Enontekiö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Enontekiö
Eanodat
Enontekiö.vaakuna.svg Enontekiö.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Hetta on Enontekiön keskus
Hetta on Enontekiön keskus
www.enontekio.fi
Sijainti 68°23′05″N, 023°38′20″EKoordinaatit: 68°23′05″N, 023°38′20″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Perustettu 1877
Kokonaispinta-ala 8 391,35 km²
kolmanneksi suurin 2014 [1]
– maa 7 945,49 km²
– sisävesi 445,86 km²
Väkiluku 1 885
282:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 0,24 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 66,0 %
– yli 64-v. 21,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 87,4 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
saamenkielisiä 10,9 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 20,75 %
109:nneksi suurin 2014 [4]
Työttömyysaste 19,7 % (2007[5])
Kunnanjohtaja Mikko Kärnä
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2013–2016[6]
 • Kesk.
 • muut
 • Kok.
 • Vihr.
 • KD

9
3
2
2
1

Enontekiö (pohjoissaameksi Eanodat, inarinsaameksi Iänudâh, ruots. Enontekis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 885 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 8 391,35 km2, josta 445,86 km2 on vesistöjä.[1] Enontekiön väestötiheys on vain 0,24 asukasta/km2, ja se on Suomen toiseksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken jälkeen.

Enontekiön naapurikunnat ovat Inari, Kittilä ja Muonio. Lisäksi kunta rajoittuu etelässä Ruotsiin ja pohjoisessa Norjaan.

Enontekiön kirkonkylä ja suurin taajama on nimeltään Hetta (pohjoissaameksi Heahtta), ja siellä on noin 800 asukasta. Muita väestökeskittymiä ovat muun muassa Kaaresuvanto (Gárasavvon, Gáresavvon) ja Kilpisjärvi (Gilbbesjávri).

Kaikki Suomen yli tuhatmetriset huiput ja 60 prosenttia Suomen tuntureista sijaitsevat Enontekiöllä. Kilpisjärvellä sijaitsee retkeilykeskus ja muita retkeilypalveluita. Yhteispohjoismainen kalottireitti kulkee Enontekiön kunnan alueiden läpi. Kolmen valtakunnan rajapyykki sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Kilpisjärven kylästä Norjan, Suomen ja Ruotsin rajojen kohtaamispisteessä. Suomen korkein paikka Haltilla sijaitsee 50 kilometrin vaellusreitin päässä Kilpisjärveltä. Haltin vieressä on korkein Suomen puolella kokonaan olevista tuntureista, Ridnitsohkka. Halti sijaitsee osaksi Norjan puolella. Enontekiön nimi juontuu paikasta, jossa eno eli joki saa alkunsa. Ounasjoki saa alkunsa Ounasjärvestä, jonka rannalla sijaitsee Enontekiön kirkonkylä Hetta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiö sijaitsee Lapin maakunnassa Suomen luoteisnurkassa, Ruotsin ja Norjan rajojen väliin jäävällä kapealla kaistaleella, jota nimitetään Käsivarreksi. Enontekiön pinta-ala on 8 391,35 km2, ja pinta-alaltaan se on Inarin ja Sodankylän jälkeen Suomen kolmanneksi suurin kunta. Kunnan väestötiheys, vain 0,24 asukasta/km2, on Suomen toiseksi matalin Savukosken jälkeen. Enontekiön naapurikuntia ovat Inari idässä, Kittilä kaakossa ja Muonio etelässä, Ruotsin puolella lännessä puolestaan Kiiruna, ja pohjoisessa Norjan rajan takana Omasvuono, Kaivuono, Raisi ja Koutokeino. Enontekiöllä on rajaa Ruotsin ja Norjan kanssa yhteensä yli 450 kilometriä. Ruotsin puolella rajan muodostavat Muonionjoki sekä sen sivujoki Könkämäeno.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön keskus on kunnan eteläosassa sijaitseva Hetta, jossa asukkaita on 800. Kunnassa ei ole Enontekiö-nimistä paikkaa, mutta Hettaa kutsutaan usein myös kunnan nimellä. Muita tärkeitä kyliä ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapisteen lähellä sijaitseva Kilpisjärvi sekä Kaaresuvanto ja Palojoensuu, jotka sijaitsevat Muonionjoen varrella Ruotsin rajan tuntumassa. Suurin osa kylistä sijaitsee kunnan eteläosassa tai jokivarressa Ruotsin rajalla. Monissa tapauksissa jokivarren kylää vastapäätä joen toisella puolella on myös kylä, joka kuuluu Ruotsiin, mutta on usein samanniminen (esimerkiksi Kaaresuvanto, jonka nimi on Ruotsin puolella Karesuando). Sen sijaan joenvarsista syrjään jäävät Käsivarren alueet ovat täysin asumattomia.

Enontekiöön kuuluvat seuraavat kylät (saamenkieliset muodot suluissa):

  • Hetta (Heahttá)
  • Jatuni ("JÁhton")
  • Kaaresuvanto (Gárasavvon)
  • Kelottijärvi
  • Ketomella
  • Kilpisjärvi (Gilbbesjávri)
  • Kultima (Gulddán)
  • Kuttanen (Guhttás)
  • Leppäjärvi (Leaibejávri)
  • Luspa (´"Luspi")
  • Markkina
  • Maunu
  • Muotkajärvi (Muotkejávri)
  • Näkkälä (Neahčil)
  • Nartteli
  • Nunnanen (Njunnás)
  • Palojärvi (Bálojávri)
  • Palojoensuu (Bálojotnjálbmi)
  • Peltovuoma (Bealdovuopmi)
  • Raittijärvi
  • Ropinsalmi
  • Saivomuotka
  • Sonkamuotka
  • Vähäniva
  • Vuontisjärvi (Vuottesjávri)
  • Ylikyrö

Maasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpisjärvi

Enontekiön pohjoisosa on ainoa Skandien vuoristoon kuuluva paikka Suomessa. Tämän sekä pohjoisen sijaintinsa takia Enontekiö poikkeaa niin maantieteellisesti kuin maisemallisestikin merkittävästi muusta Suomesta. Suomen korkein tunturi, 1 324 metriä korkea Halti, sekä Suomen 21 muuta yli tuhatmetristä tunturia sijaitsevat Enontekiöllä. Haltin ohella tunnetuin ja maisemallisesti silmiinpistävin tunturi on 1 029 metriä korkea Saana, jonka juuressa sijaitsee Kilpisjärven kylä. Kunnan eteläosa on vähemmän vuoristoista, mutta sielläkin kohoaa joitakin yksittäisiä tuntureita keskellä muuten alavaa maastoa.

Hieman yli 5 % kunnan pinta-alasta koostuu vesistöistä. Useiden suurten jokien lähteet ovat Enontekiöllä: esimerkiksi Muonionjoki, Ounasjoki, Ivalojoki ja Tenojoen yksi alkuhaara alkavat kunnan alueelta. Tästä Enontekiö on saanut myös nimensä: eno on vanha suomalainen jokea tarkoittava sana, ja tekiö on juonnettu tehdä-verbistä. Enontekiön 825 järveä ovat suhteellisen pieniä. Suurimpia järviä ovat Pöyrisjärvi, Kilpisjärvi ja Ounasjärvi.

Kasvisto ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön pohjoisosassa kasvillisuus on varsin niukkaa.

Enontekiön kasvillisuus on pohjoisen sijainnin takia hyvin niukkaa. Kuusen kasvualueen pohjoisraja kulkee suurin piirtein Enontekiön etelärajalla, ja männynkin kasvualue ulottuu vain noin 20 kilometriä Hetasta pohjoiseen. Tätä pohjoisempana ainoita puulajeja ovat tunturikoivu, metsähaapa ja pajut. Koivujen muodostama puuraja kulkee 600 metrissä. Enontekiö on yksi harvoista alueista maailmassa, jossa lehtipuu muodostaa puurajan.[7] Suurimman osan Enontekiöstä muodostavat karut, puuttomat alueet ja etenkin jokivarsia reunustavat suot. Vain 19 % kunnan alueesta on metsää. Enontekiön eliöstö poikkeaa sen verran muusta Suomesta, että kasvi- ja eläinmaantieteessä Enontekiö muodostaa oman alueensa, Enontekiön Lapin.[8] Enontekiön suurtuntureilla Kilpisjärven alueella kasvaa peräti 40 putkilokasvilajia, joita ei tavata missään muualla Suomessa.[9] Kunnan kokonaispinta-alasta 70 % kuuluu erinäisiin suojelualueisiin: siihen kuuluu osia Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta sekä Käsivarren, Puljun, Pöyrisjärven ja Tarvantovaaran erämaa-alueet.

Karun ilmastonsa vuoksi Enontekiöllä eläviä eläinlajeja on varsin vähän. Sieltä tavataan kuitenkin joitakin arktisten alueiden eläinlajeja, jotka eivät viihdy etelämpänä, esimerkiksi tunturisopuli, naali, tunturipöllö, keräkurmitsa, kiiruna ja sepelrastas. Näiden lisäksi eläimistöön kuuluu lukuisia piennisäkkäitä ja lintulajeja sekä luonnollisesti myös puoliksi kesytetty poro.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat pohjoinen sijainti lähellä Jäämerta ja muuta Suomea suurempi korkeus merenpinnan tasoon verrattuna. Golfvirran tasoittavan vaikutuksen johdosta talvet Kilpisjärvellä eivät ole aivan yhtä kylmiä kuin enemmän mannerilmastoa muistuttavassa Keski-Lapissa, mutta vastaavasti kesät ovat lyhyempiä ja viileämpiä. Kuitenkin mantereisella Enontekiön Palojärvellä on Suomen kylmimmät talvilämpötilat, kylmimmän kuun, eli tammikuun keskilämpötila on siellä −15,3 °C kun se Kilpisjärvellä on −13,6 °C.

Enontekiöllä on keskimäärin Suomen alhaisimmat lämpötilat. Kilpisjärvellä vuoden keskilämpötila on −1,9 °C, ja Palojärvellä −2,6 °C kun se esimerkiksi Helsingissä on noin +6 °C. Näissä äärimmäisissä ilmasto-olosuhteissa kasvukausi kestää vain hieman yli sata päivää, ja talvi on varsin pitkä, vajaat 200 päivää. Vuotuinen sadanta on 459 millimetriä.[10] Talvella voi sataa runsain määrin lunta: suurin Suomessa koskaan mitattu lumensyvyys on 19. huhtikuuta 1997 Kilpisjärvellä mitattu 190 senttimetriä.[11] Pysyvä lumipeite sataa yleensä lokakuussa ja sulaa vasta toukokuun lopun tienoilla.[12] Suojaisiin paikkoihin saattaa jäädä lunta pitkäksikin aikaan, ja siksi Kilpisjärvellä on perinteisesti järjestetty juhannusöisin hiihtokisa.

Enontekiön kunnan alue sijaitsee noin 200–300 kilometriä napapiiristä pohjoiseen. Tästä syystä vuodenaikojen välillä on erittäin suuri ero auringonvalon määrässä. Kilpisjärvellä paistaa keskiyön aurinko toukokuun 22. päivästä 22. päivään heinäkuuta, ja vastaavasti kaamos alkaa 25. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta.[13] Enontekiöllä näkyy enemmän revontulia kuin missään muualla Suomessa: Kilpisjärven seudulla niitä voi seurata pimeänä vuodenaikana kirkkaalla säällä keskimäärin kolmena yönä neljästä.[14]

Kilpisjärven kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot 2000-luvulla
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) −8,2 −8,0 −4,6 0,5 5,9 12,1 15,7 13,7 8,4 1,9 −4,1 −7 ka. 2,2
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) −18 −17,7 −14,6 −8,8 −1,5 3,6 7,6 6,3 2,1 −3,2 −11,5 −16,7 ka. -6
Vuorokauden keskilämpötila (°C) −12,9 −12,5 −9,3 −3,9 2,1 7,5 11,2 9,6 5 −0,7 −7,6 −11,7 ka. -1,9
Sadanta (mm) 50 35 31 27 27 42 73 47 36 41 34 44 Σ 487
Sadepäivät (d) 21 20 19 16 15 14 17 17 16 20 20 20 Σ 215
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−8,2
−18
−8,0
−17,7
−4,6
−14,6
0,5
−8,8
5,9
−1,5
12,1
3,6
15,7
7,6
13,7
6,3
8,4
2,1
1,9
−3,2
−4,1
−11,5
−7
−16,7
S
a
d
a
n
t
a
50
35
31
27
27
42
73
47
36
41
34
44


Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön kirkko

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön läpi kulkee merkittävästi matkailijoita Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Tärkeimmät liikenneväylät ovat valtatie 21 ja kantatie 93. Enontekiöllä sijaitsevat myös Enontekiön lentoasema ja Kilpisjärven helikopterikenttä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiöllä asui vuoden 2013 lopussa 1 891 henkilöä. Heistä puhui äidinkielenään suomea 1 643 henkeä, saamea 205 ja ruotsia 12 henkeä. Muita kieliä puhui 31 henkilöä ja ulkomaan kansalaisia oli 37.[15]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien sekä väestömäärä vuoden 2013 lopussa. Käytetty aluejako on 1.1.2014 tilanteen mukainen.

Enontekiön väestönkehitys 1980–2013
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 286
1985
  
2 419
1990
  
2 472
1995
  
2 413
2000
  
2 145
2005
  
2 000
2010
  
1 876
2013
  
1 891
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa toimii evankelisluterilainen Enontekiön seurakunta[17], joka kuuluu Oulun hiippakuntaan. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla rauhansanalaisuus, jolla on Enontekiöllä kaksi paikallisosastoa: Enontekiön isojen seurojen yhdistys sekä Enontekiön Lapin Lähetystoimikunta[18], joiden lisäksi paikkakunnalla järjestää toimintaa vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys[19]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Enontekiön helluntaiseurakunta.[20]

Tunnettuja enontekiöläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väre, Henry: Kun kallioperän kemia määrää. Teoksessa Luonnossa. Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. Weiling & Göös, Porvoo 2008, s. 126–129.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Yleistilastoja kunnittain Kuntaliitto. Viitattu 5.12.2009.
  6. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  7. Luonnontieteellinen keskusmuseo: Enontekiön kasvillisuuden erityispiirteitä (finn.)
  8. Huttunen, Markku A. & Viljanen, Maisa: Luonnonkasvien ja jäkälien lajintuntemus (PDF) (Sivu 20) 2005. Joensuun yliopisto. Viitattu 7.11.2008. [vanhentunut linkki]
  9. Väre 2008, s. 127.
  10. Helsingin yliopisto – Kilpisjärven biologinen asema
  11. Ilmatieteen laitos: Suomen ja maapallon sääennätyksiä
  12. Ilmatieteen laitos: Talven lumista ja lumisuudesta
  13. Kilpisjärven biologinen asema
  14. Ilmatieteen laitos: Revontulet Suomessa
  15. http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2013 21.3.2014. Tilastokeskus. Viitattu 1.8.2014.
  17. Enontekiön seurakunta Viitattu 29.12.2009.
  18. Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 24.6.2011.
  19. Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 24.6.2011.
  20. Enontekiön helluntaiseurakunta Viitattu 29.12.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]