Rovaniemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rovaniemi
Rovaniemi.vaakuna.svg Rovaniemi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Ounasjoki yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä. Kuva on vuodelta 1999.
Ounasjoki yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä. Kuva on vuodelta 1999.
www.rovaniemi.fi
Sijainti 66°30′N, 025°44′EKoordinaatit: 66°30′N, 025°44′E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Rovaniemen seutukunta
Perustettu 1929
– kaupungiksi 1960
Kuntaliitokset Rovaniemen mlk (2006)
Kokonaispinta-ala 8 016,84 km²
5:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 7 582,06 km²
– sisävesi 434,78 km²
Väkiluku 61 237
16:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 8,08 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,9 %
– 15–64-v. 67,0 %
– yli 64-v. 16,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
saamenkielisiä 0,2 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD

19
12
9
8
7
3
1
Rovaniemen kauppalaa 1930-luvulla.

Rovaniemi on Suomen kaupunki ja entisen Lapin läänin pääkaupunki, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa Lapin maakunnassa. Se on maakuntakeskus, yliopistokaupunki ja alueensa kaupan, hallinnon ja koulutuksen keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemi on myös Joulupukin virallinen kotikaupunki. Rovaniemen maalaiskunnan kanssa vuoden 2006 alussa yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 15. suurin kaupunki väestömäärältään ja Euroopan suurin kaupunki pinta-alaltaan.[6] Kaupunki on myös Pohjois-Suomen toiseksi suurin kaupunki Oulun jälkeen.

Rovaniemen naapurikunnat ovat pohjoisessa Kittilä ja Sodankylä, lännessä Kolari, Pello ja Ylitornio, etelässä Tervola, Ranua ja Posio ja idässä Kemijärvi ja Pelkosenniemi.

Sana rova tarkoittaa metsäistä harjua tai harvapuustoista ylänköä. Sana on laina saamen kielestä, jossa roavvi merkitsee vanhaa paloaluetta tai metsäistä vaaraa tai harjua.[7] Rovaniemen nimi saamelaiskielillä on: inarinsaameksi Ruávinjargâ, pohjoissaameksi Roavvenjárga tai Roavenjárga ja koltansaameksi Ruäˊvnjargg.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäistä kertaa Rovaniemi mainitaan asiakirjoissa 7. syyskuuta 1453. Seudun vanhin asutus on kuitenkin peräisin jo kivikaudelta. Asutuksen historia ulottuu ainakin 8 000 vuoden päähän. Siitä todisteena ovat alueelta löytyneet tuurat, kaapimet ja keihäänkärjet.[8] Alueen kiinteä talonpoikaisasutus on alkanut 1100–1200-luvuilla. Uudisasukkaina Rovaniemelle tuli pääasiassa hämäläisiä, mutta myös varsinaissuomalaisia, karjalaisia, vienalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia, kainuulaisia ja saksalaisia. Tästä seikasta johtuen Rovaniemen alueen murre on monipuolinen sekoitus eri murteita ja jopa eri kieliä. 1700-luvulle asti Rovaniemen alueen nimenä oli Korkala.[9]

Rovaniemen nousu Lapin kaupan, liikenteen ja hallinnon keskukseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun puoliväliin saakka Rovaniemi oli joukko pieniä maalaiskyliä, joiden harvalukuiset asukkaat (n. 2800 vielä vuonna 1850 nykyisen Rovaniemen kokoisella alueella) ansaitsivat elantonsa pääasiassa maanviljelyllä ja karjanhoidolla kalastuksen ja metsästyksen ollessa tärkeimmät sivuelinkeinot. Rovaniemen kukoistus alkoi Suomen metsätalouden nousun myötä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemi ei muodostunut puunjalostuksen keskukseksi, vaikka alueelle perustetuilla sahoilla (mm. vuonna 1901 valmistunut Pitkäniemen saha nykyisen Arktikumin paikalla Sahanperällä sekä Sinetän saha) olikin huomattava paikallinen merkitys. Sen sijaan tukkisavottojen kannalta keskeinen sijainti ja aikaansa nähden hyvät liikenneyhteydet Kemijoen ja Ounasjoen risteyksessä nostivat Rovaniemen merkittäväksi liikenteen ja kaupan keskukseksi ja myöhemmin myös hallintokeskukseksi.

Maantie Kemiin 1839 liitti Rovaniemen valtakunnan tieverkkoon. Seuraavina vuosikymmeninä Lapissa hitaasti edenneet tienrakennustyöt yhdistivät lähinnä Rovaniemeä eri paikalliskeskuksiin. 1860-luvulla alkanut tukinuitto - tukkien uittaminen Kemi- ja Ounasjokea pitkin Kemiin - korosti Rovaniemen asemaa logistiikan solmukohtana. 1909 saatu rautatie sinetöi Rovaniemen aseman logistisena keskuksena. 1900-luvun alkupuolella höyrylaivaliikenne oli tärkeä yhdysside Rovaniemen sekä Kemi- ja Ounasjokien latvojen välillä. Rovaniemen lentokenttää alettiin rakentaa 1939 nykyiselle sijaintipaikalleen, ja ensimmäiset kaksi nurmipäällysteistä kiitorataa valmistuivat 1940.

Kauppapuotien ohessa merkittäväksi taloudelliseksi instituutioksi nousi Rovaniemen markkinat. Vuonna 1880 kirkonkylä sai markkinaoikeudet, ja ensimmäiset markkinat järjestettiin 1881. Pian ne alkoivat saavuttaa valtakunnallistakin mainetta, ja vuosisadan vaihteessa markkinat olivat jo tärkeä kaupallinen tapahtuma. Niitä pidettiin kolmesti vuodessa: viikon kestäneet päämarkkinat helmikuussa, juhannusmarkkinat ja syksyllä Mikkelinmarkkinat. Markkinat olivat suuri, monikulttuurinen ja värikäs tapahtuma jonne väkeä saapui ympäri Suomea ja aina naapurivaltioista saakka. Muun muassa juutalaiset, romanit ja tataarit myivät alueen metsänmyynnillä rikastuneille tai metsätöissä lisäelantoa hankkineille asukkaille kankaita, taloustarvikkeita, työkaluja ym., ja paikalliset myivät välittäjille lähinnä turkiksia.

Talouden nousun vanavedessä myös hengenviljely edistyi. Ensimmäinen kirjasto saatiin 1860 ja ensimmäinen kirjakauppa 1895. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin 1870 ja ensimmäinen keskikoulu (Rovaniemen Keskikoulu, myöhemmin Rovaniemen Yhteislyseo, nykyisin Lyseonpuiston lukio) 1908.

Rovaniemen seutu on erotettu Kemistä vuonna 1785. Vuonna 1867 Rovaniemi sai oman kunnallisen hallintonsa erilleen seurakunnasta. Rovaniemen kirkonkylä perustettiin vuonna 1875. Rovaniemen kirkonkylä sai kauppalanoikeudet pitkän uurastuksen jälkeen vuonna 1929; samassa yhteydessä kauppala eriytettiin Rovaniemen maalaiskunnasta, joka ympäröi kauppalaa joka puolelta. Kauppalasta tehtiin vuonna 1938 Lapin läänin hallintokeskus, mutta kaupunkioikeudet Rovaniemi sai vasta vuonna 1960 yhdessä Hyvinkään, Salon, Kouvolan, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa.

Rakennuskannaltaan Rovaniemi oli ennen sotia idyllinen kauppala, jonka puurakennukset olivat empirehenkisiä talonpoikaistaloja, tai edustivat kertaustyylejä, jugendia ja 1920-luvun klassismia. Lisäksi kauppalassa oli varsin runsaasti 1930-luvulla rakennettuja funktionalismia edustavia kivitaloja. Vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema asemakaava oli alkanut luoda kauppalalle kaupunkimaista ilmettä; asemakaava perustui suuriin nelikerroksisiin umpikortteleihin.[10]

Jatkosota ja saksalaisvaruskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisia sekä yksi suomalainen upseeri saksalaisten ja suomalaisten yhteisenä esikuntanaan käyttämän Rovaniemen silloisen keskuskansakoulun edessä.

Jatkosodassa Rovaniemi toimi saksalaisten varuskuntakaupunkina. Nimistöön on tuolta ajalta jäänyt esimerkiksi Erwin Rommelin mukaan nimetty urheilukenttä, jonka saksalaiset sotilaat rakensivat. Saksalaiset raivasivat myös Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943; saksalaisarmeijan komentaja Eduard Dietl oli innokas laskettelija.[11]

Sotatoimien loppuessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 4. syyskuuta 1944, vaatimuksena oli saksalaisten karkottaminen 15. syyskuuta] 1944 mennessä. Kauppalan ja maalaiskunnan asukkaat lähtivät evakkoon: kauppalassa oli tuolloin 8 233 asukasta. Näistä 4 800 oli evakossa Ruotsissa, loput eteläisemmässä Suomessa.[12]

Rovaniemen kauppalan tuho 1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rovaniemen valtaus
Poltettu Rovaniemi.
Rovaniemi 1944.

Lapin sodassa saksalaisjoukot vetäytyessään käyttivät poltetun maan taktiikkaa. Rovaniemen kauppalassa saksalaisten omat parakit poltettiin 7. lokakuuta.[13] Kauppalan muut rakennukset poltettiin tai räjäytettiin 10.–16. lokakuuta, ja tuhon täydensi 14. lokakuuta keskustassa rautatieasemalla ilmeisesti vahingossa räjähtänyt 400 tonnin ammusjuna.[14][15] Samana päivänä räjäytettiin Suutarinkorvan ja Ounaskosken sillat. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen 16. lokakuuta saksalaiset sytyttivät polttopulloilla Rovaniemen kirkon palamaan.[16] Kauppala tuhoutui täysin: rakennuksista jäi pystyyn alle 10 prosenttia.

Jälleenrakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset, Suomen puolella evakossa olleet asukkaat palasivat aivan marraskuun lopulla. Posti avattiin rautatieaseman talossa 1. joulukuuta 1944. Maalaiskunnan tilapäinen kunnantoimisto avattiin 25. marraskuuta, kauppalan vastaava joulukuussa, samoin kun ensimmäiset kaupat. Ensimmäinen juna etelästä saapui 15. huhtikuuta 1945. Pääosa maalaiskunnan asukkaista oli palannut syyskuuhun 1945 mennessä, kauppalan asukkaista pääosa oli Rovaniemellä syksyllä 1946. Lääninhallituksen talo valmistui vuonna 1947, kauppalantalo 1948 ja uusi kirkko elokuussa 1950.[16]

Sodan jälkeen Alvar Aalto suunnitteli uuden keskustan Poronsarvi-asemakaavan[17], joka vahvistettiin vuonna 1947. Rovaniemen jälleenrakennus kesti noin kahdeksan vuotta, ja sen suorittaminen uskottiin Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasian osastolle KYMROlle. Merkittävin kansainvälinen avustusjärjestö jälleenrakennuksen aikana oli UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration), joka jakoi mm. elintarvikkeita, tekstiilejä, lääkkeitä ja taloustarvikkeita. Suurin osa avusta tuli Yhdysvalloista ja Ruotsista.[12] Ruotsista saaduin varoin rakennettiin Kiirunan kaupunginosa Ounasvaaralle.

Myöhempi aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen kauppalan kamreerina toimi kuolemaansa asti Elis Nyländen. Rovaniemi oli kauppala vuoteen 1960, jolloin siitä tuli kaupunki yhdessä Hyvinkään, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa. Lapin korkeakoulu (myöhemmin Lapin yliopisto) perustettiin 1979. Samana vuonna aloitti toimintansa Rovaniemen hovioikeus.

Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tuli Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna. Kaupungin väkiluku ylitti 60 000 asukasta syyskuussa 2010. [18]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Rovaniemen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
48 056
1985
  
51 780
1990
  
54 014
1995
  
57 045
2000
  
57 253
2005
  
57 835
2010
  
60 090
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemi kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) −9,8 −8,3 −1,8 4,3 10,7 17,1 20,0 16,8 10,8 3,5 −3,3 −7,4 ka. 4,4
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) −20,0 −19,2 −14,0 −7,1 −0,2 5,8 9,3 6,9 2,5 −2,3 −10,3 −16,5 ka. -5,4
Sadanta (mm) 45 36 39 31 46 61 79 78 56 55 50 42 Σ 618
Aurinkoiset tunnit (h/d) 1 3 7 9 11 12 12 10 6 4 1 0 ka. 6,4
Sadepäivät (d) 22 20 17 12 14 14 16 16 16 20 22 22 Σ 211
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,8
−20,0
−8,3
−19,2
−1,8
−14,0
4,3
−7,1
10,7
−0,2
17,1
5,8
20,0
9,3
16,8
6,9
10,8
2,5
3,5
−2,3
−3,3
−10,3
−7,4
−16,5
S
a
d
a
n
t
a
45
36
39
31
46
61
79
78
56
55
50
42


Luontokohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkialueelta itään noin 100 kilometriä sijaitsee Auttiköngäs-niminen putous, jota kiertää 3,5 kilometriä pitkä luontopolku laavuineen.[20]

Kaupunkialueelta noin 10 kilometriä lounaaseen, Sukulanrakan rinteellä Rautiosaaressa Valajaskosken voimalaitoksen lähellä, sijaitsee 14 hiidenkirnua. Hiidenkirnuille on opastus Kemijoen Itäpuolentieltä.

Rovaniemen lounaiskulmassa sijaitsee Pisavaaran luonnonpuisto, joka ulottuu osin Tervolan kunnan alueelle. Alueelle meneminen on luvanvaraista.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttiinin Ilves-puukko
Lapin lennoston lippu.

Valtaosa rovaniemeläisistä toimii palveluammateissa (81,1 % vuonna 2006[21]) mutta kaupungissa toimii myös useita tunnettuja teollisuusyrityksiä, kuten leikkipuistokalusteita tekevä Lappset Oy, puukkoja valmistava J. Marttiinin puukkotehdas, moottorikelkkoja valmistava BRP ja asfalttikoneita valmistava Kalottikone Ltd.

Valtion laitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemi on merkittävä sotilaallinen keskus ja varuskuntakaupunki: Someroharjulla sijaitsevat Lapin ilmatorjuntarykmentti sekä Lapin Lennosto ja sen alainen Hävittäjälentolaivue 11 hävittäjäkonekalustoineen. Myös Lapin rajavartioston esikunta on Rovaniemellä. Ennen kaupungissa sijaitsi myös rajavartioston varuskunta, jossa koulutettiin varusmiehiä.

Rovaniemi oli vuoteen 2009 Lapin läänin hallinnollinen keskus. Nykyään se on Lapin maakunnan hallinnollinen keskus, ja siellä sijaitsee maakunnan aluehallintokeskus[22].

Rovaniemellä toimii Rovaniemen hovioikeus, yksi Suomen kuudesta hovioikeudesta[23].

Muita valtion laitoksia paikkakunnalla on myös Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK).

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkänkynttilä.

Rovaniemen kaupunkialue sijaitsee Kemi- ja Ounasjokien liittymäkohdassa. Sitä rajoittaa kolme korkealle kohoavaa vaaraa: lännessä Korkalovaara, idässä Kemijoen takana Ounasvaara ja pohjoisessa jokien yhtymäkohdan takana Syväsenvaara. Lisäksi kaupunkialueelta etelään päin Kemijokea pitkin mentäessä sijaitsee Pöyliövaara, ja Korkalovaaran takana Vennivaara.

Kaupunkialueella Kemijoen yli johtaa kolme siltaa. Niistä eteläisin on Ounaskosken rautatie- ja maantiesilta. Silta valmistui 1934, ja perääntyessään 1944 saksalaiset joukot tuhosivat sen. Se kuitenkin rakennettiin sodan jälkeen uudelleen. Tästä pohjoiseen on keskusta-alueelta Ounasvaaran puolelle johtava toinen silta, Jätkänkynttilä. Se valmistui vuonna 1986. Kolmas Kemijoen yli johtava silta on Ounasvaaralta Saarenkylään johtava Suutarinkorvan silta, joka sijaitsee Kemijoessa ennen sen yhtymistä Ounasjokeen. Myös tämä silta toimii rautatiesiltana. Neljäs silta menee Ounasjoen yli kohdassa, jossa se yhtyy Kemijokeen, ja yhdistää keskusta-alueen Saarenkylään. Se valmistui vuonna 1966.

Julkisia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen kaupunginkirjasto

Rovaniemen merkittävin julkisten rakennusten keskittymä sijaitsee Hallituskadun, Valtakadun, Jorma Eton tien ja Erottajan rajaamalla alueella. Lappia-talossa, jonka on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto, sijaitsevat musiikkiopisto, kaupunginteatteri ja Yleisradion Lapin aluetoimitus. Lappia-talossa järjestetään myös konsertteja ja muita yleisötilaisuuksia. Aalto on suunnitellut myös vieressä sijaitsevan Rovaniemen kaupunginkirjaston, joka toimii myös Lapin maakuntakirjastona. Kirjaston Lappi-osaston kokoelmat sisältävät Lappia, Pohjoiskalottia, Barentsin aluetta ja arktisia alueita käsittelevää aineistoa. Osastolla toimii Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja Grönlanti-kirjallisuuden Suomen keskuskokoelma. Kirjaston Lapponica-salissa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Alueen kolmas talo on kaupungintalo, jossa kaupunginvaltuusto pitää kokouksensa; sen on suunnitellut Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Lisäksi keskittymässä sijaitsee poliisilaitos ja virastotalo.

Rovaniemelle avattiin vuonna 2011 uusi Kulttuuritalo Korundi. Korundi on erityisesti Lapissa esiintyvä kivilaji. Kulttuuritalo sijaitsee Lapinkävijäntiellä, keskustaa halkaisevan valtatien 4 vieressä. Se kunnostettiin vanhasta postiautovarikosta, ja siellä on tilat Lapin kamariorkesterille ja Rovaniemen taidemuseolle.[24]

Tiedekeskus Arktikum

Ounasjoen rannalla sijaitsee Arktikum-talo, jossa toimivat Lapin yliopiston pohjoista tiedettä ja tutkimusta popularisoiva Arktinen keskus sekä Lapin maakuntamuseo.[25] Arktikumissa toimii myös kaikille avoin kirjasto. Rakennuksen vieressä sijaitsee tiedekeskus Pilke,[26] jonka erikoisalue on pohjoinen metsätalous. Pöykkölässä, keskustasta noin 3,5 kilometriä kaakkoon on Lapin metsämuseo.[27]

Rovaniemen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rovaniemen kirkko

Arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Se sijaitsee kaupungintalon eteläpuolella, junaradan toisella puolen. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herätti kummastusta ja keskustelua pitkään kirkon valmistumisen jälkeenkin. Nykyään risti valaistaan punaisilla led-valoilla.

Puretut ja säilyneet historialliset rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaruokasen talo 1860-luvulta

Suurin osa Rovaniemen kaupunkialueen taloista tuhoutui saksalaisten joukkojen perääntyessä lokakuussa 1944. Jäljelle jäi kuitenkin joitakin merkittäviä rakennuksia:

  • entinen asemarakennus (Poromiehentie 1) valmistui vuonna 1909. Uuden Kemijärven radan valmistuttua vuonna 1934 vanhasta asemasta tuli rautatieläisten asunto; vuonna 1935 valmistui Rovaniemelle toinen asemarakennus Kemijärven rataa varten suunnilleen nykyisen kaupunginkirjaston kohdalle, mutta se tuhoutui 1944. Sodan jälkeen rakennus on toiminut esim. postitoimistona, väliaikaisena rautatieasemana, naisten työtupana ja Lapin maakuntamuseona[28]. Nykyisin rakennuksessa toimii Rovaniemen kuvataidekoulu.
  • Asemapäällikön talo (Poromiehentie 6) sijaitsi aikanaan ratapihan vieressä (nykyään entisen ratapihan paikalla on valtatie 4, joka on kaivettu maan sisään). Talossa toimii nykyään päiväkoti.
  • Alaruokasen talo (Valtakatu 8) edustaa 1860-luvulla rakennettuna tyypillistä peräpohjalaista arkkitehtuuria. Alun perin punamultaisen, kiviharkoilla seisseen ja hirsirunkoisen talon rakensi Aapo Frans Ruokanen perheensä asunnoksi. Myöhemmin mm. perustan kiviharkot on osittain korvattu betonilla ja taloon on rakennettu kolme kuistia. Se on toiminut maatalon lisäksi myös mm. kestikievarina, kutsuntapaikkana ja toisen maailmansodan aikana saksalaisten upseerikerhona ja komentopaikkana[29]. Se on nykyään kaupunkilaisten vuokrattavissa juhlatilaisuuksiinsa.
  • Postiautovarikko (Lapinkävijäntie 4) rakennettiin 1931-33. Tiilirakenteisena se on harvinaisuus vanhan Rovaniemen arkkitehtuurissa. Sodan jälkeen varikkoa laajennettiin ja siihen tehtiin myös asuntoja kotinsa menettäneille varikon työntekijöille. Rakennusmateriaalina käytettiin kaupungin raunioista kerättyä tiiltä. Postiautovarikon lopetettua toimintansa rakennukseen saneerattiin tilat vuonna 1986 avatulle Rovaniemen taidemuseolle[28]. Rakennus muuttui Kulttuuritalo Korundiksi vuonna 2011.
  • Marttiinin vanha tehdas (Vartiokatu 32) rakennettiin 1940. Se tuhoutui osittain sodissa, mutta korjattiin niiden jälkeen. Se on ainoa sodan tuhoilta säästynyt vanha teollisuusrakennus Rovaniemellä. Nykyisin rakennuksessa on toimistotiloja, asuinhuoneistoja ja Marttiinin tehtaanmyymälä.
  • Tyttöjen talo (Kansankatu 9) on 1900-luvun alkupuolelta peräisin oleva puutalo. Talo toimii nykyään sukupuolisensitiivisen nuorisotyön tilana, johon on avoimien ovien päiviä lukuunottamatta pääsy vain tytöillä[30].
  • Lastensairaala (Lähteentie 16) on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Se vaurioitui sodassa mutta korjattiin ja toimi vielä pitkään alkuperäisessä tarkoituksessaan. Nykyisin talossa sijaitsee Rovaniemen Steiner-koulu.
  • Sahanperän kaupunginosassa on joitakin säilyneitä rakennuksia ajalta ennen toista maailmansotaa.

Rovaniemeltä on toisen maailmansodan jälkeen myös purettu säilyneitä rakennuksia. Yksi näistä oli Rovakatu 26:ssa sijainnut mansardikattoinen omakotitalo, joka purettiin 1956 valmistuneen, paikalla nykyisin sijaitsevan Kauppakero-nimisen rakennuksen tieltä. Toinen oli Vanhantorin laidalla sijainnut Saastamoisen talo, joka purettiin 1960-luvulla. Kolmas oli Viirinkankaalla sijainnut, saksalaisten sodan aikana esikuntarakennukseksi rakentama Kenraalinmaja. Se pääsi huonoon kuntoon 1990-luvulla ja purettiin 2000-luvulla koska kaupunginvaltuusto arvioi sen korjaamisen liian kalliiksi.

Veistoksia, taideteoksia ja muistomerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen kaupungin verkkosivuilta löytyy luettelo Rovaniemen julkisista taideteoksista.[31] Jätkänkynttilän lähellä keskustassa on Jätkä-patsas, joka esittää mäntytukkia kuorivaa tukkijätkää. Keskustan ala-asteen vieressä Pohjolankadulla sijaitsee talvisodan ruotsalaisten ja norjalaisten vapaaehtoisten muistomerkki Aseveliketju, joka koostuu patsaasta ja suihkulähteestä; patsas puolestaan koostuu neljästä suuresta kettinginlenkistä, jotka symboloivat Skandinavian maita. Rautatieaseman vieressä rinteessä sijaitsee Lapin jälleenrakentamisen muistomerkki 1944-1955; sen on tehnyt kuvanveistäjä Kari Huhtamo, ja se paljastettiin 1981. Kaupungintalon edessä on Kain Tapperin veistos Vuorten synty, joka valmistui 1988. Alvar Aallon Aurora Borealis-veistos Koskikatu 18-20:ssä sijaitsevan kerrostalon seinässä esittää revontulia ja hyppäävää lohta, ja on vuodelta 1962.

Muistomerkkeinä on myös muitakin kuin taideteoksia. Rautatieaseman vieressä Ratakadun varressa on rautatietoiminnan muistomerkkinä vanha höyryveturi. Someroharjulla Norvatien varressa on ilmapuolustuksen muistomerkkinä Folland Gnat-hävittäjäkone ja kaksi ilmatorjuntatykkiä.

Norvajärvellä, keskustasta noin 20 kilometriä pohjoiseen, sijaitsee Deutsche Soldatenfriedhof, joka toimii toisen maailmansodan aikana pohjois-Suomessa kaatuneiden saksalaissotilaiden muistomerkkinä ja hautausmaana. Norvajärvellä sijaitsee myös talvisotaan vapaaehtoisina osallistuneiden ja siinä kaatuneiden norjalaisten hautausmaa.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulupukin Pajakylää vuonna 2003.

Rovaniemi on joulupukin virallinen kotikaupunki. Se näkyy ja kuuluu kaupungin katukuvassa, napapiirillä ja matkustajamäärillä mitaten Suomen viidenneksi[32] vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita muun muassa Arktikum, Tiedekeskus Pilke, Joulupukin Pajakylä sekä Santa Park napapiirillä. Vuoden 2006 euroviisuvoittajayhtye Lordin vokalisti ja perustaja Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu on kotoisin Rovaniemeltä. Joulukuussa 2006 Rovaniemelle avattiin Lordi-ravintola, Lordi's Rocktaurant. Ravintola suljettiin kesällä 2011 ja sen tiloissa toimii nykyään uusi ravintola.

Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, Ounasvaaran alueella on ollut virkistystoimintaa vuodesta 1927 alkaen.[33][34] Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943.[11]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen keskustaa joulukuussa 2010.

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen kaupunginvaltuusto on Rovaniemen kaupungin ylin päättävä toimielin. Valtuustossa on 75 jäsentä ja puheenjohtajana toimii Heikki Autto.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP SKDL
Vas.
Kok. Kesk. LKP SKL
KD
SMP
PS
Vihr. Muut
1976 10 10 10 6 6 1 78,9 %
1980 11 9 11 7 4 1 78,0 %
1984 13 9 13 13 1 1 1 71,0 %
1988 12 7 12 13 4 1 2a 64,8 %
1992 15 8 10 13 2 1 2 65,5 %
1996 14 8 11 15 1 2 56,9 %
2000 12 8 10 17 1 3 48,8 %
2004 10 8 11 18 4 51,9 %
2005 14 12 13 29 2 5 56,2 %
2008 13 10 17 23 2 3 7 58,1 %
2012 8 7 12 19 1 9 3 56,0 %
a Demokraattinen Vaihtoehto
Lähde: Tilastokeskus,[35][36] Oikeusministeriö[37] & Rovaniemi[38]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin ammattikorkeakoulun Viirinkankaan kampus.
Kulttuuritalo Korundi.
Teatteri- ja kongressikeskus Lappia-talo.

Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia Rovaniemellä ovat Lapin ammattiopisto ja Lapin urheiluopisto.

Lapin yliopistossa on neljä tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 000 perustutkinto-opiskelijaa.

Lapin ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hallinto ja kauppa, humanistinen ja opetusala, luonnonvara-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma sekä tekniikka ja liikenne. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemellä toimii muun muassa teatteri, Lapin kamariorkesteri, Lapin ylioppilasteatteri, Lapin Musiikkiopisto, Lapin Balettiopisto, teatteri Lentävä poro sekä esimerkiksi kansantanssiyhtye Rimpparemmi.[39]

Rovaniemen taidemuseo on Lapin läänin aluetaidemuseo ja sen kokoelmissa on 1 500 teosta suomalaista nykytaidetta.

Rovaniemellä on vilkasta kansantanssi- ja kansanmusiikkitoimintaa, kokoonpanoista maineikkaimpia lienevät Rimpparemmi ja Siepakat. Maaliskuussa 2007 kaupungissa järjestettiin suuri kansanmusiikkitapahtuma Samuelin Poloneesi. Kansainvälinen folklorefestivaali Jutajaiset järjestetään Rovaniemellä vuosittain.

Kesäisin Rovaniemellä toimii Konttisen kesäteatteri sekä uusi Lentävän poron Kesäteatteri. Konttisen kesäteatteri on perustettu vuonna 1996 ja se sijaitsee Kemijoen rannalla Konttisen kentän vieressä. Konttisen kesäteatteri on esittänyt koko perheen näytelmiä, kuten Pekka Töpöhäntä ja Tuhkimo. Lentävän poron Kesäteatteri rakennettiin kesällä 2012 trukkilavoista ja kierrätyspuusta Pekankadun parkkihallin ylätasanteelle. Pop-up-kesäteatterissa järjestettiin teatterin lisäksi myös muuta kulttuuriohjelmaa, kuten elävän musiikin iltoja.

Kaupungissa järjestettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2007 Simerock, aikaisemman Rovaniemi Rock -festivaalin tilalle. Down By The Kemijoki -festivaaleja järjestettiin vuosina 1992–2007. Down By The Kemijoki teki paluun kesällä 2012.

Useamman kuin yhden levyn tehneitä ja jonkinasteista menestystä saavuttaneita rovaniemeläisiä rock- ja pop-yhtyeitä ovat olleet muun muassa Absoluuttinen Nollapiste, Greenhouse A.C., Jalla Jalla, The Nightingales, Tulenkantajat ja Supperheads. Myös Suomen ensimmäinen black metal -yhtye Beherit sekä rap-duo Hannibal & Soppa ovat lähtöjään rovaniemeläisiä.

Rovaniemellä toimii myös uuden sukupolven undergroundkulttuurin vaikuttaja Linnunlaulupubi, jonka johtohahmojen joukossa nähtiin muun muassa laulaja/lauluntekijä Jaakko Laitinen. Viime vuosina Arctic Live Entertainment -yhdistys on tuonut Rovaniemelle lukuisia raskaan metallin kotimaisia huippunimiä.

Rovaniemen kaupunki jakaa vuosittain tunnustuksenomaisen kulttuuritekopalkinnon. Vuonna 2009 kulttuuritekopalkinnon sai Hotcakes-liikeyritys. Hotcakes tunnetaan muun muassa laadukkaista tanssiesityksistään ruotsinlaivoilla vuosina 1999–2002, sekä suosituista hip hop -tanssikursseistaan. Rovaniemellä ilmestyy seitsenpäiväinen sanomalehti Lapin Kansa jonka voi tilata koko maakuntaan ja kahdesti viikossa ilmestyvä kaupunkilehti Uusi Rovaniemi sekä koko Lapin alueelle jaettava ilmaisjakelulehti Lappilainen entinen Roi Press.

Rovaniemi oli ehdolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011. Muut ehdokkaat olivat Turku, Tampere, Mänttä, Oulu, Lahti ja Jyväskylä.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemellä toimii evankelisluterilainen Rovaniemen seurakunta[40]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii erityisesti vanhoillislestadiolaisuus, jonka rauhanyhdistyksiä paikkakunnalla on kolme: Rovaniemen Rauhanyhdistys[41], Rautionsaaren Rauhanyhdistys[42] sekä Viirinkylän Rauhanyhdistys[43]. Muita herätysliikkeitä ovat rauhansanalaisuus, jolla on Rovaniemellä paikallisyhdistys Rovaniemen Rauhan Sana[44], evankelisuus[45], jonka opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat toimii Rovaniemellä, viidesläinen Kansanlähetys[46] sekä herännäisyys[47]. Lisäksi Rovaniemellä toimii Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisö[48].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin ortodoksinen seurakunta, jonka toimialueena on koko Lappi ja jolla on noin 1 200 jäsentä[49], helluntaiherätykseen kuuluva Rovaniemen helluntaiseurakunta[50], Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Rovaniemen Vapaaseurakunta[51] sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Rovaniemen adventtiseurakunta[52].

Muita uskontokuntia edustaa mormonien Rovaniemen seurakunta[53]. Lisäksi Rovaniemellä toimii kaksi Jehovan Todistajien seurakuntaa.

Vapaapalokunta, VPK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen VPK perustettiin 30. syyskuuta 1900 silloisessa kunnantalossa kyläläisten yhteisessä kokouksessa. Silloinen nimi oli Rovaniemen Vapaaehtoinen Palosammutuskunta.

Lokakuun 20. päivänä sääntöehdotus oli valmis ja yleinen kokous hyväksyi sen. Varsinaisen sinetin asialle antoi Oulun läänin kuvernööri, joka marraskuun 26. päivänä antamallaan päätöksellä vahvisti "Rovaniemen Kirkonkylän Vapaaehtoisen Palosammutuskunnan Ohjesäännön". Järjestön nimi lyheni pian Rovaniemen Vapaaehtoiseksi Palosammutuskunnaksi ja sittemmin Rovaniemen Vapaaehtoiseksi Palokunnaksi, joka otettiin virallisesti käyttöön v. 1913 hyväksytyissä VPK:n uusissa säännöissä.

Rovaniemen VPK:n historia on eräs merkittävä osa Rovaniemen kirkonkylän, taajaväkisen yhdyskunnan, kauppalan ja kaupungin historiaa. Varsinaisen tehtävänsä ohella VPK on ollut tärkeä tekijä myös paikkakunnan kulttuurielämässä, sillä yhdistyksen talo oli alusta alkaen se tyyssija, joka teki mahdolliseksi taide-elämän kehittymisen Rovaniemellä. VPK:n talo tuhoutui Rovaniemen kauppalan tuhossa 1944.

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen palloseuran logo
Mr. Lordi Euroviisuissa.

Rovaniemellä on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan. Rovaniemellä sijaitsee mm. Lapin urheiluopisto, Lapin balettiopisto, jalkapallohalli, jääkiekkohalli ja hiihtokeskus laskettelurinteineen. Monet tunnetut talvilajien urheilijat ovat kaupungista kotoisin.lähde? Rovaniemeläisten ajoittainen ylpeydenaihe on myös jalkapallon mestaruussarjassa (nyk. Veikkausliiga) 22 kautta otellut Rovaniemen Palloseura. Muita kuuluisia rovaniemeläisiä palloiluseuroja ovat muun muassa Rovaniemen Santasport, sekä Napapiirin Palloketut. Santasport on vuoden 2008 lentopallon Suomen mestari. Lisäksi jääkiekkojoukkue RoKi (Rovaniemen Kiekko) pelaa Suomi-sarjaa. Rovaniemellä toimii myös amerikkalaisen jalkapallon seura Rovaniemi Nordmen.[54]

Kuuluisia rovaniemeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista rovaniemeläisistä

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyyksiä muihin kuntiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa kaupunginosista on entisen maalaiskunnan kyliä, ja pisimmillään matka kaupunginosasta keskustaan voi olla lähes sata kilometriä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kuntainfo/Kunta_lyhyesti.iw3
  7. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2007. ISBN 951-0-27108-X.
  8. Sinetän kylän historia (tietolähde: Sinetän kyläselvitys 1999, Erkki Kuusela) Rovaniemen kaupunki. Viitattu 8.7.2013.
  9. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 248. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  10. Lapin ympäristökeskus: Lapin rakennusperintö > Asuinrakennukset ja kaupunkiympäristö 5.4.2004. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 13.7.2007.
  11. a b Saarenkylän historia, s. 350. kokoelma. Rovaniemi: Rovaniemen mlk, 1996. ISBN 951-970-53-3-3.
  12. a b fileid=15368&file=20050926084627.pdf&pdf=1 Jälleenrakennuksen kokeneen henkilön haastattelu (pdf) Lapin maakuntamuseo.
  13. Rovaniemi poltettiin maan tasalle Helsingin Sanomat 10.10.2004
  14. Lapin sota 1944-45 Helsingin Sanomat 10.10.2004
  15. Opetusneuvos Erkki Hautamäki on esittänyt suomalaisten itse aiheuttaneen Rovaniemen kauppalan palon. Hän kertoo tavanneensa suomalaispioneerin, joka kuolinvuoteellaan paljasti räjäyttäneensä rautatieasemalla ammusjunan; räjähdyksen aiheuttamat tulipalot olisivat tuhonneet kauppalan. (Eero Leppänen: Polttivatko suomalaiset itse kauppalan? Kaleva, 28.10.2007, s. 13. Kaleva Kustannus Oy. )
  16. a b toim. Heikki Annanpalo et al.: Saatiin tämä vapaus pitää, s. 39–59, 326–349. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C 21. Gummerus, 2001. ISBN 951-634-770-3.
  17. Alvar Aalto Lapissa
  18. Rovaniemeläisiä on yli 60 000 (julkaistu to klo 12:02) Yle Lapin Radio. Viitattu 19.10.2010.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  20. Auttiköngäs. Viitattu 26.7.2014.
  21. Rovaniemen kaupungin taskutieto Rovaniemen kaupunki. Viitattu 26.2.2008.
  22. Sisäministeriön verkkosivut Viitattu 12.12.2011.
  23. Oikeusministeriön verkkosivut Viitattu 12.12.2011.
  24. Yle.fi 4.4.2009
  25. Arktikumin tiedekeskus
  26. tiedekeskus Pilke
  27. Lapin metsämuseo
  28. a b Rovaniemen kaupungin kulttuurilautakunta. Muistojen reitti.
  29. Alaruokasen talo
  30. Vuoden nuorisoteko-palkinto Tyttöjen talolle YLE.
  31. Luettelo Rovaniemen julkisista taideteoksista. Viitattu 13.7.2014.
  32. http://www.finavia.fi/files/finavia2/pdf/Finavia_lentoliikennetilasto2012.pdf%7C Viitattu = 7.8.2013 |
  33. Ounasvaara – liikettä ja elämäniloa 19.6.2006. Rovaniemen kaupunki.
  34. Ounasvaaran kotisivut Viitattu 14.8.2008.
  35. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2012 (Tilastokeskus 2012)
  36. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 110–111.
  37. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
  38. Kunnallisvaalit 2005 (Rovaniemen kaupunki 28.10.2005)
  39. Rimpparemmi: Rimpparemmin www-sivut 8.1.2008. Kansantanssiyhtye Rimpparemmi. Viitattu 8.1.2008.
  40. Rovaniemen seurakunta Rovaniemen seurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  41. Rovaniemen Rauhanyhdistys ry Rovaniemen Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
  42. Rautionsaaren Rauhanyhdistys Viitattu 26.6.2011.
  43. Viirinkylän Rauhanyhdistys Viitattu 26.6.2011.
  44. Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 26.6.2011.
  45. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.6.2011.
  46. Toiminta Lapin Ev.Lut. Kansanlähetys. Viitattu 24.1.2012.
  47. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.6.2011.
  48. Rovaniemi Suomen Luther-säätiö. Viitattu 26.6.2011.
  49. Lapin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 26.6.2011.
  50. Rovaniemen helluntaiseurakunta Rovaniemen helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  51. Rovaniemen Vapaaseurakunta Rovaniemen Vapaaseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  52. Suomenkieliset seurakunnat – Rovaniemen adventtiseurakunta Suomen Adventtikirkko. Viitattu 26.6.2011.
  53. Rovaniemen seurakunta Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Viitattu 26.6.2011.
  54. Rovaniemi Nordmen
  55. Välske, Silja: Sara Lohiniva: Olemme kuin yö ja päivä Salatut elämät. MTV3. Viitattu 25.7.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]