Tervola

Tervola
vaakuna	sijainti
www.tervola.fi
Sijainti	66°05′20″N, 24°48′40″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Kemi–Tornion seutukunta
Perustettu	–
Kokonaispinta-ala	1 594,39 km² 62:nneksi suurin 2012
– maa	1 561,73 km²
– sisävesi	32,66 km²
Väkiluku	3 394 234:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	2,17 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	16,3 %
– 15–64-v.	57,4 %
– yli 64-v.	26,3 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,2 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	0,7 %
Kunnallisvero	19,5 % 221:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Mika Simoska
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Vas.  • muut  • SDP	10 7 2 2

Tervola on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 394 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 594,39 km², josta 32,66 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,17 asukasta/km².

Tervolan naapurikunnat ovat Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tornio ja Ylitornio.

Tervola sijaitsee Kemin ja Rovaniemen välillä, Tervolan keskustaan on Rovaniemeltä noin 75 kilometriä ja Kemistä noin 45 kilometriä.

Tervolassa valtaa pitävät puolueet kunnallisvaltuustossa ovat Suomen keskusta ja Vasemmistoliitto. Kunta on jakautunut pitkällä aikavälillä poliittiseen keskustaan ja kommunisteihin.

Tervolan keskustaajamassa on kolme Tervolan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoa, joista vanhin puukirkko (kutsutaan Vanhaksi kirkoksi) on rakennettu vuonna 1687, joten se on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista.^lähde? Uudempi kirkko, (1864) rakennettiin vanhan kirkon viereen Kemijoen rannalle. Uusin kirkko sijaitsee seurakuntakeskuksessa, joka on otettu käyttöön vuonna 1974. Kaikki kirkot ovat edelleen käytössä, joskin isoa ristikirkkoa käytetään melko harvoin muun muassa sen kovien lämmityskustannusten vuoksi. Samasta syystä myös Vanhaa kirkkoa käytetään harvoin kylminä vuodenaikoina. Isoa kirkkoa käytetään pääsääntöisesti vain jouluaaton hartauksissa, sekä juhannuksena konfirmaatiojumalanpalveluksessa. Kirkot kuuluvat tiekirkkoihin.

Liikenne

Lapin kunnaksi Tervolaan on poikkeuksellisen hyvät liikenneyhteydet. Valtatie 4 kulkee kunnan halki Kemijoen länsipuolitse ja Seututie 926 joen itäpuolitse ja siitä käytetäänkin nimitystä "itäpuolentie". Rovaniemelle Tervolan keskustasta pääsee kahta kautta, joko nelostietä tai itäpuolentietä. Molempia pitkin kertyy matkaa noin 75km.

Keminmaahan pääsee peräti kolmea tietä. Joko nelostietä, seututietä 926 tai Paakkolan kautta kulkevaa tietä numero 9291 josta käytetään myös nimitystä "länsipuolentie". Nelostien tai länsipuolentien kautta Keminmaahan on matkaa 37km. Itäpuolen tien kautta noin 45km. Tervolasta lähtee myös seututie 929 Mellakosken kautta Ylitorniolle, jonne matkaa tulee 87km. Ylitorniolle pääsee myös Arpelan kautta, seututietä 927. Tätä kautta matkaa kertyy samat 87km, mikäli oikaisee Aapajoen kylän halki. Nopein reitti Tornioon on Valtatie 4 + Valtatie 29 vaikka Arpelan kauttakin toki pääsee. Valtateitä pitkin Tornioon tulee matkaa 51 km ja Arpelan kautta 52 km. Ajallisesti moottoritie on vain muutaman minuutin nopeampi.

Tervolan keskustasta lähtee itään seututie 923 Sompujärven kautta Simon Alaniemen kylään. Tie on osittain sorapintainen.

Tervola sijaitsee Laurila-Kelloselkä-radan varrella, ja lähes kaikki rataosalla liikennöivät VR:n henkilöjunat pysähtyvät Tervolan rautatieasemalla. Junavuoroja on useita päivässä, joten kunnan kokoon nähden asema on verrattaen vilkas. Linja-autovuoroja Kemistä ja Rovaniemeltä on myös useita päivässä. Pääasiallinen liikennöitsijä on Veljekset Salmela Oy.

Opiskelu

Tervolassa on kuusi toimivaa ala-astetta. Ne sijaitsevat Lapinniemellä, Kaisajoella, Koivussa, Lehmikummussa, Louella ja Mattisella. Kunnan ainoa Yläaste on Lapinniemellä. Tervolassa on myös lukio, sekä Louella sijaitseva ammattiopisto Lappian oppilaitos, jossa maaseutu- ja käsityöpuoli sekä koirahoitola.

Tapahtumia

Suosittuja ajanvietteitä Tervolassa ovat perinteeksi muodostuneet Maaseudulta käsin -messut ja Ämpäripäivät, joissa kisataan muun muassa maailmanmestaruustason kilpailut ämpärinheitosta. Ämpäripää-kisat juontavat juurensa tervolalaisille annettuun Ämpäripää-nimeen, jonka synnystä on useita tarinoita. Lempinimen lähteenä ovat olleet tervolaisen nuorison riiureissut (eli puolisonhakumatkat) naapurikuntiin, lähinnä Tornioon, Kemiin ja Keminmaahan, joita paikalliset eivät ole pitäneet arvossaan ja ilman käsikähmääkään ei ole selvitty^lähde?. Niinpä tervolalaiset ovat keksineet laittaa ämpäreitä päähänsä iskujen torjumiseksi, josta sittemmin ovat saaneet myös lempinimensä.

Muuta

Tervolan Törmävaarassa sijaitsee Digita Oy:n radio- ja televisioasema, jonka masto on 302 metriä korkea.

Kunnassa Anttilankankaan alueella toimii myös Puolustusvoimia palveleva Millog Oy:n Tervolan toimipiste, joka on entinen Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen alainen Tervolan Varikko (TerV). Alueella sijaitsee myös Länsi-Suomen Huoltorykmentin alainen Tervolan varasto.

Kemijoen vesivoimaloista Ossauskosken voimalaitos sijaitsee kunnan alueella.

Luonto ja nähtävyydet

Tervolassa maisema alkaa saavuttaa lappilaisia piirteitä vaaroineen ja hillasoineen. Maisemaa hallitsee Suomen pisin joki, Kemijoki, jonka varrella mm. kuntakeskus sijaitsee.

Tervolan luontonähtävyyksiin kuuluu mm. Pyhäportin koski Suolijoella sekä kaunis jokivarsimaisema läpi kunnan. Muita nähtävyyksiä ovat mm. Varejoen kylässä sijaitseva Kivikylä, Tervolan vanha puukirkko, ja idyllinen Ylipaakkolan jokirantaa mukaileva kylä, joka on kappale kauneinta Meri-Lappilaista maisemaa.

Tervolassa, seututiellä 928 sijaitsee myös Suomen seitsemänneksi pisin maantiesilta, joka toimii liikenteen välittäjänä Kemijoen yli valtatie 4:ltä kuntakeskukseen ja Seututielle 926. Sillalla on pituutta 494 metriä ja se on valmistunut vuonna 1975.

Kylät

Hastinrinne, Isonpalonperä, Kaisajoki, Kiviaho, Koivu, Korpela, Kuusikko, Kätkävaara, Lapinniemi (keskusta), Lehmikumpu, Liimatta, Loue, Mattinen, Ossauskoski, Paakkola, Palonperä, Peura, Reutuaapa, Sihtuuna, Suolijoki, Suukoski, Varejoki, Ylipaakkola

Tunnettuja tervolalaisia

• Päivi Alafrantti, keihäänheittäjä
• Aki Alamikkotervo, laulaja
• Maria Kaisa Aula, lapsiasiainvaltuutettu
• Matias Aleksanteri Castrén, professori
• Kaarlo Leinonen, puolustusvoimain entinen komentaja
• Arto Paasilinna, kirjailija
• Erno Paasilinna, kirjailija ja toimittaja
• Mauri Paasilinna, kirjailija
• Reino Paasilinna, poliitikko ja kirjailija

Lähteet

• Kirkot
• Tervolan masto huollossa 2006 - Digita
• perusopetus

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tervola Wikimedia Commonsissa
• Tervolan kunnan kotisivut
• Tervolan seurakunnan kotisivut
• Lapinniemen koulu 1–9 lk., Tervolan perusopetuksen kotisivut

Lapin maakunnan kunnat

Enontekiö - Inari - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kittilä - Kolari - Muonio - Pelkosenniemi - Pello - Posio - Ranua - Rovaniemi - Salla - Savukoski - Simo - Sodankylä - Tervola - Tornio - Utsjoki - Ylitornio

Entiset kunnat Alatornio - Karunki - Kemijärven mlk - Petsamo - Rovaniemen mlk