Muonio
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.muonio.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Tunturi-Lapin seutukunta |
| Perustettu | 1868 |
| Kokonaispinta-ala | 2 038,13 km² 41:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 1 904,30 km² |
| – sisävesi | 133,83 km² |
| Väkiluku | 2 369 275:nneksi suurin 31.1.2012 [2] |
| – väestötiheys | 1,24 as/km² (31.1.2012) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 15,1 % |
| – 15–64-v. | 64,8 % |
| – yli 64-v. | 20,1 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,6 % |
| – saamenkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 3,0 % |
| Kunnallisvero | 20,5 % 51:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Aulikki Heinonen Leena Lehtoruusu 2011–[6] |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2009–2012[7] • Kesk. • SDP • Kok. • Vas. |
8 6 6 1 |
Muonio (pohjoissaameksi Muoná), vuoteen 1923 Muonionniska, on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu 2 369 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 038,13 km2, josta 133,83 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,24 asukasta/km2.
Muonio rajoittuu pohjoisessa Enontekiöön, idässä Kittilään, etelässä Kolariin ja lännessä Ruotsin Pajalaan. Valtakunnanrajana toimivan Muonionjoen yli johtaa silta. Kunnan pinta-ala kasvoi noin 7,5 prosenttia, kun Kittilän kuntaan kuulunut alue Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta liitettiin Muonion kuntaan. Muonio on Luoteis-Lapin tunturimaata, jonka korkeimmat tunturit ovat Pallastunturin Taivaskero (807 m), Keimiötunturi (610 m) ja Ruototunturi (572 m). Tornioon on matkaa 262 kilometriä ja Kilpisjärvelle 200 kilometriä.
Matkailu on Muoniolle tärkeä elinkeino; osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, Olostunturin hiihtokeskus, Luontokeskus Kiela, Harrinivan matkailukeskus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kalaisan Jerisjärven alueelta. Muonio oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten maata.
Ensimmäinen tunnettu Muonion omistaja on pirkkalainen lapinvouti Olli Anundinpoika Tulkki Ylitornion Armassaaresta. Hänen mainitaan vuoden 1553 veroluettelossa omistavan oikeudet Muonionalustasta Visantokoskelle, sekä Muodoslompolosta Jerisjärvelle saakka. Suomalaisasutuksesta mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1575, jolloin lapinvoudin poika Olli Ollinpoika Tulkki asettui asumaan Muonioon saaden oikeudet alueeseen isältään.[8]
Muonio kuului 1500-luvulla Uppsalan hiippakunnan alaiseen Tornion seurakuntaan. Vuonna 1530 Kustaa Vaasa antoi käskyn Tornion seurakunnan jakamisesta, mutta jako suoritettiin vasta 1606 Kaarle IX:n määräyksestä. Silloin perustettiin Särkilahden eli Ylitornion kirkkopitäjä. Muonionniskasta tuli Ylitornion kappeli.[9] Myöhemmin Muonionniskan seurakunnan alue liitettiin Pajalan seurakuntaan ja näin ollen Muonion aluetta hoidettiin Pajalasta päin. Tarkempaa maantieteellistä rajaa ei Muoniolle oltu määritelty, vaan siihen kuului Enontekiö ja osittain Karesuvantokin. Vasta vuonna 1812 määriteltiin Suomen ja Ruotsin raja, jolloin Muonionniskasta tuli oma itsenäinen seurakunta. Vuotta 1812 voidaan pitää Muonion kunnan syntämävuotena.[10]
Muonion emäseurakunta yhdistettiin vuonna 1849 Lapin rovastikuntaan. Vuodesta 1850 se kuului silloin perustettuun Kuopion hiippakuntaan ja 1923 lähtien perustettuun Oulun hiippakuntaan. Enontekiön itsenäistyttyä 1916 Muonio jäi omaksi seurakunnakseen.[9]
Muonion kirkonkylä paloi lähes täysin Lapin sodassa. Vain muutamia taloja, ulkorakennuksia ja kirkko säästyi tuholta. Muonion koko rakennuskannasta paloi noin 80 prosenttia (Lapin maatalousseuran arvio v. 1948).
[muokkaa] Kulttuuri ja urheilu
Nähtävyyksiä: puukirkko (C. Bassi, 1817, päätytorni F. W. Lüchow, 1889); Jerisjärven Keimiöniemen kalapirtit; Paka- ja Äkäsaivon uhripaikat, Äkäsmylly; Oloksen tuulivoimalat.
Muoniossa järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Lapponia-hiihto ja Muonion Lohiviikonloput. Näistä jälkimmäinen on kalastuskisa, joka järjestetään heinäkuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.
Urheiluseuroja: Muonion Aikapojat, Muonion Jänkä (MuonJ), Muonion Kiri, Muonion Tunturi-Veikot (MuonTV).
[muokkaa] Kyliä
Järvialue, Kangosjärvi, Kerässieppi, Kihlanki, Kirkonkylä, Kätkäsuvanto, Liepimä, Särkijärvi, Ylimuonio
[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt
Muoniossa toimii evankelisluterilainen Muonion seurakunta[11]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on paikkakunnalla kaksi paikallisyhdistystä: Muonion Rauhan Sana ja Ylimuonion Rauhan Sana[12], minkä lisäksi vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[13]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Muonion helluntaiseurakunta[14].
[muokkaa] Muoniolaisia
- Yrjö Kokko, kirjailija, Muonion piirieläinlääkäri 1945–50
- Veli Koljonen, taiteilija
- Vilho Koljonen, kirjailija, laulujen sanoittaja
- Juha Mäkikokko, lentopalloilija
- Johanna Ojala-Niemelä, kansanedustaja
- Samuel Salmi, Oulun hiippakunnan piispa
- Selim Töyrä, taidealan professori, taidemaalari
- Katri Vala, muoniolaissyntyinen runoilija
- Jaakko Kangosjärvi, laulaja, toimittaja
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Muonion kunnanjohtajaksi Leena Lehtoruusu Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2010.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.
- ↑ Oppia ikä kaikki – Ylimuonion koulu 100 vuotta, Meän koulu ry, 1998, sivu 10
- ↑ a b Martti Vuollo – Muonion kirkonkylän koulu 1899–1999, Tornion kirjapaino, 1999, sivu 7
- ↑ Näin elettiin ennen – Fetti Muotka muistelee, Ylimuonion Rauhan Sana, 2002, sivu 6
- ↑ Muonion seurakunta Muonion seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
- ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 24.6.2011.
- ↑ Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 24.6.2011.
- ↑ Muonion helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muonio Wikimedia Commonsissa- Muonion kunnan kotisivut
- Muonio postikortteina
- H. Oksala: Muinainen Muonio – inventointituloksia vuodelta 1995
- Sophus Tromholtin Muoniosta 1880-luvun alussa (kevättalvi 1883?) ottamat valokuvat löytyvät Bergenin yliopiston kuva-arkistosta hakusanalla "Muonioniska"
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Kylät ja alueet |
|
| Kangosjärvi · Kerässieppi · Kihlanki · Kirkonkylä · Kätkäsuvanto · Liepimä · Särkijärvi · Ylimuonio · Järvialue | |
| Nähtävyydet | |
| Keimiöniemen kalapirtit · Kirkko · Pakasaivo · Pallas-Yllästunturin kansallispuisto · Äkäsmylly · Äkäsaivo | |
| Tunturit ja vesistöt | |
| Jerisjärvi · Muonionjoki · Olostunturi · Pallastunturi |
