Enontekiö

Enontekiö Eanodat
vaakuna	sijainti
www.enontekio.fi
Sijainti	68°23′05″N, 23°38′20″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Tunturi-Lapin seutukunta
Perustettu	1877
Kokonaispinta-ala	8 391,35 km² kolmanneksi suurin 2013
– maa	7 945,49 km²
– sisävesi	445,86 km²
Väkiluku	1 879 281:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	0,24 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	13,1 %
– 15–64-v.	66,9 %
– yli 64-v.	20,0 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	88,0 %
– ruotsinkielisiä	0,6 %
– saamenkielisiä	10,5 %
– muut	1,0 %
Kunnallisvero	20,75 % 64:nneksi suurin 2013
Työttömyysaste	19,7 % (2007)
Kunnanjohtaja	Mikko Kärnä
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2013–2016  • Kesk.  • muut  • Kok.  • Vihr.  • KD	9 3 2 2 1

Enontekiö (pohjoissaameksi Eanodat, inarinsaameksi Iänudâh, ruots. Enontekis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 879 ihmistä ja sen pinta-ala on 8 391,35 km², josta 445,86 km² on vesistöjä. Enontekiön väestötiheys on vain 0,24 asukasta/km², ja se on Suomen toiseksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken jälkeen.

Enontekiön naapurikunnat ovat Inari, Kittilä ja Muonio. Lisäksi kunta rajoittuu etelässä Ruotsiin ja pohjoisessa Norjaan.

Enontekiön kirkonkylä ja suurin taajama on nimeltään Hetta (pohjoissaameksi Heahtta), ja siellä on noin 800 asukasta. Muita väestökeskittymiä ovat muun muassa Kaaresuvanto (Gárasavvon, Gáresavvon) ja Kilpisjärvi (Gilbbesjávri).

Kaikki Suomen yli tuhatmetriset huiput ja 60 prosenttia Suomen tuntureista sijaitsevat Enontekiöllä. Kilpisjärvellä sijaitsee retkeilykeskus ja muita retkeilypalveluita. Yhteispohjoismainen kalottireitti kulkee Enontekiön kunnan alueiden läpi. Kolmen valtakunnan rajapyykki sijaitsee 10 kilometrin päässä Kilpisjärven kylästä Norjan, Suomen ja Ruotsin rajojen kohtaamispisteessä. Suomen korkein paikka Haltilla sijaitsee 50 kilometrin vaellusreitin päässä Kilpisjärveltä. Haltin vieressä on korkein Suomen puolella kokonaan olevista tuntureista, Ridnitsohkka. Halti sijaitsee osaksi Norjan puolella. Enontekiön nimi juontuu paikasta, jossa eno eli joki saa alkunsa. Ounasjoki saa alkunsa Ounasjärvestä, jonka rannalla sijaitsee Enontekiön kirkonkylä Hetta.

Maantiede

Sijainti

Enontekiö sijaitsee Lapin maakunnassa Suomen luoteisnurkassa, Ruotsin ja Norjan rajojen väliin jäävällä kapealla kaistaleella, jota nimitetään Käsivarreksi. Enontekiön pinta-ala on 8 391,52 km², ja pinta-alaltaan se on Inarin ja Sodankylän jälkeen Suomen kolmanneksi suurin kunta. Kunnan väestötiheys, vain 0,2 asukasta/km², on Suomen toiseksi matalin Savukosken jälkeen. Enontekiön naapurikuntia ovat Inari idässä, Kittilä kaakossa ja Muonio etelässä, Ruotsin puolella lännessä puolestaan Kiiruna, ja pohjoisessa Norjan rajan takana Omasvuono, Kaivuono, Raisi ja Koutokeino. Enontekiöllä on rajaa Ruotsin ja Norjan kanssa yhteensä yli 450 km. Ruotsin puolella rajan muodostavat Muonionjoki sekä sen sivujoki Könkämäeno.

Kylät

Enontekiön keskus on kunnan eteläosassa sijaitseva Hetta, jossa asukkaita on 800. Kunnassa ei ole Enontekiö-nimistä paikkaa, mutta Hettaa kutsutaan usein myös kunnan nimellä. Muita tärkeitä kyliä ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapisteen lähellä sijaitseva Kilpisjärvi sekä Kaaresuvanto ja Palojoensuu, jotka sijaitsevat Muonionjoen varrella Ruotsin rajan tuntumassa. Suurin osa kylistä sijaitsee kunnan eteläosassa tai jokivarressa Ruotsin rajalla. Monissa tapauksissa jokivarren kylää vastapäätä joen toisella puolella on myös kylä, joka kuuluu Ruotsiin, mutta on usein samanniminen (esimerkiksi Kaaresuvanto, jonka nimi on Ruotsin puolella Karesuando). Sen sijaan joenvarsista syrjään jäävät Käsivarren alueet ovat täysin asumattomia.

Hetta on Enontekiön keskus

Enontekiöön kuuluvat seuraavat kylät (saamenkieliset muodot suluissa):

Hetta (Heahttá) Jatuni ("JÁhton") Kaaresuvanto (Gárasavvon) Kelottijärvi Ketomella Kilpisjärvi (Gilbbesjávri) Kultima (Gulddán) Kuttanen (Guhttás) Leppäjärvi (Leaibejávri) Luspa (´"Luspi") Markkina Maunu Muotkajärvi

Näkkälä (Neahčil) Nartteli Nunnanen (Njunnás) Palojärvi (Bálojávri) Palojoensuu (Bálojotnjálbmi) Peltovuoma (Bealdovuopmi) Raittijärvi Ropinsalmi Saivomuotka Sonkamuotka Vähäniva Vuontisjärvi (Vuottesjávri) Ylikyrö

Maasto

Kilpisjärvi

Enontekiön pohjoisosa on ainoa Skandien vuoristoon kuuluva paikka Suomessa. Tämän sekä pohjoisen sijaintinsa takia Enontekiö poikkeaa niin maantieteellisesti kuin maisemallisestikin merkittävästi muusta Suomesta. Suomen korkein tunturi, 1 324 metriä korkea Halti, sekä Suomen 21 muuta yli tuhatmetristä tunturia sijaitsevat Enontekiöllä. Haltin ohella tunnetuin ja maisemallisesti silmiinpistävin tunturi on 1 029 metriä korkea Saana, jonka juuressa sijaitsee Kilpisjärven kylä. Kunnan eteläosa on vähemmän vuoristoista, mutta sielläkin kohoaa joitakin yksittäisiä tuntureita keskellä muuten alavaa maastoa.

Hieman yli 5 % kunnan pinta-alasta koostuu vesistöistä. Useiden suurten jokien lähteet ovat Enontekiöllä: esimerkiksi Muonionjoki, Ounasjoki, Ivalojoki ja Tenojoen yksi alkuhaara alkavat kunnan alueelta. Tästä Enontekiö on saanut myös nimensä: eno on vanha suomalainen jokea tarkoittava sana, ja tekiö on juonnettu tehdä-verbistä. Enontekiön 825 järveä ovat suhteellisen pieniä. Suurimpia järviä ovat Pöyrisjärvi, Kilpisjärvi ja Ounasjärvi.

Kasvisto ja eläimistö

Enontekiön pohjoisosassa kasvillisuus on varsin niukkaa.

Enontekiön kasvillisuus on pohjoisen sijainnin takia hyvin niukkaa. Kuusen kasvualueen pohjoisraja kulkee suurin piirtein Enontekiön etelärajalla, ja männynkin kasvualue ulottuu vain noin 20 kilometriä Hettasta pohjoiseen. Tätä pohjoisempana ainoita puulajeja ovat tunturikoivu, metsähaapa ja pajut. Koivujen muodostama puuraja kulkee 600 metrissä. Enontekiö on yksi harvoista alueista maailmassa, jossa lehtipuu muodostaa puurajan. Suurimman osan Enontekiöstä muodostavat karut, puuttomat alueet ja etenkin jokivarsia reunustavat suot. Vain 19 % kunnan alueesta on metsää. Enontekiön eliöstö poikkeaa sen verran muusta Suomesta, että kasvi- ja eläinmaantieteessä Enontekiö muodostaa oman alueensa, Enontekiön Lapin. Enontekiön suurtuntureilla Kilpisjärven alueella kasvaa peräti 40 putkilokasvilajia, joita ei tavata missään muualla Suomessa. Kunnan kokonaispinta-alasta 70 % kuuluu erinäisiin suojelualueisiin: siihen kuuluu osia Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta sekä Käsivarren, Puljun, Pöyrisjärven ja Tarvantovaaran erämaa-alueet.

Karun ilmastonsa vuoksi Enontekiöllä eläviä eläinlajeja on varsin vähän. Sieltä tavataan kuitenkin joitakin arktisten alueiden eläinlajeja, jotka eivät viihdy etelämpänä, esimerkiksi tunturisopuli, naali, tunturipöllö, keräkurmitsa, kiiruna ja sepelrastas. Näiden lisäksi eläimistöön kuuluu lukuisia piennisäkkäitä ja lintulajeja sekä luonnollisesti myös puoliksi kesytetty poro.

Ilmasto

Enontekiön ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat pohjoinen sijainti lähellä Jäämerta ja muuta Suomea suurempi korkeus merenpinnan tasoon verrattuna. Golfvirran tasoittavan vaikutuksen johdosta talvet Kilpisjärvellä eivät ole aivan yhtä kylmiä kuin enemmän mannerilmastoa muistuttavassa Keski-Lapissa, mutta vastaavasti kesät ovat lyhyempiä ja viileämpiä. Kuitenkin mantereisella Enontekiön Palojärvellä on Suomen kylmimmät talvilämpötilat, kylmimmän kuun, eli tammikuun keskilämpötila on siellä -15.3C kun se Kilpisjärvellä on -13.6C.

Enontekiöllä on keskimäärin Suomen alhaisimmat lämpötilat. Kilpisjärvellä vuoden keskilämpötila on -1,9 °C, ja Palojärvellä -2,6C kun se esimerkiksi Helsingissä on noin +5 °C. Näissä äärimmäisissä ilmasto-olosuhteissa kasvukausi kestää vain hieman yli 100 päivää, ja talvi on varsin pitkä, vajaat 200 päivää. Vuotuinen sadanta on 459 mm. Talvella voi sataa runsain määrin lunta: suurin Suomessa koskaan mitattu lumensyvyys on 19. huhtikuuta 1997 Kilpisjärvellä mitattu 190 cm. Pysyvä lumipeite sataa yleensä lokakuussa ja sulaa vasta toukokuun lopun tienoilla. Suojaisiin paikkoihin saattaa jäädä lunta pitkäksikin aikaan, ja siksi Kilpisjärvellä on perinteisesti järjestetty juhannusöisin hiihtokisa.

Enontekiön kunnan alue sijaitsee noin 200–300 km napapiiristä pohjoiseen. Tästä syystä vuodenaikojen välillä on erittäin suuri ero auringonvalon määrässä. Kilpisjärvellä paistaa keskiyön aurinko toukokuun 22. päivästä 22. päivään heinäkuuta, ja vastaavasti kaamos alkaa 25. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta. Enontekiöllä näkyy enemmän revontulia kuin missään muualla Suomessa: Kilpisjärven seudulla niitä voi seurata pimeänä vuodenaikana kirkkaalla säällä keskimäärin kolmena yönä neljästä.

Kilpisjärven kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot 2000-luvulla tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -8,2 -8,0 -4,6 0,5 5,9 12,1 15,7 13,7 8,4 1,9 -4,1 -7 Ø 2,2 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -18 -17,7 -14,6 -8,8 -1,5 3,6 7,6 6,3 2,1 -3,2 -11,5 -16,7 Ø -6 Vuorokauden keskilämpötila (°C) -12,9 -12,5 -9,3 -3,9 2,1 7,5 11,2 9,6 5 -0,7 -7,6 -11,7 Ø -1,9 Sadanta (mm) 50 35 31 27 27 42 73 47 36 41 34 44 Σ 487 Sadepäivät (d) 21 20 19 16 15 14 17 17 16 20 20 20 Σ 215 L ä m p ö t i l a -8,2 -18 -8,0 -17,7 -4,6 -14,6 0,5 -8,8 5,9 -1,5 12,1 3,6 15,7 7,6 13,7 6,3 8,4 2,1 1,9 -3,2 -4,1 -11,5 -7 -16,7 S a d a n t a 50 35 31 27 27 42 73 47 36 41 34 44 Lähde: Kuukausittainen keskilämpötila Kilpisjärvellä 1952-2007 Historical Weather: KILPISJARVI, Finland (2000-2009) Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Nähtävyyksiä

Enontekiön kirkko

• Järämän linnoitusalue
• Enontekiön kotiseutumuseo
• Enontekiön kirkko
• Muotkatakka, Suomen maanteiden korkein kohta
• Jyppyrän näköalapaikka Hetassa
• Saana-tunturi
• Halti-tunturi
• Pihtsusköngäs, 17 metriä korkea vesiputous
• Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
• Käsivarren erämaa-alue ja Mallan luonnonpuisto sekä niiden läpi kulkeva Kalottireitti

Liikenne

Enontekiön läpi kulkee merkittävästi matkailijoita Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Tärkeimmät liikenneväylät ovat valtatie 21 ja kantatie 93. Enontekiöllä sijaitsevat myös Enontekiön lentoasema ja Kilpisjärven helikopterikenttä.

Väestö

Enontekiöllä asui vuoden 2008 lopussa 1 915 henkilöä. Heistä puhui äidinkielenään suomea 1 710 henkeä, saamea 177 ja ruotsia 12 henkeä. Muita kieliä puhui 16 henkilöä ja ulkomaan kansalaisia oli 23. 1990 kunnassa asui 2 472 henkilöä joten väkiluku on laskenut 762 henkeä.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Enontekiön väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			2 286
1985			2 419
1990			2 472
1995			2 413
2000			2 145
2005			2 000
2010			1 876
Lähde: Tilastokeskus.

Uskonnolliset yhteisöt

Kunnassa toimii evankelisluterilainen Enontekiön seurakunta, joka kuuluu Oulun hiippakuntaan. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla rauhansanalaisuus, jolla on Enontekiöllä kaksi paikallisosastoa: Enontekiön isojen seurojen yhdistys sekä Enontekiön Lapin Lähetystoimikunta, joiden lisäksi paikkakunnalla järjestää toimintaa vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Enontekiön helluntaiseurakunta.

Tunnettuja enontekiöläisiä

• Kai Hyttinen, muusikko
• Anni-Kristiina Juuso, näyttelijä
• Aslak Juuso, poronhoitaja
• Yrjö Kokko, kirjailija
• Ilmari Mattila, Off!-hyönteiskarkotemainoksista tutuksi tullut "lapinäijä".
• Juhani Raattamaa, maallikkosaarnaaja
• Wimme Saari, laulaja
• Nils-Aslak Valkeapää, taiteilija
• Vuontis-Kalle, tarinankertoja, monitoimimies
• Niko Valkeapää, muusikko

Lähteet

• Väre, Henry: Kun kallioperän kemia määrää. Teoksessa Luonnossa. Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. Weiling & Göös, Porvoo 2008, s. 126–129.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Enontekiö Wikimedia Commonsissa
• Enontekiön kunnan kotisivut
• Tunturi-Lapin luonto- ja kulttuurikeskus Metsähallituksen kotisivuilla

Lapin maakunnan kunnat

Enontekiö - Inari - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kittilä - Kolari - Muonio - Pelkosenniemi - Pello - Posio - Ranua - Rovaniemi - Salla - Savukoski - Simo - Sodankylä - Tervola - Tornio - Utsjoki - Ylitornio

Entiset kunnat Alatornio - Karunki - Kemijärven mlk - Petsamo - Rovaniemen mlk