavanomaista suomalaista kaksikaistaista valtatietä, jonka laatu vaihtelee. Joitakin tärkeimpiä liittymiä on parannettu eritasoliittymiksi. Lisäksi Mustasaaren Helsingbyn ja Vaasan välillä on 11 kilometriä pitkä moottoritie. Tie päättyy Vaasan keskustaan.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1938 määritelty kolmostie kulki Helsingissä yhdessä ykkös- ja kakkosteiden kanssa Pitäjänmäelle nykyisten Pitäjänmäentien ja Konalan risteykseen. Sieltä tie jatkui nykyisten Malminkartanon ja Kaivokselan ohi Vantaankoskelle ja edelleen Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta reitti jatkui Vanajanselän itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle. Tiehen yhtyivät valtatiet 12 Pälkäneen Kyllössä ja 9 Kangasalan Huutijärvellä. Tampereelta tie kulki Vaasaan suunnilleen nykyistä linjausta.

Tie uusittiin kokonaisuudessaan 1950- ja 1960-luvuilla. Tällöin syntyi nykyinen linjaus Helsingistä Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta Tampereelle linjaus muuttui radikaalisti: Pitkällisten riitojen jälkeen tie ohjattiin Valkeakosken kautta, jolloin Sääksmäelle rakennettiin pengertie ja riippusilta, jolla tie ylitti Vanajaveden Rauttunselän ja Vanajanselän välistä. Reitti Hämeenlinnasta Pälkäneelle jäi mutkaiseksi ja mäkiseksi soratiereitiksi 1970-luvulle saakka, jolloin tie uusittiin valtatietasoiseksi ja numeroitiin seututieksi 305, myöhemmin kantatieksi 57.

Hämeenlinnan keskustan ohittava moottoritieosuus valmistui vuonna 1964 ja Lempäälän Kuljun ja Tampereen keskustan välinen osuus neljä vuotta myöhemmin. Haagan ja Kehä III:n välinen osuus pääkaupunkiseudulla levennettiin nelikaistaiseksi kahdessa vaiheessa vuosina 1975 ja 1977. Tätä osuutta ei ole merkitty moottoritieksi, mutta kaksine ajoratoineen ja eritasoliittymineen se on silti varsin moottoritiemäinen.

Tampereen läntinen kehätie valmistui kaksikaistaisena tienä, osin moottoriliikennetienä 1985,[2] mutta valtatie 3 linjattiin edelleen Tampereen keskustan kautta. Valtatien linjaus muutettiin kehätielle vasta 1990-luvun puolivälissä. Entinen linjaus kulki nykyisten teiden 3495, 12 ja 65 reittiä.

Kolmostie ruuhkautui etenkin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä toivottomaksi jo 1980-luvulla. Moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin olemassa olleen valtatien viereen. Ensimmäinen kahdeksan kilometrin osuus Helsinki–Hämeenlinna-moottoritiestä valmistui Kehä III:n ja Klaukkalan liittymien välille vuonna 1988. Hyvinkään ja Riihimäen välinen osuus valmistui vuonna 1990 ja Klaukkalan liittymän ja Nurmijärven välinen osuus seuraavana vuonna. Puuttuvat osuudet Nurmijärven ja Hyvinkään sekä Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä valmistuivat vuonna 1992. Moottoritien valmistuttua vanhasta tiestä tuli seututie 130.

Moottoritien linjauksesta Hämeenlinnan ja Tampereen välillä riideltiin vuosia. Lopulta linjaukseksi valittiin Toijalan kautta kulkenut vaihtoehto, jossa Vanajavesi ylitetään Konhonvuolteella Toijalan luoteispuolella. Täten Hämeenlinnan ja Tampereen väliseksi linjaukseksi tuli vuoden 1938 numerointijärjestelmän kantatie 56, joka oli lakkautettu Valkeakosken linjauksen valmistuttua. Moottoritie valmistui Hämeenlinnasta Kalvolan Iittalaan saakka vuonna 1996 ja viimeinen osuus Kuljuun vuonna 2000.

Myös Tampereen läntinen kehätie on ollut pitkään hyvin ruuhkautunut heti sen jälkeen kun osuus Helsinki–Tampere valmistui moottoritieksi. Tampereen Läntisen Kehätien ensimmäinen osa valmistui vuonna 2006 Rajaniemen ja Kalkun välillä. Tampereen eteläisen nelitasoliittymän ja Rajaniemen sekä Kalkun ja Ylöjärven väliset osuudet valmistuivat moottoritieksi vuonna 2008.

Pirkanmaan puolella Kolmostielle on rakennettu ohituskaistoja; ensin 1990-luvulla ohituskaistoja Ylöjärvelle, Hämeenkyröön ja Ikaalisiin, vuonna 2008 yhteensä 8 keskikaiteellista ohituskaistaa Parkanoon ja vuonna 2011 yksi keskikaiteellinen ohituskaista Hämeenkyrön pohjoispuolelle.

Vaasan moottoritie on valmistunut kahdessa osassa vuosina 1968 ja 1994.

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatiellä 3 on tiheä pikavuorotarjonta Helsingin ja Tampereen välillä, vuoroja kulkee molempiin suuntaan noin 40 päivässä. Puolet vuoroista kulkee Hämeenlinnan ja Tampereen välillä koko matkan moottoritietä, loput seututietä 130 Valkeakosken kautta. Tampereelta osa vuoroista jatkaa Nokialle, Vaasaan ja Seinäjoen kautta Kokkolaan.

Merkittävin osa valtatie 3:n vuoroista kuuluu Väinö Paunu -yhtiölle, joitakin vuoroja ajavat myös Länsilinjat, Onnibus, OnniExpress ja Osmo Aho.

Valmistuneet tiehankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen läntinen kehätie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tampereen kehätie

Tampereen läntinen kehätie on pitkään ollut hyvin ruuhkautunut. Tiehallinto aloitti vuonna 2003 kehätien rakentamisen moottoritieksi. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2006 Rajaniemen ja Kalkun välille valmistui seitsemän kilometrin moottoritieosuus, johon sisältyi kolme eritasoliittymää sekä uusi Rajasalmen silta. Vuonna 2006 aloitetussa toisessa vaiheessa rakennettiin yhteensä 13,3 kilometriä moottoritietä väleille LakalaivaPirkkala ja KalkkuSoppeenmäki. Toisessa vaiheessa kolmostiellä parannettiin neljää olemassa olevaa eritasoliittymää sekä rakennettiin uudet Pikku-Ahveniston, Myllypuron ja Linnakorven eritasoliittymät. Lisäksi parannettiin Maatialan eritasoliittymää valtatiellä 12 ja rakennettiin uusi Kankaantaan eritasoliittymä valtatielle 11. Toinen vaihe valmistui vuonna 2008. Koko hanke maksoi noin 114 miljoonaa euroa.[3]

Ikaalisten ja Parkanon ohituskaistat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Parkanon kunnan alueelle rakennettiin yhteensä 8 keskikaiteellista ohituskaistaa ensimmäisenä osana valtatien 3 perusparannusta Tampereen ja Vaasan välillä. Lisäksi vuonna 2011 Ikaalisten ja Hämeenkyrön välille rakennettiin yksi keskikaiteellinen ohituskaista.

Hattelmalanharjun pohjavesisuojaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattelmalanharjun kohdalle rakennettiin vuosina 2011-2012 pohjavesi- ja melusuojauksia sekä parannettiin Hattelmalan eritasoliittymän ramppeja. Samaan aikaan myös valtatietä 10 ja seututietä 130 parannettiin pohjavesialueella.

Laihia–Helsingby tiemerkintäkokeilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 päällystystyön yhteydessä leveää keskiviivaa kokeiltiin valtatiellä 3 Laihian ja Helsingbyn välisellä noin 11 kilometrin pituisella osuudella. Tieosuudella on tapahtunut paljon kohtaamisonnettomuuksia, ja metrin levyisen viivalla merkityn alueen ajokaistojen välissä uskotaan vähentävän vakavia onnettomuuksia merkittävästi. Tiemerkintäkokeilu tehtiin, koska valtiolla ei ole tällä hetkellä rahaa tien nelikaistaistukseen tai raskaisiin parannustoimenpiteisiin.

Lempäälä–Tampere liikenteenhallinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän ja Tampereen välille valmistui vuodenvaihteessa 2012-2013 noin 22 kilometrin matkalle kelin ja liikenteen mukaan muuttuva nopeusrajoitusjärjestelmä. Lisäksi hankkeessa rakennettiin uusi tiesääasema sekä ruuhkavaroitusjärjestelmän laajennus kyseiselle moottoritieosuudelle. Vastaava järjestelmä aiotaan toteuttaa myöhemmin myös läntiselle kehätielle.[4]

Hämeenlinnan tunneli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 3 katettiin Hämeenlinnan keskustan kohdalla noin 250 metrin matkalla. Hanke alkoi lokakuussa 2011 ja valmistui kesäkuussa 2013. Tunnelin päälle rakennettiin uusi kauppakeskus. Samalla melusuojausta keskustan kohdalla parannetaan. Tunneli varustettiin liikennekameroilla ja sähköisellä opastejärjestelmällä. Ajokaistan yläpuolisia opasteita on yhteensä 4 ja nopeusrajoitus- ja varoitusmerkin yhdistelmiä yhteensä 16.

Rakenteilla olevat tiehankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehäradan tiejärjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaalla valtatietä 3 parannetaan parhaillaan Kehä III:n ja Klaukkalantien välisellä osuudella. Hankkeessa rakennetaan kolmannet kaistat sekä muuttuvat nopeusrajoitukset ja ruuhkavaroitusjärjestelmä. Lisäksi rakennetaan uusi Keimolanportin eritasoliittymä, siirretään nykyistä Keimolanportin huoltoasemaa ja parannetaan Kivimäen eritasoliittymää. Hankkeessa siirretään myös seututien 130 linjausta, rakennetaan sillat Kehäradan kohdalle ja Kivistön asema. Hanke aloitettiin loppuvuodesta 2009 ja se valmistuu vuodenvaihteessa 2013-2014. Hankkeen kustannusarvio on 108,2 miljoonaa euroa.

Suunnitteilla olevat tiehankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere–Vaasa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven ja Vaasan välisellä osuudella valtatie 3 on nykyisin pääosin kaksikaistaista tietä. Pitkällä aikavälillä Liikenneviraston tarkoitus on parantaa merkittävästi tätä osuutta. Parannushanke koostuu useista hankkeista, joista ensimmäiset on toteutettu 2008. Yhteysvälihankkeena hanke rakennetaan 2. vaiheessa, joista ensimmäinen on tarkoitus aloittaa viimeistään keväällä 2015.

1. vaiheessa valtateitä 3 ja 18 parannetaan Laihian keskustan kohdalla muuttamalla tien linjausta ja rakentamalla kaksi uutta eritasoliittymää. Hanke kestää noin kaksi vuotta ja maksaa 20 miljoonaa euroa.

2. vaihe toteutetaan vuosina 2016-2022. Hankkeessa toteutetaan toimenpiteitä pahimmissa ongelmakohdissa, ja parannustyöt takaavat liikenteen sujuvuuden vuoteen 2025 asti.

Hämeenkyrön kohdalle rakennetaan noin 10 kilometrin mittainen nelikaistainen ohikulkutie. Tien nopeusrajoitukseksi tulee 100 km/h ja siltä kielletään hidas liikenne. Tielle rakennetaan useita siltoja ja kolme uutta eritasoliittymää. Lisäksi ohitustien pohjoispuolelle rakennetaan noin 2 kilometrin mittainen ohituskaista. Hankkeen toteuduttua vanha tie jää paikalliseen käyttöön ja se muutetaan yhdystieksi 2620. Hankkeen kustannusarvio on noin 60 miljoonaa euroa.

Ikaalisten ja Mansoniemen välillä valtatietä 3 parannetaan rakentamalla mm. ohituskaistoja ja kolme uutta eritasoliittymää. Lisäksi rakennetaan uusi rinnakkaistieyhteys Ikaalisten ja Kylpylän eritasoliittymien välille sekä siirretään seututie 261 kulkemaan parin kilometrin matkalta uudelle linjaukselle Kilvakkalan pohjoispuolelle.

Parkanon kohdalla valtatie 3 parannetaan nelikaistaiseksi valtatien 23 ja seututien 274 liittymien välillä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan 3 uutta eritasoliittymää ja parannetaan kahta nykyistä sekä siirretään valtatie 23 noin kilometrin matkalta uudelle linjaukselle.

Jalasjärven eteläpuolelle sekä Ilmajoelle rakennetaan 6 uutta keskikaiteellista ohituskaistaa. Lisäksi Ilmajoella rakennetaan pohjavesisuojauksia.

  • Ikaalinen–Mansoniemi ohituskaistat

Jalasjärven keskustan ja Jokipiin välillä valtatie 3 siirretään uudelle linjaukselle nykyisen tien itäpuolelle. Valtatien 19 liittymään rakennetaan eritasoliittymä. Uuden tieosuuden pituus on noin 5 kilometriä ja sille rakennetaan lisäksi keskikaiteellinen ohituskaistapari. Tien kustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa.

Kurikan kohdalla kantatien 67 ja valtatien 3 liittymän liikenneturvallisuus on heikko, ja liittymässä on 60 km/h nopeusrajoitus. Yhteysvälihankkeessa liittymä korvataan noin kilometri etelämmäksi rakennettavalla eritasoliittymällä. Samassa yhteydessä myös kantatietä 67 ja seututietä 687 parannetaan osittain uudelle linjaukselle.

  • Kurikan eritasoliittymä ja tiejärjestelyt

Tämänkin jälkeen tieosuudelle jää vielä puutteita, ja tietä parannetaan vielä myöhemmin 2020-luvulla joko yhteysvälihankkeena tai yksittäisinä hankkeena.

Ylöjärvi–Hämeenkyrö moottoritie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven ja Hämeenkyrön välisellä osuudella valtatien 3 liikenne on usein ruuhkaista ja liikenneturvallisuus on heikko. Välille on suunnitteilla moottoritie nykyisen valtatien 3 linjauksen pohjoispuolelle. Uuden moottoritien pituus on linjausvalinnasta riippuen 15-20 km ja sille tulee 5-6 uutta eritasoliittymää sekä uusi levähdysalue Sasin ja Ahrolan välille. Lisäksi kantatien 65 linjaus siirretään n. 3 kilometrin matkalla kulkemaan uutta moottoritietä. Hankkeesta on tekeillä tiesuunnitelma, jonka yhteydessä selviävät kustannukset ja tien lopullinen sijainti. Hanke toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.

Hämeenkyrö–Parkano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkyrön ja Parkanon välisellä osuudella valtatie 3 on tavoitetilassa jatkuvaa keskikaiteellista ohituskaistatietä. Tiellä on nykyisin 5 keskikaiteellista ohituskaistaa ja 3 keskikaiteetonta ohituskaistaa. Lisäksi Parkanon kohdalle on suunnitteilla nelikaistatie ja Ikaalisiin 4 keskikaiteellista ohituskaistaa lisää. Lisäksi nykyinen tie on osittain 10,5 metriä leveä. Tästä johtuen ohituskaistatieksi muuttamisen kustannukset jäänevät hyvin pieneksi, ja hanke toteutunee jo 2020-luvun alkupuolella.

Koskenkorvan ohikulkutie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskenkorvan kohdalla valtatie 3 kulkee nykyisin keskustan läpi. Liikennemäärien, alhaisen nopeusrajoituksen ja useiden liittymien takia tien liikenneturvallisuus on huono. Uusi ohikulkutie olisi noin 7 kilometriä pitkä ja sille rakennettaisiin ohituskaistoja ja kaksi eritasoliittymää. Hanke toteutunee aikaisintaan 2010-luvun lopulla.

Laihia–Vaasa moottoritie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 3 tullaan tulevaisuudessa parantamaan moottoritieksi Laihian ja Vaasan välisellä osuudella. Nykyinen tie ruuhkautuu helposti suurten liikennemäärien takia. Lisäksi tieosuudella on sattunut vuosien varrella paljon kohtaamisonnettomuuksia, joista monet ovat johtaneet kuolemaan. Hankkeen kustannukset ovat vielä epäselvät, ja se toteutettaneen aikaisintaan 2020-luvulla.

Muita tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikkia Hämeenlinnanväylän alkupään eritasoliittymiä tullaan 2010- ja 2020-luvuilla parantamaan. Lisäksi valtatielle 3 rakennetaan Helsingin ja Kehä III:n välille koko matkalle kolmannet kaistat.lähde?

Klaukkalan ohikulkutien rakentamisen yhteydessä valtatielle 3 rakennetaan nykyisten Luhtaanmäen ja Nurmijärven eritasoliittymien puoleenväliin uusi Palojoen eritasoliittymä. Myöhemmin eritasoliittymästä itään rakennetaan myös seututien 139 uusi linjaus.

Hyvinkään ja Riihimäen välille rakennetaan uusi Arolammen eritasoliittymä. Liittymä tulee palvelemaan erityisesti Herajoen meijerille suuntautuvaa raskasta liikennettä.

Janakkalaan nykyisen Rastilan eritasoliittymän pohjoispuolelle rakennetaan Hämeenlinnan itäisen kehätien rakentamisen yhteydessä uusi eritasoliittymä. Samalla eritasoliittymien 23-25 numerointia tullaan todennäköisesti muuttamaan.

Valtatien 10 parantamisen yhteydessä Hattelmalan eritasoliittymään tullaan rakentamaan lisäramppeja.

Lisäksi valtatielle 3 rakennettaneen vaiheittain muuttuva ohjaus Helsingin ja Tampereen välille sekä Ylöjärven ja Hämeenkyrön välille.

Pitkämäen eritasoliittymään Vaasan moottoritiellä Valtatien 8 risteyksessä tullaan rakentamaan tulevaisuudessa lisäramppeja osana Vaasan ulomman ohitustien rakennustöitä. Toistaiseksi on epäselvää, siirretäänkö valtatien 8 linjaus uudelle tieyhteydelle.

Valtatien 3 melusuojausta tullaan parantamaan tulevaisuudessa Vaasan kaupunkialueella.

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Tiehallinnon tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 3 olisi nelikaistainen osuuksilla Helsinki–Tampere–Hämeenkyrö ja Laihia–Vaasa. Lisäksi Hämeenkyrön ja Parkanon välinen osuus olisi jatkuvaa ohituskaistatietä sekä Parkanon ja Jalasjärven välinen osuus kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Valtatien 3 ohjaamista Lempäälän kohdalla uudelle reitille on kaavailtu, Lempäälän Puskiaisessa nykyisestä moottoritiestä haarautuvalle oikomoottoritielle suoraan Pirkkalaan. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia ja edellyttäisivät tieinvestointeihin vuosittain käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.tieliikelaitos.fi/uutiskeskus/via/via_03_2005.pdf Tieliikennelaitoksen sidosryhmälehti VIA, 3/2005
  2. Masonen, Jaakko & Hänninen, Mauno (toim.): Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 3. Pikeä, hikeä, autoja. Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005, s. 272. Helsinki: Tielaitos, Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1621-X.
  3. Vt 3 Tampereen läntinen kehätie -hanke Tiehallinto. Viitattu 28.7.2007.
  4. Tampereen läntinen kehätie halutaan rauhoittaa muuttuvilla nopeusrajoituksilla 13.2.2013. Aamulehti. Viitattu 10. elokuuta 2013.
  5. Heikura, Matti: Turvallisemman tieverkoston suunnitelmat valmiit. Kaleva, 13.7.2007, nro 188, s. 29. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin lyhennetty verkkoversio Viitattu 18.7.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mauranen Tapani: Tampereen tuolle puolen – VT3/Tampereen läntisen kehätien historia; Tiehallinto/Mobilia 2009; ISBN 978-951-98271-4-8
  • Nenonen Marko: Moottoritie Tampereelle – Liikenne ja aluerakenteen muutos valtatien varrella keskiajalta 2000-luvulle; Tielaitos 2000; ISBN 951-726-682-0