Valtatie 20

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtatie 20
Valtatie 20
Valtatie 20
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 218 km
Alkupiste Tuira, Oulu
Reitti Kiiminki (20 km)
Pudasjärvi (89 km)
Taivalkoski (156 km)
Päätepiste Kuusamo (218 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen
Muodostettu 1938
Katso myös Valtatie 20 Commonsissa

Valtatie 20 on Oulun Tuirasta Kiimingin, Pudasjärven ja Taivalkosken kautta Kuusamoon johtava valtatie. Tien pituus on 218 kilometriä. Oulun seudulla tietä kutsutaan myös Kuusamontieksi. Viitostien ohella valtatie 20 on tärkein Koillismaalle suuntautuvan liikenteen väylä.

Tien alkupäässä Oulun ja Kiimingin välillä tien liikennemäärät ovat verraten suuria, mutta Kiimingin kirkonkylän jälkeen ja etenkin Pudasjärven ja Kuusamon välillä liikennemäärät ovat huomattavasti pienempiä ja liikenne pääosin sujuvaa. Erityispiirteenä on kuitenkin hirvieläinonnettomuuksien, etenkin porokolarien suuri määrä.

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: OuluPudasjärviTaivalkoskiKuusamo.

Oulu–Pudasjärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatien 20 ja Tulliväylän risteys, ns. ”miljoonamonttu”
Valtatie 20:n viitoitus Liitintielle.

Tie alkaa nelikaistaisena Bertel Jungin tie -nimisenä Tuiran kaupunginosasta Kemintien eli yhdystien 8156 liittymästä Tuiran ratapihan eteläpuolelta. Tie risteää Tulliväylän kanssa ja alittaa Oulun–Tornion rautatien paikallisten keskuudessa Miljoonamonttuna tunnetussa liittymässä, jossa tien nimi muuttuu Kuusamontieksi. Edelleen idempänä Laanilassa tie risteää Nelostien kanssa ja yhdystien 8300 kanssa Hintassa.

Tie jatkuu nelikaistaisena, aiemmin yleisesti Korvensuorana tunnettuna suorana tieosuutena ja risteää Raitotien kanssa Korvensuoran ja Ruskon kaupunginosien rajalla. Korvensuorana tunnettu osuus päättyy Hönttämäen eritasoliittymään, jonka jälkeen tie muuttuu kaksikaistaiseksi Korvenkylässä hieman ennen entistä Kiimingin kunnanrajaa.

Korvenkylän jälkeen tie kulkee Välikylän läpi, jossa siitä siitä haarautuu Ylikiiminkiin johtava seututie 833, ja sivuaa Jäälin taajamaa, Jäälinjärveä ja Honkasta ennen saapumistaan Kiimingin kirkonkylään. Kiimingin kirkko sijaitsee noin kilometrin päässä valtatieltä.

Kiimingissä valtatie risteää Haukiputaalle ja Ylikiiminkiin johtavan seututien 848 kanssa, ja ylittää Kiiminkijoen ennen Yli-Iihin johtavan seututien 849 risteystä.

Kiimingin kirkonkylän ohituksen jälkeen tienvarren asutus vähenee merkittävästi ja tien linjaus suoristuu. Myös tien liikennemäärät pienenevät oleellisesti. Tie kulkee Hannuksen kaupunginosan ja Arkalan kylän läpi.

Valtatie 20 Pudasjärvellä lähellä Nivan kylää.

Oulun ja Pudasjärven kunnanrajalla sijaitsevalta Hirvisuon levähdyspaikalta lähtevät pitkospuut, jotka muodostavat luontopolun tienvarren suoalueella. Seuraava tienvarren kylä on pieni Levo-ojan kulmakunta, jonka jälkeen haarautuvat tiet Kipinän ja Panuman kyliin. Valtatieltä lähtevän Hetekyläntien risteyksessä sijaitsee Niemitalon Juustolan toimitilat ja kahvio.

Kipinän jälkeen seuraava tienvarren kylä on entinen kestikievarikylä Taipaleenharju, jonka maamerkkejä ovat harjun laella seisovat puiset tuulimyllyt. Taipaleenharjun jälkeen asutus tihenee asteittain.

Pudasjärven kaupungin keskustaajama Kurenalus sijaitsee Iijoen rannoilla. Tie kulkee lähes keskustan halki Pudasjärven kirkonkylän jäädessä tien pohjoispuolelle.

Pudasjärvi–Taivalkoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudasjärven ja Taivalkosken välisen osuuden porokolaritilastot ovat synkät, ja tieosuus onkin eräs harvoja tieosuuksia Suomessa, joilla porokolarin riskistä varoitetaan erikseen opastetauluin.

Iijoen ylityksen jälkeen tiestä haarautuu Rovaniemelle johtava kantatie 78, ja Hirvaskoskelle saakka kantatie 78 ja valtatie 20 ovat samaa tietä. Keskustaajaman ja Hirvaskosken välinen asutus on harvaa, merkittävin yksittäinen taloryhmä tunnetaan nimellä Jatko. Kantatie 78 Paltamoon erkanee Hirvaskosken kylän pohjoispuolella ennen Korentokylää.

Ennen Pintamon kylää Poijulassa tiestä haarautuu Iso-Syötteelle ja edelleen Ranualle johtava seututie 858. Pintamojärven valtatie kiertää pohjoispuolitse, ja Koillismaan vaaramaisemat alkavat erottua voimakkaampina.

Pudasjärven ja Taivalkosken kunnanrajan jälkeen tie kulkee pienen Jurmun kylän lävitse ennen saapumistaan Taivalkosken keskustaan, jossa tiestä haarautuvat Suomen pisin seututie, seututie 800 Puolangan suuntaan ja seututie 863 Posion suuntaan.

Taivalkoski–Kuusamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatietä 20 talvella 2005–06 välillä Taivalkoski–Kuusamo

Taivalkosken jälkeen ensimmäinen merkittävä kylä on Inkee, joka sijaitsee hieman valtatien pohjoispuolella tien vanhan linjauksen varrella. Inkeen jälkeen tie kulkee pienen Visalan kulmakunnan halki ennen saapumistaan Kuusamon Kuolion kylään. Viimeinen kulmakunta ennen Kuusamon keskustaa on Kuolion ja keskustan puolivälissä sijaitseva Tavela. Taivalkoski-Kuusamo-väli on ainoa osa tiestä jolla on ohituskaistoja.

Valtatie 20 päättyy Kuusamon keskustaajaman lounaislaidalle Torankiin, jossa se Torangin portin itäpuolella päättyy valtatien 5 liittymään.

Liikennemäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 20:n vilkkaimmat osuudet ovat heti tien alkupäässä Oulussa: Laanilassa ja Hintassa valtatien 4 ja yhdystien 8300 liittymien välillä tietä ajaa lähes 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hintan ja Korvenkylän välillä keskimääräinen liikennemäärä on noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Korvenkylän ja Kiimingin kirkonkylän välillä tietä ajaa vielä keskimäärin noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta Kiimingin jälkeen liikenne vähenee oleellisesti: liikennemäärä vaihtelee välillä 1 300–3 900 ajoneuvoa vuorokaudessa, joskin vilkkaimmassa kohdassa Pudasjärven keskustaajaman kohdalla tietä käyttää keskimäärin 8 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.[1]

Koillismaalle ei nykyisin ole enää lainkaan rautatieyhteyttä, joten tavarakuljetukset ovat täysin maantiekuljetusten varassa. Raskaan liikenteen määrä valtatiellä 20 ei kuitenkaan ole erityisen suuri. Enimmillään se on Oulussa Korvensuoran kohdalla, jossa tietä pitkin ajaa hieman yli 1 500 raskaan liikenteen ajoneuvoa vuorokaudessa. Enimmäkseen raskaan liikenteen määrä jää kuitenkin selvästi alle 500 ajoneuvon vuorokaudessa.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 20 sijaitsi jokseenkin nykyisellä paikallaan jo vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä. Merkittävin ero nykyiseen on, että tuolloin tie kulki Taivalkosken kirkonkylän pohjoispuolitse nykyisten teiden 8610, 863 ja 8631 kautta. Nykyinen tie on rakennettu pääosin 1950- ja 1960-luvuilla. Valtatien alkupäässä Oulussa oleva Bertel Jungin tie valmistui alun perin Kiertotie-nimisenä syksyllä 1999. Aiemmin valtatie 20 päättyi Tulliväylän risteykseen.

Raitotien eritasoliittymän rakennustyömaa toukokuussa 2008

Tien alkupäässä Oulussa oleva Hintan ja Korvenkylän välinen kuuden kilometrin osuus oli aikanaan yksi Suomen vilkasliikenteisimmistä kaksikaistaisista teistä. Tien rakentaminen nelikaistaiseksi alkoi marraskuussa 2006, ja parannettu tie avattiin liikenteelle 1. lokakuuta 2008[3], joskin osia tiestä oli otettu käyttöön jo aiemmin.[4][5][6] Nelikaistaistamisen kanssa samassa yhteydessä rakennettiin myös uudet Raitotien ja Liitintien eritasoliittymät sekä parannettiin 1990-luvulla rakennettua Hönttämäen eritasoliittymää. Lisäksi seututien 833 liikennevalo-ohjattu liittymä siirrettiin Kiimingin Välikylään noin 1,5 kilometriä aiemmasta liittymästä Kuusamoon päin. Tien kustannusarvio oli 29,5 miljoonaa euroa.[7] Hanke rahoitettiin tavanomaisesta poikkeavalla mallilla, jossa nopeuttaakseen hankkeen toteutumista Oulun kaupunki rahoitti hankkeen rakennusaikana ja valtio maksoi rakentamiskustannukset kaupungille takaisin vuonna 2009. Korkokulut jäivät Oulun kaupungin maksettavaksi.[8][9]

1920- ja 1930-luvuilla suunniteltiin myös rautatieyhteyttä Oulusta Kuusamoon ja edelleen Paanajärvelle (nyk. Venäjän puolella). Tämä Oulu–Kuusamo-rautatiesuunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, vaikka sen laskettiin olevan kannattavuudeltaan Pohjois-Suomen paras.lähde?

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 on tehty suunnitelma tien rakentamisesta nelikaistaiseksi Kiimingin kirkonkylälle saakka.[10] Vuonna 2019 uudelleenkäynnistyi selvitystyö tien leventämisestä nelikaistaiseksi, keskikaiteelliseksi tieksi Korvenkylän ja Kiimingin välillä.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oulun tiepiiri. Liikennemääräkartta 2007 (PDF) 1.1.2008. Tiehallinto. Viitattu 11.8.2009. [vanhentunut linkki]
  2. Oulun tiepiiri. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2007 (PDF) 1.1.2008. Tiehallinto. Viitattu 11.8.2009. [vanhentunut linkki]
  3. Liikennejärjestelyt Kuusamontiellä 1.10.2008 klo 8.00–11.30 29.9.2008. Tiehallinto, Oulun tiepiiri. Viitattu 29.9.2008. [vanhentunut linkki]
  4. Vt. 20 Oulu-Korvenkylä hankkeella otetaan käyttöön Liitintien eritasoliittymä (Tiedote) 16.10.2007. Tiehallinto. Viitattu 20.10.2007. [vanhentunut linkki]
  5. Maaninen, Tatu: Kuusamontien remontti edistyy vauhdilla. Nelikaistainen osuus Kiimingin suunnasta Raitotielle avataan todennäköisesti syyskuussa. Kaleva, 9.8.2007, nro 215, s. 5. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.8.2007. [vanhentunut linkki]
  6. Ojala, Antti: Uusi Ylikiimingintie avataan tänään. Kaleva, 14.8.2008, nro 221, s. 6. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356.
  7. Vt 20 Kuusamontien parantaminen välillä Oulu–Korvenkylä, Oulu 28.5.2007. Tiehallinto. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 23.7.2007.
  8. Laine, Liisa: Kuusamontiestä helppo päättää Kaleva.plus. 5.8.2005. Oulu: Kaleva Kustannus. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 23.7.2007.
  9. Maaninen, Tatu: Tien rakentaminen voi kestää vuosikymmeniä Kaleva.plus. 20.7.2007. Oulu: Kaleva Kustannus. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 23.7.2007.
  10. Kuusamontien (vt 20) parantaminen välillä Jääli–Kiiminki kk, Kiiminki. Kehittämissuunnitelma (PDF) 2004. Tiehallinto. Viitattu 23.7.2007. [vanhentunut linkki]
  11. Vt 20 Korvenkylä-Kiiminki, Oulu Väylävirasto. Viitattu 28.7.2021.