Koutokeino

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Koutokeinon kuntaa. Kyseisen kunnan keskustaajamasta on erillinen artikkeli.
Kautokeino kommune
Guovdageainnu suohkan
Kautokeino komm.svg NO 2011 Kautokeino.svg
vaakuna sijainti
www.kautokeino.kommune.no
Sijainti 69°0′43″N, 23°2′37″E
Lääni Finnmark
Alue Länsi-Finnmark
Pinta-ala 9 707,34[1] km²
Väkiluku 2 910 [2] (01.01.2013)
– väestötiheys 0,3[3] as/km²
Kunnanjohtaja Klemet Erland Hætta (Sámeálbmot bellodat) [4]

Koutokeino (pohjoissaameksi Guovdageaidnu, norj. Kautokeino, kveeniksi Koutokeino)[5] on kunta Ruijan sisämaassa Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa. Asukkaista valtaosa on saamelaisia ja kunta on saamelaisuuden keskuspaikka. 2 910[2] asukkaan Koutokeinon kunta on 9 707,34 neliökilometrin laajuinen, joka tekee siitä Norjan suurimman kunnan pinta-alan mukaan[1].

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan suomenkielinen nimi Koutokeino tulee pohjoissaamenkielisestä nimestä Guovdageaidnu. Kunnan norjankielinen nimi Kautokeino puolestaan pohjautuu suomenkieliseen nimeen.

Guovdageaidnu tarkoittaa suomeksi keskitie. Nimi saattaa tulla siitä, että Koutokeinosta on yhtä pitkä matka Alattioon (vanha markkinapaikka), Karesuvantoon, Raisiin ja Kaarasjoelle.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koutokeinojoki virtaa keskustaajaman läpi.

Koutokeinon kunnan pinta-ala on 9 707,34 km², joka tekee siitä Norjan suurimman kunnan pinta-alan mukaan.[1] Kunnan rajanaapureita ovat Alattio pohjoisessa, Kaarasjoki idässä, Tromssan läänin puolella Raisi lännessä ja Naavuono koillisessa, sekä Suomen puolella Inari kaakossa ja Enontekiö etelässä.[3]

Kolmen maan läpi kulkevan Kalottireitin toinen pää on Koutokeinossa.[6] Koutokeinon kunnan ja sen keskustaajaman läpi virtaa alajuoksultaan Altajoeksi kutsuttu Koutokeinojoki.

Kunnan korkein vuori on Čáravárri, jonka huippu kohoaa 887 metrin korkeuteen.[7] Metsä on lähes sataprosenttisesti koivua, ja monissa kohdin on vain paljakkaa.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koutokeinossa vallitsee subarktinen ilmasto, ja talvet ovat usein kylmiä ja kesät lämpimiä.[3] Kaamos kestää noin 7 viikkoa, marraskuun loppupuolelta tammikuun puoleenväliin, ja lisäksi kesäisin on yötön yö.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. marraskuuta 1852 Koutokeinossa tapahtui Koutokeinon kansannousu, joka oli saamelaisten aloittama kansannousu norjalaisia vastaan.[8] Kansannousun aloitti lestadiolainen äärilahko Koutokeinon hurmos.

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koutokeinon kunnanjohtaja Klemet Erland Hætta.

Koutokeinon kunnanjohtaja on Sámeálbmot bellodat -saamelaispuolueen Klemet Erland Hætta[4] ja varakunnanjohtaja koutokeinolaisen Guovdageainnu Dáloniid Listu -puolueen Hans Isak Olsen[9].

Koutokeinon kunta oli vuoteen 2009 asti oma vaalipiirinsä saamelaiskäräjävaaleissa, mutta siitä lähtien se on ollut osa Ávjovárrin vaalipiiriä yhdessä Kaarasjoen ja Porsangin kuntien kanssa.lähde? Muissa vaaleissa se on osa Finnmarkin vaalipiiriä.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Koutokeinon talous
Koutokeinon ydinkeskusta.

Koutokeinossa on kolme päivittäistavarakauppaa, joista kaksi, ketjukaupat Rema 1000[10] ja Coop Marked[11] ovat keskustaajamassa, ja Nærbutikken-ketjuun kuuluva Oves Varesenter Maasin kylässä.[12] Coop Marked -kaupan yhteydessä toimivat myös apteekki ja norjalainen alkoholijuomakauppa Vinmonopolet. Keskustassa on lisäksi norjalaisen Thon Hotel -ketjun hotelli,[13] Kautokeino Villmarksenter -majapaikka[14] ja Kautokeino Camping[15]. Taajamassa on myös kaksi huoltoasemaa, ja paikallisessa kulttuurikeskuksessa on Maritex Gávpi -käsityöliike[16]. Koutokeinossa on lisäksi kaksi ravintolaa; Boddu,[17] Pitstop[18] ja vielä lisäksi kahvila Kafé Vika[19].

Kaivostoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koutokeinon Biedjovággissa on ollut aiemmin kaivostoimintaa. Vuonna 2010 Biedjovággin kaivosten vanha omistaja IGE Nordic myi kaivokset Arctic Gold -yhtiölle.[20] Vuonna 2012, kun kunnanvaltuusto päätti kaivostoiminnasta, tulos oli ei.[21] Kesäkuun neljännen ja viidennen päivän välisenä yönä Max Mackhè, joka pysyi tuntemattomana yhden vuorokauden ajan,[22] liimasi keskustaajaman ilmoitustauluille, oviin, seiniin, valotolppiin ja muihin mahdollisiin paikkoihin protestijulisteita joiden otsikko oli «Si NEI til gruvedrift og opplev fordelen!», eli vastustusta kaivostoimintaa kohtaan[23][24]. Pian sen jälkeen alueelle ilmestyi samantapaisia julisteita kaivostoiminnan puolesta, kuin oli ollut aiemmin kaivostoimintaa vastaan.lähde?

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koutokeinon julkinen liikenne on lähes olematonta, ja melkein kaikki asukkaat omistavat henkilöauton. Kesäisin Eskelisen Lapin Linjat liikennöi Alattioon, ja linja-autot pysähtyvät sekä Koutokeinon keskustassa että Maasin kylässä. [25] Koutokeinon ja Alattion välisiä busseja sen sijaan kulkee vuoden ympäri. Jo 1-luokkalaisten (6-vuotiaiden) koulumatkojen ollessa pisimmillään monta kymmentä kilometriä on Koutokeinossa koulubusseja, jotka liikennöivät koulujen ja asutetuimpien teiden välillä aamuisin ja iltapäivisin. Näihin minibusseihin voi tarpeen mukaan tulla kyytiin muitakin paikallisia. Koutokeinossa on takseja, mutta ei varsinaista taksiasemaa eikä taksipaikkaa. Joitain kilometrejä keskustaajamasta pohjoiseen on toisen maailmansodan aikainen lentopaikka, Koutokeinon lentokenttä, mutta sillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista liikennöintiä. Koutokeino on tieyhteydessä Riksvei 93:n avulla Alattioon, Riksvei 92:n avulla Kaarasjoelle, ja Norjan puolen Riksvei 93:n ja Suomen puolen Kantatie 93:n avulla Enontekiön Hettaan.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koutokeinon kunnan 2 910 asukkaasta [2] noin kaksi kolmasosaa asuu Koutokeinon keskustaajamassa. Yksi kolmasosa asutuksesta on jakautunut eri puolille kuntaa. Maasin kylässä asuu noin 400 asukasta, ja loput kunnan asukkaista asuvat hajallaan 14 kylässä ympäri kuntaa. Koutokeinon kunnan ikäjakauma eroaa huomattavasti sekä Finnmarkin läänin että Norjan tavallisesta ikäjakaumasta, sillä kunnan väestöstä yli 50 % on alle 30-vuotiaita. Lisäksi yli 66-vuotiaita on Koutokeinossa alle puolet Norjan keskiarvosta.


Koutokeinon kunnan väestökehitys 1769-2013
Vuosi Asukkaita
1769
  
412
1801
  
505
1825
  
493
1855
  
869
1875
  
738
1900
  
967
1910
  
984
1920
  
941
1930
  
1 123
1951
  
1 559
1955
  
1 670
1960
  
1 863
1965
  
2 155
1970
  
2 507
1975
  
2 791
1980
  
2 855
1985
  
2 925
1990
  
2 953
1995
  
3 141
2000
  
3 063
2005
  
2 997
2010
  
2 949
2013
  
2 910
Tummansiniset pylväät eivät ole tasaisin aikavälein, toisin kuin vaaleansiniset pylväät.
Lähde: Statistisk Sentralbyrå [26][27]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koutokeinossa on nykyään viisi opetuslaitosta. Keskustaajamassa sijaitsevat Koutokeinon ala-aste[28] ja Koutokeinon yläaste[29], jotka aiotaan yhdistää hallinnollisesti yhdeksi kouluksi. Ala-asteella opetusta on erikseen sekä saameksi että norjaksi, mutta norjankielisiä luokkia on vain kaksi, 1-4 C ja 5-7 C, koska suurin osa lapsista käy saamenkielistä luokkaa. Yläasteella opetus ei ole kielellisesti jaoteltua. Keskustaajamassa on myös Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla (Saamelainen lukio ja poronhoitokoulu).[30] Kunnan koulutuksen huippu on Saamelainen korkeakoulu (pohjoissaameksi Sámi allaskuvla), jossa on noin 200 opiskelijaa ja 80 työntekijää. [31] Maasin kylässä on Máze lagasbirasguovddáš, jossa on peruskoulu, iltapäivätoimintaa ja päiväkoti.[32] Maasin koulussa kaikki opetus on saameksi. Koutokeinossa Láhpoluoppalin kylässä oli myös koulu, Láhpoluoppalin koulu[33], mutta se lakkautettiin kesällä 2012.[34]

Koulubusseja peruskoulun bussipaikalla.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koutokeinossa vallitsee vahva saamelaiskulttuuri, ja kuntaa pidetään saamelaisuuden keskuksena. Koutokeinossa sijaitsevat mm. Saamelainen korkeakoulu (Sámi allaskuvla)[31] ja saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš Sámi Teáhter[35]. Pääsiäisenä Koutokeinossa järjestetään Koutokeinon pääsiäisfestivaalit (Kautokeino påskefestival) sekä saamelainen laulukilpailu Sámi Grand Prix.[36]

Struven ketju[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koutokeinon kunnan alueella on kaksi Struven ketjun suojeltua pistettä.[37] Ne ovat vuorenhuipuilla Luvddiidčohkka ja Bealjášvárri.[38]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä pohjoissaamen kieli että norjan kieli ovat tasa-arvoisia. Niitä käytetään sekä saamelaisessa että julkisessa hallinnossa. Koutokeinon väestöstä yli 90 prosentilla on pohjoissaame äidinkielenään.[3] Koutokeino oli ensimmäinen ja pitkään ainoa kunta Norjassa, jossa saame oli tasa-arvossa norjan kanssa julkisessa hallinnossa.

Kultainen kota kuvaa saamelaisen kulttuurin rikkautta.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koutokeinon kunnnanvaakunassa on kultainen kota sinisellä pohjalla.[39] Koutokeinon kunnan vaakuna päätettiin kuninkaallisen resoluution mukaan 4. syyskuuta 1987.[39]

  • Kota kuvaa kunnan saamelaista perinnettä ja kulttuuria.[39]
  • Kultainen kota kuvaa saamelaisen kulttuurin rikkautta.[39]
  • Sininen tausta kuvaa arktista ilmastoa ja luontoa.[39]

Paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nieidagorži on koski Koutokeinojoessa, reilut 30 km pohjoiseen kunnan keskustasta.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan keskuskylä on Koutokeino, ja muut isot kylät ovat Maasi, Láhpoluoppal ja Ávži.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Arealstatistikk for Norge 2013 (PDF) Kartverket. Viitattu 1.6.2013. (norjaksi)
  2. a b c Folkemengd og kvartalsvise befolkningsendringar, 1. kvartal 2013 Statistisk Sentralbyrå. Viitattu 2.11.2013. (norjaksi)
  3. a b c d e Om kommunen 18.2.2009. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  4. a b Ordførers hjørne Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  5. Pohjois-Norjan paikannimet. Teoksessa: Kielitoimiston nimiopas, s. 178-179. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008. ISBN 978-952-5446-29-6.
  6. Kalottireitti 7.12.2012. Metsähallitus. Viitattu 2.6.2013.
  7. Čáravárri 14.2.2009. Store norske leksikon. Viitattu 21.6.2013. (norjaksi)
  8. Kautokeino-opprøret 14.2.2009. Store norske leksikon. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  9. Skal fortsatt styre i Kautokeino 8.10.2011. NRK Sápmi. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  10. REMA 1000 Kautokeino REMA 1000. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  11. COOP Marked Kautokeino Google Maps. Viitattu 2.6.2013.
  12. Oves Varesenter AS Gule Sider. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  13. Thon Hotel Kautokeino Thon Hotels. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  14. Kautokeino Villmarksenter Kautokeino Villmarksenter A/S. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  15. Viddas triveligste overnattingssted Arctic Motell & Camping. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  16. Det samiske varehuset Maritex Gávpi. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  17. Boddu thetimenow.com. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  18. Pitstop Gule Sider. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  19. Cafe Vika Gule Sider. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  20. Gull i Biedovaggi solgt til nytt selskap 22.1.2010. Altaposten. Viitattu 11.6.2013. (norjaksi)
  21. Sier nei til gruveplaner 26.4.2012. NRK Sápmi. Viitattu 11.6.2013. (norjaksi)
  22. «Rumpemannen» er avslørt 6.6.2012. NRK Sápmi. Viitattu 11.6.2013. (norjaksi)
  23. Protest mot gullselskap i blankemessingen 6.6.2012. Ságat. Viitattu 11.6.2013. (norjaksi)
  24. Rumpa i protest 5.6.2012. Sveriges Radio. Viitattu 11.6.2013. (ruotsiksi)
  25. Aikataulut Eskelisen Lapin Linjat. Viitattu 2.6.2013.
  26. Folkemengde i Kautokeino 1951-2013 Statistisk Sentralbyrå. Viitattu 3.6.2013. (norjaksi)
  27. Folkemengde i Kautokeino 1769-2013 Statistisk Sentralbyrå. Viitattu 10.6.2013. (norjaksi)
  28. Kautokeino barneskole 4.4.2013. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  29. Kautokeino ungdomsskole 1.3.2013. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  30. Guovlu - suohkan Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla. Viitattu 2.6.2013. (pohjoissaameksi)
  31. a b Allaskuvlla birra Sámi allaskuvla. Viitattu 2.6.2013. (pohjoissaameksi)
  32. Máze lagasbirasguovddáš 4.4.2013. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  33. Láhpoluoppal skole 19.8.2011. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  34. – DUVDET VÁTTISVUOĐA mu ala ges 9.11.2012. Ávvir. Viitattu 2.6.2013. (pohjoissaameksi)
  35. Teáhtera birra Beaivváš. Viitattu 2.6.2013. (pohjoissaameksi)
  36. Samisk Påskefestival Sami Easter Festival. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  37. Struves meridianbue 22.11.2012. Miljøstatus. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  38. Struves meridianbue Norges Verdensarv. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  39. a b c d e Suohkanmearka 1.9.2004. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (pohjoissaameksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2011 Kautokeino (PDF) (Vuoden 1960 väestönlaskennan kuntavihko) Folketellingen 1960 – Kommunehefter. Statistik sentralbyrå. (norjaksi)
  • 2011 Kautokeino (PDF) (Vuoden 1970 väestönlaskennan kuntavihko) Folketellingen 1970 – Kommunehefter. Statistik sentralbyrå. (norjaksi)
  • 2011 Kautokeino (PDF) (Vuoden 1980 väestönlaskennan kuntavihko) Folketellingen 1980 – Kommunehefter og dokumentasjon. Statistik sentralbyrå. (norjaksi)
  • Grunnkretser og tettsteder (PDF) (Vuoden 1980 väestönlaskennan kuntavihkon dokumentaatio-osa) Folketellingen 1980 – Kommunehefter og dokumentasjon. Statistik sentralbyrå. (norjaksi)
  • 2011 Kautokeino (PDF) (Vuoden 1990 väestönlaskennan kuntavihko) Folketellingen 1990 – Kommunehefter. Statistik sentralbyrå. (norjaksi)
  • 2011 Guovdageaidnu - Kautokeino (PDF) (Vuoden 2001 väestönlaskennan kuntavihko Koutokeinosta useana tiedostona) Folketellingen 2001 – Kommunehefter. Statistik sentralbyrå. (norjaksi)