Muonio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. 1472 Muonio -asteroidista on oma artikkeli.
Muonio
Muonio.vaakuna.svg Muonio.sijainti.suomessa.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.muonio.fi
Sijainti 67°57′25″N, 023°40′45″EKoordinaatit: 67°57′25″N, 023°40′45″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 2 037,80 km²
43:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 903,87 km²
– sisävesi 133,93 km²
Väkiluku 2 370
260:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 1,24 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,2 %
– 15–64-v. 62,4 %
– yli 64-v. 21,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 95,7 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
saamenkielisiä 0,2 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 20,75 %
64:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Sirpa Hartojoki
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • PS

9
6
3
2
1

Muonio (pohjoissaameksi Muoná), vuoteen 1923 Muonionniska, on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu 2 370 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 037,80 km2, josta 133,93 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,24 asukasta/km2.

Muonio rajoittuu pohjoisessa Enontekiöön, idässä Kittilään, etelässä Kolariin ja lännessä Ruotsin Pajalaan. Valtakunnanrajana toimivan Muonionjoen yli johtaa silta. Kunnan pinta-ala kasvoi noin 7,5 prosenttia, kun Kittilän kuntaan kuulunut alue Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta liitettiin Muonion kuntaan. Muonio on Luoteis-Lapin tunturimaata, jonka korkeimmat tunturit ovat Pallastunturin Taivaskero (807 m), Keimiötunturi (610 m) ja Ruototunturi (572 m). Tornioon on matkaa 262 kilometriä ja Kilpisjärvelle 200 kilometriä.

Muonion alueella sijaitsee useita järviä, joista suurimmat ovat Jerisjärvi, Äkäsjärvi, Vuontisjärvi ja Kangosjärvi. Jerisjärvi ja Äkäsjärvi laskevat Äkäsjokea myöten etelään Kolarin puolelle ja siellä Muonionjokeen.

Matkailu on Muoniolle tärkeä elinkeino; osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, Olostunturin hiihtokeskus, Luontokeskus Kiela, Harrinivan matkailukeskus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kalaisan Jerisjärven alueelta. Muonio oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten maata.

Ensimmäinen tunnettu Muonion omistaja on pirkkalainen lapinvouti Olli Anundinpoika Tulkki Ylitornion Armassaaresta. Hänen mainitaan vuoden 1553 veroluettelossa omistavan oikeudet Muonionalustasta Visantokoskelle, sekä Muodoslompolosta Jerisjärvelle saakka. Suomalaisasutuksesta mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1575, jolloin lapinvoudin poika Olli Ollinpoika Tulkki asettui asumaan Muonioon saaden oikeudet alueeseen isältään.[6]

Muonio kuului 1500-luvulla Uppsalan hiippakunnan alaiseen Tornion seurakuntaan. Vuonna 1530 Kustaa Vaasa antoi käskyn Tornion seurakunnan jakamisesta, mutta jako suoritettiin vasta 1606 Kaarle IX:n määräyksestä. Silloin perustettiin Särkilahden eli Ylitornion kirkkopitäjä. Muonionniskasta tuli Ylitornion kappeli.[7] Myöhemmin Muonionniskan seurakunnan alue liitettiin Pajalan seurakuntaan ja näin ollen Muonion aluetta hoidettiin Pajalasta päin. Tarkempaa maantieteellistä rajaa ei Muoniolle oltu määritelty, vaan siihen kuului Enontekiö ja osittain Karesuvantokin. Vasta vuonna 1812 määriteltiin Suomen ja Ruotsin raja, jolloin Muonionniskasta tuli oma itsenäinen seurakunta. Vuotta 1812 voidaan pitää Muonion kunnan syntymävuotena.[8]

Muonion emäseurakunta yhdistettiin vuonna 1849 Lapin rovastikuntaan. Vuodesta 1850 se kuului silloin perustettuun Kuopion hiippakuntaan ja 1923 lähtien perustettuun Oulun hiippakuntaan. Enontekiön itsenäistyttyä 1916 Muonio jäi omaksi seurakunnakseen.[7]

Muonion kirkonkylä paloi lähes täysin Lapin sodassa. Vain muutamia taloja, ulkorakennuksia ja kirkko säästyi tuholta. Muonion koko rakennuskannasta paloi noin 80 prosenttia (Lapin maatalousseuran arvio v. 1948).

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alamuonion kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -9,8 -8,8 -3,0 3,0 9,6 15,8 18,7 15,8 9,7 2,1 -5,1 -8,6 ka. 3,3
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -19,0 -17,9 -13,0 -6,6 0,4 6,3 9,3 6,9 2,1 -4,0 -12,3 -17,4 ka. -5,4
Sadanta (mm) 31 27 28 27 40 59 75 74 48 45 37 30 Σ 521
Sadepäivät (d) 18 17 17 13 15 15 17 18 16 18 18 17 Σ 199
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-9,8
-19,0
-8,8
-17,9
-3,0
-13,0
3,0
-6,6
9,6
0,4
15,8
6,3
18,7
9,3
15,8
6,9
9,7
2,1
2,1
-4,0
-5,1
-12,3
-8,6
-17,4
S
a
d
a
n
t
a
31
27
28
27
40
59
75
74
48
45
37
30


Kulttuuri ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä: puukirkko (C. Bassi, 1817, päätytorni F. W. Lüchow, 1889); Jerisjärven Keimiöniemen kalapirtit; Paka- ja Äkäsaivon uhripaikat, Äkäsmylly; Oloksen tuulivoimalat.

Muoniossa järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Lapponia-hiihto ja Muonion Lohiviikonloput. Näistä jälkimmäinen on kalastuskisa, joka järjestetään heinäkuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Urheiluseuroja: Muonion Aikapojat, Muonion Jänkä (MuonJ), Muonion Kiri, Muonion Tunturi-Veikot (MuonTV).

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Muonion väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 812
1985
  
2 881
1990
  
2 846
1995
  
2 698
2000
  
2 512
2005
  
2 418
2010
  
2 401
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muoniossa on 3 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[10]

Kulmakuntia Muoniossa ovat Järvialue, Kangosjärvi, Kerässieppi, Kihlanki, Kirkonkylä, Kotimaa, Liepimä ja Särkijärvi.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muoniossa toimii evankelisluterilainen Muonion seurakunta[11]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on paikkakunnalla kaksi paikallisyhdistystä: Muonion Rauhan Sana ja Ylimuonion Rauhan Sana[12], minkä lisäksi vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[13]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Muonion helluntaiseurakunta[14]. Lisäksi Muoniossa on Jehovan Todistajien seurakunta.

Muoniolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. Oppia ikä kaikki – Ylimuonion koulu 100 vuotta, Meän koulu ry, 1998, sivu 10
  7. a b Martti Vuollo – Muonion kirkonkylän koulu 1899–1999, Tornion kirjapaino, 1999, sivu 7
  8. Näin elettiin ennen – Fetti Muotka muistelee, Ylimuonion Rauhan Sana, 2002, sivu 6
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 247. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  11. Muonion seurakunta Muonion seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  12. Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 24.6.2011.
  13. Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 24.6.2011.
  14. Muonion helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]