Inari

Inari Anár
vaakuna	sijainti
www.inari.fi
Sijainti	68°39′35″N, 27°32′20″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Pohjois-Lapin seutukunta
Perustettu	1876
Kokonaispinta-ala	17 333,54 km²  suurin 2013
– maa	15 053,04 km²
– sisävesi	2 280,50 km²
Väkiluku	6 741 149:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	0,45 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	12,9 %
– 15–64-v.	67,3 %
– yli 64-v.	19,8 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	92,1 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– saamenkielisiä	6,1 %
– muut	1,5 %
Kunnallisvero	19,00 % 276:nneksi suurin 2013
Kunnanjohtaja	Reijo Timperi
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2013–2016  • Kok.  • Kesk.  • SDP  • Vas.  • PS  • Vihr.	11 8 3 3 1 1

Inarin kartta ja kyläkeskukset.

Inarin asukasluvun kehittyminen vuosina 1970-2011.

Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005.

Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon.

Inari (pohjoissaameksi Anár, inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar, ruots. Enare) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 6 741 ihmistä ja sen pinta-ala on 17 333,54 km², josta 2 280,50 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0,45 asukasta/km².

Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Inarin naapurikunnat ovat etelässä Enontekiö, Kittilä ja Sodankylä, pohjoisessa Utsjoki. Lisäksi kunta rajoittuu sekä lännessä että idässä Norjaan, idässä myös Venäjään. Inari on maan tärkeintä poronhoitoaluetta.

Inarin kunnan suurin taajama ja hallinnollinen keskus on noin 4 000 asukkaan Ivalo, joka sijaitsee 38 km Inarin kirkonkylästä etelään.

Maantiede

Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta, noin 5 % koko maan pinta-alasta. Se on lähes yhtä suuri kuin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien maapinta-alat yhteensä. Ahvenanmaahan verrattuna Inarin maapinta-ala on lähes kymmenkertainen. Kunnan koko voidaan havainnollistaa alueena, jonka sivujen pituudet ovat linnuntietä 130 km (kunnan pohjoisraja), 90 km (itäraja), 140 km (eteläraja) ja 75 km (länsiraja). Kunnassa sijaitseva Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi (1 043 km²). Kaikkiaan järviä on Inarissa 8 033, mikä on enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa ja myös kunnan sisävesipinta-ala on Suomen kunnista suurin.

Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle myytiin Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, minkä seurauksena kunnan pinta-ala pieneni 176 km².

Luonnonmaantieteellisesti Inarin kunta jakautuu kolmeen osaan: Outa-Lappiin, Inarin järvimaahan ja Taka-Lapin tunturimaahan.

Ilmasto

Ivalon kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -8,5 -7,7 -2,6 2,9 8,9 15,4 18,8 15,8 9,9 2,8 -3,8 -7,1 Ø 3,7 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -17,5 -16,8 -12,5 -6,5 0,2 6,1 9,6 7,3 2,8 -2,6 -10,7 -15,6 Ø -4,7 Vuorokauden keskilämpötila (°C) -12,8 -12 -7,4 -1,6 4,5 10,6 14 11,4 6,2 0,1 -7,1 -11,2 Ø -0,4 Sadanta (mm) 23 22 22 26 38 52 75 75 46 41 28 24 Σ 472 Sadepäivät (d) 19 17 16 14 16 15 16 17 16 17 18 18 Σ 199 L ä m p ö t i l a -8,5 -17,5 -7,7 -16,8 -2,6 -12,5 2,9 -6,5 8,9 0,2 15,4 6,1 18,8 9,6 15,8 7,3 9,9 2,8 2,8 -2,6 -3,8 -10,7 -7,1 -15,6 S a d a n t a 23 22 22 26 38 52 75 75 46 41 28 24 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Väestö

2013-01-31 31. tammikuuta 2013 Inarissa asui 6 741 henkilöä. Heistä puhui äidinkielenään suomea 6 222 henkeä, saamea 413 ja ruotsia 18 henkeä. Muita kieliä puhui 101 henkilöä. Vuoden 2008 lopussa ulkomaan kansalaisia oli 73. Inarin väkiluku on laskenut vuodesta 1990 693 henkilöllä. Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta: kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Väestötiheys on 0,45 asukasta/km². Saamelaisista noin 900 on inarinsaamelaisia ja 500 kolttia. Loput ovat pääasiassa pohjoissaamelaisia.

Kunnan asutus on keskittynyt suurelta osin Inarijärven länsirannalle, jossa sijaitsevat suurimmat taajamat, Ivalo ja Inarin kirkonkylä. Muu osa kunnan aluetta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallispuistoja sekä Inarijärven itäpuolella Kessin erämaa.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Inarin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			6 900
1985			7 219
1990			7 559
1995			7 851
2000			7 360
2005			7 043
2010			6 778
Lähde: Tilastokeskus.

Kylät

• Inari; Inarin kirkonkylä, kunnan toiseksi suurin kylä (1 128 asukasta)
• Ivalo; pohjoissaameksi Avvil, koltansaameksi ´vvel, Inarin kunnan suurin kylä (3 998 asukasta)
• Törmänen
• Akujärvi
• Keväjärvi
• Koppelo
• Sevettijärvi-Näätämö
• Saariselän alue
• Nellimön alue
• Angeli
• Kaamanen
• Kuttura
• Lisma
• Partakko
• Riutula

Liikenneyhteydet

Inariin on linja-autoyhteydet Oulusta ja Rovaniemeltä.

Inarin kunnassa Ivalon eteläpuolella, Törmäsen kylän luona, sijaitsee Suomen pohjoisin lentokenttä, Ivalon lentoasema. Finnair lentää Helsingistä Ivaloon kolme edestakaista vuoroa päivittäin.^lähde? Lisäksi sinne tehdään vuosittain turistilentoja.

Nähtävyydet ja tapahtumat

Kylätaajamien lisäksi Inarin kunnassa on lukuisia muita tunnettuja paikkoja ja paikannimiä, joka liittyvät muun muassa matkailuun, erilaisiin tapahtumiin ja historiaan:

• Pielpajärvi; erämaakirkko, Inarin seurakunnan ja kunnan keskus 1700-luvulla
• Lemmenjoki; kansallispuisto, kullankaivualue, matkailukohde
• Urho Kekkosen kansallispuisto (UK-kansallispuisto); osittain kunnan alueella
• Hammastunturin erämaa‎; hakkuukiistojen kohteena ollut erämaa-alue
• Kessi; hakkuukiistojen kohteena ollut erämaa-alue
• Ivalojoki; retkeilykohde ja kullankaivualue (mm. Ivalojoen Kultala)
• Otsamotunturi; retkeilykohde
• Luttojoki; kullankaivualue, Raja-Joosepin ”kotijoki”
• Raja-Jooseppi; rajanylityspaikka, nimikkohenkilön asuinkenttä
• Suolisvuono
• Ukonkivi ja Hautuumaasaari Inarijärvellä
• Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida Inarin kirkonkylässä
• Saamelaiskirkko Inarin kirkonkylässä
• Sovintovaaran näköalapaikka
• Petsamo-patsas Ivalossa
• Ivalon kirkko
• Matkailukohteita: Laanila, Kiilopää, Kaunispää, Muddusjärvi, Myössäjärvi.

Inarissa järjestään tammikuussa alkuperäiskansojen elokuvajuhla Skábmagovat-elokuvajuhla.

Uskonnolliset yhteisöt

Inarissa toimii evankelisluterilainen Inarin seurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Ivalonlaakson rauhanyhdistys. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Ivalon helluntaiseurakunta, jolla on noin sata jäsentä. Lisäksi Rovaniemeltä käsin toimivalla Suomen ortodoksisen kirkon Lapin ortodoksisella seurakunnalla on Inarissa kolme kirkkoa, jotka sijaitsevat Ivalossa, Nellimissä sekä Sevettijärvellä, joiden lisäksi yksi tsasouna on Keväjärvellä. Valtaosa Inarin ortodokseista on kolttasaamelaisia.

Tunnettuja inarilaisia

• Dominick Arduin, ranskalais-suomalainen seikkailija
• Janne Seurujärvi, kansanedustaja
• Meänteis, erakko
• Raimo O. Kojo, kirjailija ja toimittaja
• Marja-Liisa Olthuis, suomensaamelainen kielitieteilijä
• Raja-Jooseppi, rajaseudun legendaarinen asukas
• Veikko Honkanen, näyttelijä
• Amoc, rap-artisti
• Anni-Kristiina Juuso, näyttelijä
• Angelit, saamelaisen yhtyeen perustajat
• Kari Väänänen, näyttelijä
• Renne Korppila, radiotoimittaja (NRJ), X Factor -tuomari

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Inari Wikimedia Commonsissa
• Inarin kunnan kotisivut.
• YLE Elävä arkisto – Inarin eläjiä (video, 1974).
• Voitto Viinanen: Kuvia ja esitelmiä Inarin historiasta; Inarin pyhät paikat.
• Kati Kelola: Täällä revontulten alla. Mondo 1/2008.
• Kirsikka Moring: Saamenmaa – sydäntalven sininen uni. Helsingin sanomat 17.1.2009.

Lapin maakunnan kunnat

Enontekiö - Inari - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kittilä - Kolari - Muonio - Pelkosenniemi - Pello - Posio - Ranua - Rovaniemi - Salla - Savukoski - Simo - Sodankylä - Tervola - Tornio - Utsjoki - Ylitornio

Entiset kunnat Alatornio - Karunki - Kemijärven mlk - Petsamo - Rovaniemen mlk

Suomen 30 suurinta kuntaa pinta-alan mukaan (2013)

1. Inari	17 333,54	7. Salla	5 873,08	13. Lieksa	4 067,60	19. Ilomantsi	3 172,70	25. Taivalkoski	2 650,67
2. Sodankylä	12 415,48	8. Pudasjärvi	5 867,22	14. Kemijärvi	3 930,91	20. Kuopio	3 164,95	26. Kolari	2 617,77
3. Enontekiö	8 391,35	9. Suomussalmi	5 857,61	15. Ranua	3 694,80	21. Oulu	3 113,04	27. Puolanka	2 598,71
4. Kittilä	8 262,94	10. Kuusamo	5 809,00	16. Savonlinna	3 597,71	22. Sotkamo	2 951,88	28. Kajaani	2 263,99
5. Rovaniemi	8 016,84	11. Kuhmo	5 456,77	17. Posio	3 544,81	23. Kouvola	2 883,30	29. Siikalatva	2 229,23
6. Savukoski	6 495,95	12. Utsjoki	5 372,01	18. Mikkeli	3 229,56	24. Joensuu	2 751,06	30. Ylitornio	2 212,38