Golfvirta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Väärävärikuva Golfvirrasta Yhdysvaltain itärannikolta. Virta erottuu kuvassa oranssina.

Golfvirta on suuri lämmin Atlantin valtameren merivirta, joka saa alkunsa pohjoisesta päiväntasaajavirrasta, johon yhdistyy pienempiä virtauksia. Se saa alkunsa Meksikonlahdelta ja jatkuu Pohjois-Atlantin kautta Jäämerelle saakka.

Golfvirta syntyi kolmisen miljoonaa vuotta sitten Panamankannaksen sulkeutuessa. Nimitys Golfvirta tulee saksan kielestä, jonka sana Golf tarkoittaa suurta lahtea. Golfvirta on siis sananmukaisesti ”lahtivirta” saaden alkunsa Meksikonlahdelta.

Sijainti ja vaikutus ilmastoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golfvirta kulkee Meksikonlahdelta Floridan niemimaan ja Kuuban välitse sekä edelleen Bahamasaarten ohi ja jatkaa koillissuunnassa Eurooppaa kohti. Golfvirta haarautuu kohdassa 30° läntistä pituutta, 40° pohjoista leveyttä takaisin Afrikan rannikkoa kohti kiertävään ja pohjoiseen virtaan. Osa Golfvirrasta kulkee myös Skandinavian niemimaan ohitse Norjanmerellä ja vaikuttaa huomattavasti[1] myös Suomen ilmastoon.

Golfvirta lämmittää huomattavasti ilmastoa Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, erityisesti muun muassa Norjassa, Britanniassa, Irlannissa ja Ranskassa nimenomaan talvisin. Golfvirta lämmittää meren rannikolla olevaa Länsi-Eurooppaa muuttaen huomattavasti muun muassa Islannin, Englannin ja Norjan ilmastoja. Luoteis-Euroopan keskilämpötila on noin yhdeksän astetta korkeampi kuin samoilla leveysasteilla tavallisesti.[2] Hieman pienempi vaikutus on muun Skandinavian, muun muassa Suomen ilmastoon, joka on vain heikosti mantereinen.

Golfvirran virtaus Pohjois-Atlantilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golfvirta virtaa nopeimmillaan jopa kävelyvauhtia, 2 m/s. Golfvirta on nopein yli 300 metrin syvyydessä, mutta heikkoa virtausta on mitattu jopa 3 000 m:n syvyydessä asti. Nopein 1,5–2 m/s alue on vain 20–30 km leveä, ja 1 m/s 50 km leveä. Nämä nopeimmat alueet ovat katkonaisia. Virtaus saattaa ulottua heikkona 80–200 km:n leveyteen. Äärirajoilla virtaus on vain 10 cm/s. Golfvirran sisällä ja rajalla on erikokoisia syntyviä, muuttuvia ja katoavia meandereita, pyörteitä. Golfvirrasta tekee rengasmaisia lyhytikäisiä virtauksia.

Golfvirta on sekä tyvestään että latvastaan haarainen. Golfvirta kuljettaa päiväntasaajalta 30 Sv (sverdrupia, miljoonaa kuutiometriä vettä sekunnissa) ja Cape Hatterasin ohi 80 Sv. Huipussaan virtaus on 65. pituuspiirin itäpuolella Uudesta Englannista itään ennen virran jakautumista, 150 Sv. Tämän jälkeen virta heikkenee noin 50 Sv/1 000 km. Virta jakautuu 40. pohjoisella leveyspiirillä, jolloin siitä 30 Sv kääntyy Afrikan rannikon suuntaisesti etelään. Tämän Golfvirrasta haarautuvan merivirran nimi on Pohjois-Atlantin virta. Pian haarautumiskohdan jälkeen Golfvirtaan yhdistyy 15 Sv, ja noin 45° pohjoista leveyttä 35 Sv:n virrasta jää 10 Sv pois matkalle kohti etelää.

Noin paikassa 50° pohjoista leveyttä, 30° läntistä pituutta suunnilleen Atlantin keskiselänteen päällä virta hajoaa moneen osaan. Pohjoiseen kohti Islantia ja Grönlantia kääntyy molempiin 2 Sv:n virrat. Englannin pohjoispuolitse Norjan ohi kääntyy voimakas 7 Sv:n virta. Juuri tämä virta lämmittää Englantia ja Norjaa. Aivan Norjan ohi viilettää 3 Sv, ja kohti Huippuvuoria virran vajoamisalueelle 3 Sv. Täällä, missä osa Golfvirrasta vajoaa meren syvyyksiin, kulkee Golfvirran rinnalla kylmä 2 Sv:n virta, joka on takaisin pohjoiseen kääntynyt arktinen kylmä merivirta. Tämä pohjoinen osa jatkaa osan vajoamisesta huolimatta kohti Huippuvuorten pohjoisosia. Myös Grönlannin eteläpuolella täällä 4 Sv:n suuruinen Golfvirta sekoittuu monelle mutkalle menneen arktisen merivirran kanssa viileten pyörremäisessä osassa, jossa osa Golfvirrasta vajoaa syvyyksiin.

Golfvirta luo osaltaan valtameren polaaririntamaa, jossa navoilta tuleva kylmä vesi ja päiväntasaajalta tuleva lämmin vesi kohtaavat. Golfvirrasta haihtuu virtauksen aikana vettä ja poistuu lämpöä. Kasvaneen suolapitoisuuden takia osa vedestä laskeutuu alemmaksi. Näin Golfvirta toimii kylmän valtameren syväveden lähteenä. Golfvirta on merkittävä osa valtamerten termohaliinikiertoa.

Golfvirta on aluksi Pohjois-Atlantilla talvella melko lämmin, 12–15 astetta. Vettä kulkee talvisin noin 1 300 km³ päivässä jäähtyen 1−4 astetta, jolloin vesi uppoaa alas syvävedeksi. Vesi vapauttaa silloin päivässä noin 6·1019 joulea energiaa. Golfvirta jakautuu Irlannin edustalla subpolaariseen ja subtrooppiseen kiertoon.

Golfvirta ja ilmastonmuutos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman napajäätiköiden sulamisen on arveltu mahdollisesti hidastavan tai jopa pysäyttävän Golfvirran.[3]

Nature-lehdessä vuonna 2005 julkaistun brittitutkimuksen mukaan Golfvirta olisi hidastunut viimeisen 12 vuoden aikana peräti 30 %, mutta vielä ei osata sanoa, onko ilmiö pysyvä tai johtuuko se ilmastonmuutoksesta.[4] Golfvirran pysähtymisellä on väitetty olevan dramaattiset viilentävät vaikutukset Pohjois-Euroopan ilmastoon.[5] Keväällä 2015 raportoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan Golfvirta olisi heikentynyt 15-20 prosenttia.[6]

Uusimpien tietokoneella tehtyjen ilmastomallien mukaan Pohjois-Euroopankin ilmasto kuitenkin kaikesta huolimatta lämpenee, vaikka ilmastonmuutos ratkaisevasti heikentäisi Golfvirtaa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Meteorologia - Ilmatieteenlaitos: Miten Golfvirta vaikuttaa Suomen säähän?
  2. BBC July 2009
  3. Ilmasto.org: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa?
  4. Nature 1.12.2005 korjauspyyntö 24.3.2015: täsmennä lähdeviitettä
  5. New Scientist 30.11.2005
  6. Yrjö Kokkonen: Tutkimus: Grönlannin sulaminen hidastanut Golfvirtaa jopa viidenneksen (uutisessa viittataan Nature Climate Change -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen) 24.3.2015. yle.fi. Viitattu 24.3.2015.
  7. Tiede-lehti 15.2.2006