Rovaniemi

Rovaniemi
vaakuna	sijainti
www.rovaniemi.fi
Sijainti	66°30′05″N, 025°44′05″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Rovaniemen seutukunta
Perustettu	1929
– kaupungiksi	1960
Kuntaliitokset	Rovaniemen mlk (2006)
Kokonaispinta-ala	8 016,84 km² 5:nneksi suurin 2013
– maa	7 582,06 km²
– sisävesi	434,78 km²
Väkiluku	60 887 16:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	8,03 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	16,9 %
– 15–64-v.	67,4 %
– yli 64-v.	15,7 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	97,0 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– saamenkielisiä	0,2 %
– muut	2,6 %
Kunnallisvero	20,50 % 84:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Esko Lotvonen
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
2013–2016  • Kesk.  • Kok.  • PS  • SDP  • Vas.  • Vihr.  • KD	19 12 9 8 7 3 1

Rovaniemi (inarinsaameksi Ruávinjargâ, pohjoissaameksi Roavvenjárga tai Roavenjárga ja koltansaameksi Ruäˊvnjargg) on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee pohjoisen napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa Lapin maakunnassa. Rovaniemi on yliopistokaupunki ja alueensa kaupan, hallinnon ja koulutuksen keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemi on myös Joulupukin virallinen kotikaupunki. Rovaniemen maalaiskunnan kanssa vuoden 2006 alussa yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 15. suurin kaupunki väestömäärältään ja Euroopan suurin kaupunki pinta-alaltaan. Kaupunki on myös Pohjois-Suomen toiseksi suurin kaupunki heti Oulun jälkeen.

Rovaniemen naapurikunnat ovat pohjoisessa Kittilä ja Sodankylä, lännessä Kolari, Pello ja Ylitornio, etelässä Tervola, Ranua ja Posio ja idässä Kemijärvi ja Pelkosenniemi.

Sana rova tarkoittaa metsäistä harjua tai harvapuustoista ylänköä. Sana on laina saamen kielestä, jossa roavvi merkitsee vanhaa paloaluetta tai metsäistä vaaraa tai harjua.

Historiaa

Varhaishistoria

Ensimmäistä kertaa Rovaniemi mainitaan asiakirjoissa 7. syyskuuta 1453. Rovaniemen seudun vanhin asutus on kuitenkin peräisin jo kivikaudelta. Asutuksen historia ulottuu ainakin 8 000 vuoden päähän. Kiinteä talonpoikaisasutus on alkanut 1100–1200-luvuilla. Uudisasukkaina Rovaniemelle tuli pääasiassa hämäläisiä, mutta myös varsinaissuomalaisia, karjalaisia, vienalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia, kainuulaisia ja saksalaisia. Tästä seikasta johtuen Rovaniemen alueen murre on monipuolinen sekoitus eri murteita ja jopa eri kieliä.

Rovaniemen nousu Lapin kaupan, liikenteen ja hallinnon keskukseksi

1800-luvun puoliväliin saakka Rovaniemi oli joukko pieniä maalaiskyliä, joiden harvalukuiset asukkaat (n. 2800 vielä vuonna 1850 nykyisen Rovaniemen kokoisella alueella) ansaitsivat elantonsa pääasiassa maanviljelyllä ja karjanhoidolla kalastuksen ja metsästyksen ollessa tärkeimmät sivuelinkeinot. Rovaniemen kukoistus alkoi Suomen metsätalouden nousun myötä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemi ei muodostunut puunjalostuksen keskukseksi, vaikka alueelle perustetuilla sahoilla olikin huomattava paikallinen merkitys, mutta tukkisavottojen kannalta keskeinen sijainti ja aikaansa nähden hyvät liikenneyhteydet Kemijoen ja Ounasjoen risteyksessä nostivat Rovaniemen merkittäväksi liikenteen ja kaupan keskukseksi ja myöhemmin myös hallintokeskukseksi.

Maantie Kemiin 1839 liitti Rovaniemen valtakunnan tieverkkoon. Seuraavina vuosikymmeninä Lapissa hitaasti edenneet tienrakennustyöt yhdistivät lähinnä Rovaniemeä eri paikalliskeskuksiin. 1909 saatu rautatie sinetöi Rovaniemen aseman logistisena keskuksena.

Kauppapuotien ohessa merkittäväksi taloudelliseksi instituutioksi nousi Rovaniemen markkinat. Vuonna 1880 kirkonkylä sai markkinaoikeudet, ja ensimmäiset markinat järjestettiin 1881. Pian ne alkoivat saavuttaa valtakunnallistakin mainetta, ja vuosisadan vaihteessa markkinat olivat jo tärkeä kaupallinen tapahtuma. Niitä pidettiin kolmesti vuodessa: viikon kestäneet päämarkkinat helmikuussa, juhannusmarkkinat ja syksyllä Mikkelinmarkkinat. Markkinat olivat suuri, monikulttuurinen ja värikäs tapahtuma jonne väkeä saapui ympäri Suomea ja aina naapurivaltioista saakka. Muun muassa juutalaiset, romanit ja tataarit myivät alueen metsänmyynnillä rikastuneille tai metsätöissä lisäelantoa hankkineille asukkaille kankaita, taloustarvikkeita, työkaluja ym., ja paikalliset myivät välittäjille lähinnä turkiksia.

Talouden nousun vanavedessä myös hengenviljely edistyi. Ensimmäinen kirjasto saatiin 1860 ja ensimmäinen kirjakauppa 1895. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin 1870 ja ensimmäinen keskikoulu (Rovaniemen Keskikoulu, myöhemmin Rovaniemen Yhteislyseo, nykyisin Lyseonpuiston lukio) 1908.

Rovaniemen seutu on erotettu Kemistä vuonna 1785. Vuonna 1867 Rovaniemi sai oman kunnallisen hallintonsa erilleen seurakunnasta. Rovaniemen kirkonkylä perustettiin vuonna 1875. Rovaniemen kirkonkylä sai kauppalanoikeudet pitkän uurastuksen jälkeen vuonna 1929; samassa yhteydessä kauppala eriytettiin Rovaniemen maalaiskunnasta, joka ympäröi kauppalaa joka puolelta. Kauppalasta tehtiin vuonna 1938 Lapin läänin hallintokeskus, mutta kaupunkioikeudet Rovaniemi sai vasta vuonna 1960 yhdessä Hyvinkään, Salon, Kouvolan, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa.

Rovaniemi sijaitsee Ounas- ja Kemijokien haarassa. Kuva vuodelta 1999.

Jätkänkynttilä.

Rakennuskannaltaan Rovaniemi oli ennen sotia idyllinen kauppala, jonka puurakennukset olivat empirehenkisiä talonpoikaistaloja, tai edustivat kertaustyylejä, jugendia ja 1920-luvun klassismia. Lisäksi kauppalassa oli varsin runsaasti 1930-luvulla rakennettuja funktionalismia edustavia kivitaloja. Vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema asemakaava oli alkanut luoda kauppalalle kaupunkimaista ilmettä; asemakaava perustui suuriin nelikerroksisiin umpikortteleihin.

Jatkosota ja saksalaisvaruskunta

Jatkosodassa Rovaniemi toimi saksalaisten varuskuntakaupunkina. Nimistöön on tuolta ajalta jäänyt esimerkiksi Erwin Rommelin mukaan nimetty urheilukenttä, jonka saksalaiset sotilaat rakensivat. Saksalaiset raivasivat myös Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943; saksalaisarmeijan komentaja Eduard Dietl oli innokas laskettelija.A

Sotatoimien loppuessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 4. syyskuuta 1944, vaatimuksena oli saksalaisten karkottaminen 15. syyskuuta 1944 mennessä. Kauppalan ja maalaiskunnan asukkaat lähtivät evakkoon: kauppalassa oli tuolloin 8 233 asukasta. Näistä 4 800 oli evakossa Ruotsissa, loput eteläisemmässä Suomessa.

Rovaniemen kauppalan tuho 1944

Pääartikkeli: Rovaniemen valtaus

Poltettu Rovaniemi

Lapin sodassa saksalaisjoukot vetäytyessään käyttivät poltetun maan taktiikkaa. Rovaniemen kauppalassa saksalaisten omat parakit poltettiin 7. lokakuuta. Kauppalan muut rakennukset poltettiin tai räjäytettiin 10.–16. lokakuuta, ja tuhon täydensi 14. lokakuuta keskustassa rautatieasemalla ilmeisesti vahingossa räjähtänyt 400 tonnin ammusjuna. Samana päivänä räjäytettiin Suutarinkorvan ja Ounaskosken sillat. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen 16. lokakuuta saksalaiset sytyttivät polttopulloilla Rovaniemen kirkon palamaan. Kauppala tuhoutui täysin: rakennuksista jäi pystyyn alle 10 prosenttia.

Rovaniemi 1944

Jälleenrakennus

Ensimmäiset, Suomen puolella evakossa olleet asukkaat palasivat aivan marraskuun lopulla. Posti avattiin rautatieaseman talossa 1. joulukuuta 1944. Maalaiskunnan tilapäinen kunnantoimisto avattiin 25. marraskuuta, kauppalan vastaava joulukuussa, samoin kun ensimmäiset kaupat. Ensimmäinen juna etelästä saapui 15. huhtikuuta 1945. Pääosa maalaiskunnan asukkaista oli palannut syyskuuhun 1945 mennessä, kauppalan asukkaista pääosa oli Rovaniemellä syksyllä 1946. Lääninhallituksen talo valmistui vuonna 1947, kauppalantalo 1948 ja uusi kirkko elokuussa 1950.

Sodan jälkeen Alvar Aalto suunnitteli uuden keskustan Poronsarvi-asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna 1947. Rovaniemen jälleenrakennus kesti noin kahdeksan vuotta, ja sen suorittaminen uskottiin Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasian osastolle KYMROlle. Merkittävin kansainvälinen avustusjärjestö jälleenrakennuksen aikana oli UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration), joka jakoi mm. elintarvikkeita, tekstiilejä, lääkkeitä ja taloustarvikkeita. Suurin osa avusta tuli Yhdysvalloista ja Ruotsista. Ruotsista saaduin varoin rakennettiin Kiirunan kaupunginosa Ounasvaaralle.

Myöhempi aika

Rovaniemen kauppalan kamreerina toimi kuolemaansa asti Elis Nyländen vuoteen 1948. Rovaniemi oli kauppala vuoteen 1960, jolloin siitä tuli kaupunki yhdessä Hyvinkään, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa. Lapin korkeakoulu (myöh. Lapin yliopisto) perustettiin 1979. Samana vuonna aloitti toimintansa Rovaniemen hovioikeus.

Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tuli Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna. Kaupungin väkiluku ylitti 60 000 asukasta syyskuussa 2010.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Rovaniemen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			48 056
1985			51 780
1990			54 014
1995			57 045
2000			57 253
2005			57 835
2010			60 090
Lähde: Tilastokeskus.

Elinkeinot

Valtaosa rovaniemeläisistä toimii palveluammateissa (81,1 % vuonna 2006) mutta kaupungissa toimii myös useita tunnettuja teollisuusyrityksiä, kuten leikkipuistokalusteita tekevä Lappset Oy, puukkoja valmistava J. Marttiinin puukkotehdas, moottorikelkkoja valmistava BRP ja asfalttikoneita valmistava Kalottikone Ltd.

Valtion laitokset

Rovaniemi on merkittävä sotilaallinen keskus ja varuskuntakaupunki: Someroharjulla sijaitsevat Lapin ilmatorjuntarykmentti sekä Lapin Lennosto ja sen alainen Hävittäjälentolaivue 11 hävittäjäkonekalustoineen. Myös Lapin rajavartioston esikunta on Rovaniemellä.

Rovaniemi oli vuoteen 2009 Lapin läänin hallinnollinen keskus. Nykyään se on Lapin maakunnan hallinnollinen keskus, ja siellä sijaitsee maakunnan aluehallintokeskus.

Rovaniemellä toimii Rovaniemen hovioikeus, yksi Suomen kuudesta hovioikeudesta.

Muisa valtion laitoksia paikkakunnalla on myös Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK).

Matkailu

Joulupukin Pajakylää vuonna 2003.

Rovaniemen kirkko kesällä 2008.

Rovaniemi on joulupukin virallinen kotikaupunki. Se näkyy ja kuuluu kaupungin katukuvassa, napapiirillä ja matkustajamäärillä mitaten Suomen neljänneksi vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita muun muassa Arktikum, Tiedekeskus Pilke, Joulupukin Pajakylä sekä Santa Park napapiirillä. Vuoden 2006 euroviisuvoittajayhtye Lordin vokalisti ja perustaja Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu on kotoisin Rovaniemeltä. Joulukuussa 2006 Rovaniemelle avattiin Lordi-ravintola, Lordi's Rocktaurant. Ravintola suljettiin kesällä 2011 ja sen tiloissa toimii nykyään uusi ravintola.

Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, Ounasvaaran alueella on ollut virkistystoimintaa vuodesta 1927 alkaen. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943.

Rovaniemen taidemuseo on Lapin läänin aluetaidemuseo ja sen kokoelmissa on 1 500 teosta suomalaista nykytaidetta.

Rovaniemen kirkko

Pääartikkeli: Rovaniemen kirkko

Arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Kirkon kookkaan alttarifreskon on toteuttanut professori Lennart Segerstråle vuonna 1951. Kirkon seinämaalauksille on ominaista, että niissä Raamatun vertauskuvallinen lammas on korvattu porolla. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herätti kummastusta ja keskustelua pitkään kirkon valmistumisen jälkeenkin. Nykyään risti valaistaan punaisilla led-valoilla.

Kirkkoa kunnostettiin vuonna 2005, näkyvin muutos oli kirkon kuparikaton uusiminen.

Hallinto

Rovaniemen keskustaa joulukuussa 2010.

Kaupunginvaltuusto

Pääartikkeli: Rovaniemen kaupunginvaltuusto

Rovaniemen kaupunginvaltuusto on Rovaniemen kaupungin ylin päättävä toimielin. Valtuustossa on 75 jäsentä ja puheenjohtajana toimii Heikki Autto.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat									äänestys- aktiivisuus
	SDP	SKDL Vas.	Kok.	Kesk.	LKP	SKL KD	SMP PS	Vihr.	Muut
1976	10	10	10	6	6	1	--		--	78,9%
1980	11	9	11	7	4	1	--		--	78,0%
1984	13	9	13	13		1	1	1	--	71,0%
1988	12	7	12	13	4	--	1		2a	64,8%
1992	15	8	10	13	2	1	--	2		65,5%
1996	14	8	11	15		1		2		56,9%
2000	12	8	10	17		1		3		48,8%
2004	10	8	11	18		--		4		51,9%
2005	14	12	13	29		2		5	--	56,2%
2008	13	10	17	23		2	3	7	--	58,1%
2012	8	7	12	19		1	9	3	--	56,0%
a Demokraattinen Vaihtoehto
Lähde: Tilastokeskus, Oikeusministeriö & Rovaniemi

Koulutus

Rovaniemen ammattikorkeakoulu.

Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia Rovaniemellä ovat Lapin ammattiopisto ja Lapin urheiluopisto.

Lapin yliopistossa on neljä tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 000 perustutkinto-opiskelijaa.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hallinto ja kauppa, humanistinen ja opetusala, luonnonvara-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma sekä tekniikka ja liikenne. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.

Kulttuuri

Teatteri- ja kongressikeskus Lappia-talo.

Rovaniemellä toimii muun muassa teatteri, Lapin kamariorkesteri, Lapin ylioppilasteatteri, Lapin Musiikkiopisto, Lapin Balettiopisto, teatteri Lentävä poro sekä esimerkiksi kansantanssiyhtye Rimpparemmi. Musiikkiopisto ja teatteri sijaitsevat Lappia-talossa, jonka on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Hän on suunnitellut myös vieressä sijaitsevan Rovaniemen kaupunginkirjaston, joka toimii myös Lapin maakuntakirjastona. Rovaniemelle avattiin vuonna 2011 uusi kulttuuritalo Korundi. Korundi on erityisesti Lapissa esiintyvä kivilaji. Kulttuuritalo kunnostettiin vanhasta postiautovarikosta, ja siellä on tilat Lapin kamariorkesterille ja Rovaniemen taidemuseolle.

Rovaniemellä on vilkasta kansantanssi- ja kansanmusiikkitoimintaa, kokoonpanoista maineikkaimpia lienee Rimpparemmi ja Siepakat. Maaliskuussa 2007 kaupungissa järjestettiin suuri kansanmusiikkitapahtuma Samuelin Poloneesi. Kansainvälinen folklorefestivaali Jutajaiset järjestetään Rovaniemellä vuosittain.

Kesäisin Rovaniemellä toimii Konttisen kesäteatteri sekä uusi Lentävän poron Kesäteatteri. Konttisen kesäteatteri on perustettu vuonna 1996 ja se sijaitsee Kemijoen rannalla Konttisen kentän vieressä. Konttisen kesäteatteri on esittänyt koko perheen näytelmiä, kuten Pekka Töpöhäntä ja Tuhkimo. Lentävän poron Kesäteatteri rakennettiin kesällä 2012 trukkilavoista ja kierrätyspuusta Pekankadun parkkihallin ylätasanteelle. Pop-up-kesäteatterissa järjestettiin teatterin lisäksi myös muuta kulttuuriohjelmaa, kuten elävän musiikin iltoja.

Kaupungissa järjestettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2007 Simerock, aikaisemman Rovaniemi Rock -festivaalin tilalle.

Down By The Kemijoki -festivaaleja järjestettiin vuosina 1992–2007. Down By The Kemijoki tekee paluun kesällä 2012.

Useamman kuin yhden levyn tehneitä ja jonkinasteista menestystä saavuttaneita rovaniemeläisiä rock- ja pop-yhtyeitä ovat olleet muun muassa Absoluuttinen Nollapiste, Greenhouse A.C., Jalla Jalla, The Nightingales, Tulenkantajat ja Supperheads. Myös Suomen ensimmäinen black metal -yhtye Beherit sekä rap-duo Hannibal & Soppa ovat lähtöjään rovaniemeläisiä.

Rovaniemellä toimii myös uuden sukupolven undergroundkulttuurin vaikuttaja Linnunlaulupubi, jonka johtohahmojen joukossa nähtiin muun muassa laulaja/lauluntekijä Jaakko Laitinen. Viime vuosina Arctic Live Entertainment -yhdistys on tuonut Rovaniemelle lukuisia raskaan metallin kotimaisia huippunimiä.

Rovaniemen kaupunki jakaa vuosittain tunnustuksenomaisen kulttuuritekopalkinnon. Vuonna 2009 kulttuuritekopalkinnon sai Hotcakes-liikeyritys. Hotcakes tunnetaan muun muassa laadukkaista tanssiesityksistään ruotsinlaivoilla vuosina 1999-2002, sekä suosituista hip hop -tanssikursseistaan. Rovaniemellä ilmestyy seitsenpäiväinen sanomalehti Lapin Kansa jonka voi tilata koko maakuntaan ja kahdesti viikossa ilmestyvä kaupunkilehti Uusi Rovaniemi sekä koko Lapin alueelle jaettava ilmaisjakelulehti Lappilainen entinen Roi Press.

Rovaniemi oli ehdolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011. Muut ehdokkaat olivat Turku, Tampere, Mänttä, Oulu, Lahti ja Jyväskylä.

Uskonnolliset yhteisöt

Rovaniemellä toimii evankelisluterilainen Rovaniemen seurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii erityisesti vanhoillislestadiolaisuus, jonka rauhanyhdistyksiä paikkakunnalla on kolme: Rovaniemen Rauhanyhdistys, Rautionsaaren Rauhanyhdistys sekä Viirinkylän Rauhanyhdistys. Muita herätysliikkeitä ovat rauhansanalaisuus, jolla on Rovaniemellä paikallisyhdistys Rovaniemen Rauhan Sana, evankelisuus, jonka opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat toimii Rovaniemellä, viidesläinen Kansanlähetys sekä herännäisyys. Lisäksi Rovaniemellä toimii Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisö.

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin ortodoksinen seurakunta, jonka toimialueena on koko Lappi ja jolla on noin 1200 jäsentä, helluntaiherätykseen kuuluva Rovaniemen helluntaiseurakunta, Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Rovaniemen Vapaaseurakunta sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Rovaniemen adventtiseurakunta.

Muita uskontokuntia edustaa mormonien Rovaniemen seurakunta.

Vapaapalokunta, VPK

Rovaniemen VPK perustettiin syyskuun 30. päivänä 1900 silloisessa kunnantalossa kyläläisten yhteisessä kokouksessa. Silloinen nimi oli Rovaniemen Vapaaehtoinen Palosammutuskunta.

Lokakuun 20. päivänä sääntöehdotus oli valmis ja yleinen kokous hyväksyi sen. Varsinaisen sinetin asialle antoi Oulun läänin kuvernööri, joka marraskuun 26. päivänä antamallaan päätöksellä vahvisti "Rovaniemen Kirkonkylän Vapaaehtoisen Palosammutuskunnan Ohjesäännön". Järjestön nimi lyheni pian Rovaniemen Vapaaehtoiseksi Palosammutuskunnaksi ja sittemmin Rovaniemen Vapaaehtoiseksi Palokunnaksi, joka otettiin virallisesti käyttöön v. 1913 hyväksytyissä VPK:n uusissa säännöissä.

Rovaniemen VPK:n historia on eräs merkittävä osa Rovaniemen kirkonkylän, taajaväkisen yhdyskunnan, kauppalan ja kaupungin historiaa. Varsinaisen tehtävänsä ohella VPK on ollut tärkeä tekijä myös paikkakunnan kulttuurielämässä, sillä yhdistyksen talo oli alusta alkaen se tyyssija, joka teki mahdolliseksi taide-elämän kehittymisen Rovaniemellä. VPK:n talo tuhoutui Rovaniemen kauppalan tuhossa 1944.

Vapaa-aika

Rovaniemellä on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan. Rovaniemellä sijaitsee mm. Lapin urheiluopisto, Lapin balettiopisto, jalkapallohalli, jääkiekkohalli ja hiihtokeskus laskettelurinteineen. Monet tunnetut talvilajien urheilijat ovat kaupungista kotoisin. Rovaniemeläisten ajoittainen ylpeydenaihe on myös jalkapallon mestaruussarjassa (nyk. Veikkausliiga) 22 kautta otellut Rovaniemen Palloseura. Muita kuuluisia rovaniemeläisiä palloiluseuroja ovat muun muassa Rovaniemen Santasport, sekä Napapiirin Palloketut. Santasport on vuoden 2008 lentopallon Suomen mestari. Lisäksi jääkiekkojoukkue RoKi (Rovaniemen Kiekko) pelaa Suomi-sarjaa

Kuuluisia rovaniemeläisiä

Mr.Lordi

• Antti Erkinjuntti, jääkiekkoilija
• Tomi Putaansuu (Lordi), muusikko
• Jari Tervo, kirjailija
• Hannu Manninen, urheilija
• Harri Olli, urheilija
• Tanja Poutiainen, urheilija
• Pirjo Muranen, urheilija
• Antti Tuisku, laulaja
• Antti Autti, urheilija
• Hannibal Stark (Hannibal & Soppa], muusikko
• Sara Lohiniva, televisionäyttelijä (syntyjään Rovaniemeltä)

Ystävyyskaupungit

• Ajka, Unkari
• Alanya, Turkki
• Cadillac, Yhdysvallat
• Drvar, Bosnia ja Hertsegovina
• Grindavík, Islanti
• Harbin, Kiina
• Kassel, Saksa
• Kiiruna, Ruotsi
• Murmansk, Venäjä
• Narvik, Norja
• Neustrelitz, Saksa
• Olsztyn, Puola
• St. Johann in Tirol, Itävalta
• Veszprém, Unkari

Liikenneyhteydet

• 4E 75 Valtatie 4 (Helsinki–Lahti–Jyväskylä–Oulu–Kemi–Rovaniemi–Sodankylä–Utsjoki)
• 78 Kantatie 78 (Rovaniemi–Ranua–Pudasjärvi–Puolanka–Paltamo)
• 79 Kantatie 79 (Rovaniemi–Kittilä–Muonio)
• 81 Kantatie 81 (Kuusamo–Posio–Autti–Vanttauskoski–Rovaniemi)
• 926 Seututie 926 (Kemi–Tervola–Rovaniemi)
• 934 Seututie 934 (Rovaniemi (Saarenkylä)–Rovaniemi (Meltaus))

• Linja-autoyhteydet muihin Lapin kuntiin sekä suurempiin kaupunkeihin.
• Rautateitse Rovaniemeltä pääsee Ouluun, sekä Kemijärvelle.
• Lentoasemalta on lentoja Helsinkiin, Tampereelle sekä Ouluun.

Etäisyyksiä muihin kuntiin

Hanko 924 km Helsinki 832 km Ivalo 288 km Jyväskylä 545 km Kemi 117 km Kemijärvi 85 km Kilpisjärvi 429 km Kittilä 149 km Kuopio 491 km Kuusamo 192 km Mikkeli 636 km Muonio 235 km

Nuorgam 496 km Oulu 207 km Pello 100 km Ranua 79 km Sodankylä 128 km Tampere 683 km Turku 827 km Vaalimaa 802 km Imatra 726 km Tornio 123 km

Kaupunginosat ja kylät

Osa kaupunginosista on entisen maalaiskunnan kyliä, ja pisimmillään matka kaupunginosasta keskustaan voi olla lähes sata kilometriä.

Rovaniemen kaupunginosat ja kylät

Alakorkalo - Alanampa - Auttinseutu - Hirvas - Jaatila - Juotasniemi - Kauko - Kivitaipale - Kolpene – Korkalovaara – Koskenkylä - Lehtojärvi - Leipee - Lohiniva - Marrasjärvi - Marraskoski - Meltaus - Misi - Muurola - Narkaus - Niesi - Nivankylä - Nivavaara – Norvajärvi - Oikarainen - Ojanperä – Olkkajärvi - Ounasrinne – Paavalniemi - Patokoski - Pekkala - Perunkajärvi - Petäjäskoski - Pisa - Pöykkölä – Rantaviiri – Rautiosaari - Ruikka - Saarenkylä - Sinettä - Sonka - Syväsenvaara – Tapionkylä - Tennilä - Tiainen - Tuhnaja - Vaarala - Vanttausjärvi - Vanttauskoski - Vennivaara – Viiri - Vikajärvi - Välijoki - Ylikylä - Ylinampa

Katso myös

• Rovaniemen lentoasema
• Yläkemijoki
• Luettelo tunnetuista rovaniemeläisistä

Lähteet

• Alvar Aalto Lapissa

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rovaniemi Wikimedia Commonsissa
• Rovaniemen kaupungin kotisivut
• YLEn Elävä arkisto – Rovaniemen jälleenrakennus sodan jälkeen
• YLE Elävä arkisto – Legendaarinen hotelli Pohjanhovi
• Rovaniemi satelliittiperspektiivistä

Lapin maakunnan kunnat

Enontekiö - Inari - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kittilä - Kolari - Muonio - Pelkosenniemi - Pello - Posio - Ranua - Rovaniemi - Salla - Savukoski - Simo - Sodankylä - Tervola - Tornio - Utsjoki - Ylitornio

Entiset kunnat Alatornio - Karunki - Kemijärven mlk - Petsamo - Rovaniemen mlk

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2013)

1. Helsinki	605 022	7. Jyväskylä	133 557	13. Lappeenranta	72 400	19. Salo	54 845	25. Nurmijärvi	40 750
2. Espoo	257 195	8. Kuopio	105 236	14. Hämeenlinna	67 556	20. Mikkeli	54 520	26. Rauma	39 853
3. Tampere	217 603	9. Lahti	103 073	15. Vaasa	65 771	21. Porvoo	49 109	27. Järvenpää	39 633
4. Vantaa	205 479	10. Kouvola	87 346	16. Rovaniemi	60 887	22. Lohja	47 515	28. Kajaani	37 978
5. Oulu	191 050	11. Pori	83 272	17. Seinäjoki	59 628	23. Kokkola	46 809	29. Tuusula	37 958
6. Turku	180 350	12. Joensuu	74 146	18. Kotka	54 887	24. Hyvinkää	45 649	30. Kirkkonummi	37 628

Suomen 30 suurinta kuntaa pinta-alan mukaan (2013)

1. Inari	17 333,54	7. Salla	5 873,08	13. Lieksa	4 067,60	19. Ilomantsi	3 172,70	25. Taivalkoski	2 650,67
2. Sodankylä	12 415,48	8. Pudasjärvi	5 867,22	14. Kemijärvi	3 930,91	20. Kuopio	3 164,95	26. Kolari	2 617,77
3. Enontekiö	8 391,35	9. Suomussalmi	5 857,61	15. Ranua	3 694,80	21. Oulu	3 113,04	27. Puolanka	2 598,71
4. Kittilä	8 262,94	10. Kuusamo	5 809,00	16. Savonlinna	3 597,71	22. Sotkamo	2 951,88	28. Kajaani	2 263,99
5. Rovaniemi	8 016,84	11. Kuhmo	5 456,77	17. Posio	3 544,81	23. Kouvola	2 883,30	29. Siikalatva	2 229,23
6. Savukoski	6 495,95	12. Utsjoki	5 372,01	18. Mikkeli	3 229,56	24. Joensuu	2 751,06	30. Ylitornio	2 212,38