Valtatie 3

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
3
E 12
Valtatie 3
Kolmostie
Valtatien 3 reitti on merkitty karttaan sinisellä.
Valtatien 3 reitti on merkitty karttaan sinisellä.
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 424 km
Alkupiste Helsinki
Reitti Hämeenlinna (100 km)
Tampere (179 km)
Päätepiste Vaasa (424 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku Helsinki–Ylöjärvi nelikaistainen, muuten pääosin kaksikaistainen
Katso myös Valtatie 3 Commonsissa
Helsinki–Tampere-moottoritietä Parolan kohdalla
Valtateiden 3 ja 19 liittymä Jalasjärvellä

Valtatie 3 on Helsingistä Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Vaasaan johtava valtatie. Tien pituus on 424 kilometriä.

Tie on kokonaisuudessaan osa kansainvälistä E12-tietä. Tie kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon sekä yleiseurooppalaiseen TERN-verkkoon. Laihian ja Vaasan välillä tie on osa Sinistä tietä.

Valtatien 3 vilkkain kohta on Helsingissä Kehä I:n liittymän pohjoispuolella, missä keskimääräinen liikennemäärä on noin 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Reitti

Valtatie 3 kulkee seuraavien kuntien kautta: HelsinkiVantaaNurmijärviHyvinkääRiihimäkiJanakkalaHämeenlinnaHattulaHämeenlinna (uudelleen) – ValkeakoskiAkaaValkeakoski (uudelleen) – LempääläTamperePirkkalaNokiaTampere (uudelleen) – Nokia (uudelleen) Tampere (uudelleen) – YlöjärviHämeenkyröIkaalinenParkanoJalasjärviKurikkaIlmajokiIsokyröLaihiaMustasaariVaasa.

Helsingin Kivihaan ja Vantaalla sijaitsevan Kehä III:n eritasoliittymän välillä valtatie 3 on hyvälaatuista nelikaistaista valtatietä, jonka kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä (ei kuitenkaan moottoritietä). Kehä III:n ja Ylöjärven välinen osuus on kokonaisuudessaan nelikaistaista moottoritietä. 180 kilometrin pituisena se on Suomen pisin moottoritie. Pääkaupunkiseudulla tiestä käytetään myös nimeä Hämeenlinnanväylä, joskus puhekielessä myös Tampereenväylä. Aikaisemmalta nimeltään tie on Nurmijärventie. Moottoritien liikennemäärät ovat varsin suuret koko sen matkalla. Esimerkiksi Riihimäen kohdalla tien liikennemäärä on noin 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Valtatieympäristön esteettisyyteen on pyritty myös kiinnittämään huomiota. Osaa valtatie kolmosen silloista voi pitää lähes taideteoksina ja kallioleikkauksia on valaistu. Akaan Terisjärven kohdalla on Ekku Peltomäen valotaideteos Lux Tavastia.[1]

Tampereen keskustan eteläpuolella valtatie 3 kääntyy Tampereen läntiselle kehätielle, joka on myös moottoritie. Moottoritie päättyy hieman Ylöjärven keskustan länsipuolella, ja valtatie kääntyy kehätieltä Elovainion eritasoliittymässä Tampereen ja Vaasan väliselle tielle.

Ylöjärven ja Vaasan välillä valtatie 3 on tavanomaista suomalaista kaksikaistaista valtatietä, jonka laatu vaihtelee. Joitakin tärkeimpiä liittymiä on parannettu eritasoliittymiksi. Lisäksi Mustasaaren Helsingbyn ja Vaasan välillä on 11 kilometriä pitkä moottoritie. Tie päättyy Vaasan keskustaan.

[muokkaa] Historiaa

Vuonna 1938 määritelty kolmostie kulki Helsingissä yhdessä ykkös- ja kakkosteiden kanssa Pitäjänmäelle nykyisten Pitäjänmäentien ja Konalan risteykseen. Sieltä tie jatkui nykyisten Malminkartanon ja Kaivokselan ohi Vantaankoskelle ja edelleen Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta reitti jatkui Vanajanselän itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle. Tiehen yhtyivät valtatiet 12 Pälkäneen Kyllössä ja 9 Kangasalan Huutijärvellä. Tampereelta tie kulki Vaasaan suunnilleen nykyistä linjausta.

Tie uusittiin kokonaisuudessaan 1950- ja 1960-luvuilla. Tällöin syntyi nykyinen linjaus Helsingistä Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta Tampereelle linjaus muuttui radikaalisti: Pitkällisten riitojen jälkeen tie ohjattiin Valkeakosken kautta, jolloin Sääksmäelle rakennettiin pengertie ja riippusilta, jolla tie ylitti Vanajaveden Rauttunselän ja Vanajanselän välistä. Reitti Hämeenlinnasta Pälkäneelle jäi mutkaiseksi ja mäkiseksi soratiereitiksi 1970-luvulle saakka, jolloin tie uusittiin valtatietasoiseksi ja numeroitiin seututieksi 305, myöhemmin kantatieksi 57.

Hämeenlinnan keskustan ohittava moottoritieosuus valmistui vuonna 1964 ja Lempäälän Kuljun ja Tampereen keskustan välinen osuus neljä vuotta myöhemmin. Haagan ja Kehä III:n välinen osuus pääkaupunkiseudulla levennettiin nelikaistaiseksi kahdessa vaiheessa vuosina 1975 ja 1977. Tätä osuutta ei ole merkitty moottoritieksi, mutta kaksine ajoratoineen ja eritasoliittymineen se on silti varsin moottoritiemäinen.

Tampereen läntinen kehätie valmistui kaksikaistaisena tienä, osin moottoriliikennetienä 1985,[2] mutta valtatie 3 linjattiin edelleen Tampereen keskustan kautta. Valtatien linjaus muutettiin kehätielle vasta 1990-luvun puolivälissä. Entinen linjaus kulki nykyisten teiden 3495, 12 ja 65 reittiä.

Kolmostie ruuhkautui etenkin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä toivottomaksi jo 1980-luvulla. Moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin olemassa olleen valtatien viereen. Ensimmäinen kahdeksan kilometrin osuus Helsinki–Hämeenlinna-moottoritiestä valmistui Kehä III:n ja Klaukkalan liittymien välille vuonna 1988. Hyvinkään ja Riihimäen välinen osuus valmistui vuonna 1990 ja Klaukkalan liittymän ja Nurmijärven välinen osuus seuraavana vuonna. Puuttuvat osuudet Nurmijärven ja Hyvinkään sekä Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä valmistuivat vuonna 1992. Moottoritien valmistuttua vanhasta tiestä tuli seututie 130.

Moottoritien linjauksesta Hämeenlinnan ja Tampereen välillä riideltiin vuosia. Lopulta linjaukseksi valittiin Toijalan kautta kulkenut vaihtoehto, jossa Vanajavesi ylitetään Konhonvuolteella Toijalan luoteispuolella. Täten Hämeenlinnan ja Tampereen väliseksi linjaukseksi tuli vuoden 1938 numerointijärjestelmän kantatie 56, joka oli lakkautettu Valkeakosken linjauksen valmistuttua. Moottoritie valmistui Hämeenlinnasta Kalvolan Iittalaan saakka vuonna 1996 ja viimeinen osuus Kuljuun vuonna 2000.

Myös Tampereen läntinen kehätie on ollut pitkään hyvin ruuhkautunut heti sen jälkeen kun osuus Helsinki–Tampere valmistui moottoritieksi. Tampereen Läntisen Kehätien ensimmäinen osa valmistui vuonna 2006 Rajaniemen ja Kalkun välillä. Tampereen eteläisen nelitasoliittymän ja Rajaniemen sekä Kalkun ja Ylöjärven väliset osuudet valmistuivat moottoritieksi vuonna 2008.

Vaasan moottoritie on valmistunut kahdessa osassa vuosina 1968 ja 1994.

[muokkaa] Joukkoliikenne

Valtatiellä 3 on tiheä pikavuorotarjonta Helsingin ja Tampereen välillä, vuoroja kulkee molempiin suuntaan noin 40 päivässä. Puolet vuoroista kulkee Hämeenlinnan ja Tampereen välillä koko matkan moottoritietä, loput seututietä 130 Valkeakosken kautta. Tampereelta osa vuoroista jatkaa Nokialle, Vaasaan ja Seinäjoen kautta Kokkolaan.

Merkittävin osa valtatie 3:n vuoroista kuuluu Väinö Paunu -yhtiölle, joitakin vuoroja ajavat myös Länsilinjat ja Veolia Transport.

[muokkaa] Tiehankkeita

Tampereen läntinen kehätie on pitkään ollut hyvin ruuhkautunut. Tiehallinto aloitti vuonna 2003 kehätien rakentamisen moottoritieksi. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2006 Rajaniemen ja Kalkun välille valmistui seitsemän kilometrin moottoritieosuus, johon sisältyi kolme eritasoliittymää sekä uusi Rajasalmen silta. Vuonna 2006 aloitetussa toisessa vaiheessa rakennetaan yhteensä 13,3 kilometriä moottoritietä väleille LakalaivaPirkkala ja KalkkuSoppeenmäki. Toisessa vaiheessa kolmostiellä parannetaan neljää olemassa olevaa eritasoliittymää sekä rakennetaan uudet Pikku-Ahveniston, Myllypuron ja Linnakorven eritasoliittymät. Lisäksi parannetaan Maatialan eritasoliittymää valtatiellä 12 ja rakennetaan uusi Kankaantaan eritasoliittymä valtatielle 11. Toinen vaihe valmistui vuonna 2008. Koko hankkeen kustannusarvio on 114 miljoonaa euroa.[3]

Pääkaupunkiseudulla Hämeenlinnanväylää suunnitellaan parannettavaksi Marja-Vantaan ja Kehäradan rakentamisen myötä 3+3-kaistaiseksi Kehä III:n ja Luhtaanmäen välillä. Hankkeen kustannusarvio elokuun 2006 kustannustasossa on 108,2 miljoonaa euroa.[4] Lisäksi Kehä III:n parantamissuunnitelmissa Hämeenlinnanväylän ja Kehä III:n eritasoliittymää esitetään rakennettavaksi kokonaan uudelleen.

Ylöjärven ja Vaasan välisellä osuudella valtatie 3 on pääosin kaksikaistaista tietä. Pitkällä aikavälillä Tiehallinnon tarkoitus on merkittävästi parantaa tätä osuutta. Parantamishanke koostuu useista osahankkeista, joista ensimmäiset on suunniteltu toteutettaviksi vuosina 2008–2013. Ensimmäisen vaiheessa tielle rakennettaisiin 15 uutta keskikaiteellista ohituskaistaa ja kahdeksaa nykyistä ohituskaistaa parannettaisiin. Lisäksi rakennettaisiin Hämeenkyrön ohikulkutie ja 12 uutta eritasoliittymää. Hankkeen rahoituksesta tai toteuttamisesta ei ole päätöstä.[5]

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Tiehallinnon tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 3 olisi nelikaistainen osuuksilla Helsinki–Tampere–Hämeenkyrö ja Laihia–Vaasa. Lisäksi Hämeenkyrön ja Parkanon välinen osuus olisi jatkuvaa ohituskaistatietä sekä Parkanon ja Jalasjärven välinen osuus kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Valtatien 3 ohjaamista Lempäälän kohdalla uudelle reitille on kaavailtu, Lempäälän Puskiaisessa nykyisestä moottoritiestä haarautuvalle oikomoottoritielle suoraan Pirkkalaan. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia ja edellyttäisivät tieinvestointeihin vuosittain käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[6]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. http://www.tieliikelaitos.fi/uutiskeskus/via/via_03_2005.pdf Tieliikennelaitoksen sidosryhmälehti VIA, 3/2005
  2. Masonen, Jaakko & Hänninen, Mauno (toim.): Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 3. Pikeä, hikeä, autoja. Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005, s. 272. Helsinki: Tielaitos, Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1621-X.
  3. Vt 3 Tampereen läntinen kehätie -hanke Tiehallinto. Viitattu 28.7.2007.
  4. Hämeenlinnanväylä (vt 3) Kehä III – Luhtaanmäki, yleissuunnitelma 8.2.2007. Tiehallinto. Viitattu 28.7.2007.
  5. Valtatie 3 Ylöjärveltä Vaasaan runkotietasoiseksi 2.7.2007. Tiehallinto. Viitattu 28.7.2007.
  6. Heikura, Matti: Turvallisemman tieverkoston suunnitelmat valmiit. Kaleva, 13.7.2007, nro 188, s. 29. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin lyhennetty verkkoversio Viitattu 18.7.2007.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä