Tervola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Entisessä Muolaan kunnassa sijainnutta samannimistä kylää käsittelee artikkeli Tervola (Muolaa).
Tervola
Tervola.vaakuna.svg Tervola.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.tervola.fi
Sijainti 66°05′20″N, 024°48′40″EKoordinaatit: 66°05′20″N, 024°48′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi–Tornion seutukunta
Perustettu
Kokonaispinta-ala 1 592,04 km²
65:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 559,72 km²
– sisävesi 32,32 km²
Väkiluku 3 255
227:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 2,09 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 56,9 %
– yli 64-v. 27,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,8 %
Kunnallisvero 19,50 %
258:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Mika Simoska
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • PS

12
5
2
1
1
Kuntataajamaa Keskustien pohjoispäässä

Tervola on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 255 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 592,04 km2, josta 32,32 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,09 asukasta/km2.

Naapurikuntia ovat Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tornio ja Ylitornio. Tervola sijaitsee Kemin ja Rovaniemen välillä, Tervolan keskustaan on Rovaniemeltä noin 75 kilometriä ja Kemistä noin 45 kilometriä.

Tervolassa valtaa pitävät puolueet kunnallisvaltuustossa ovat Suomen keskusta ja Vasemmistoliitto. Kunta on jakautunut pitkällä aikavälillä poliittiseen keskustaan ja kommunisteihin.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 4 kulkee kunnan halki Kemijoen länsipuolitse ja Seututie 926 joen itäpuolitse ja siitä käytetäänkin nimitystä "itäpuolentie". Rovaniemelle Tervolan keskustasta pääsee kahta kautta, joko nelostietä tai itäpuolentietä. Molempia pitkin kertyy matkaa noin 75 km.

Keminmaahan pääsee kolmea tietä. Joko nelostietä, seututietä 926 tai Paakkolan kautta kulkevaa tietä numero 9291 josta käytetään myös nimitystä "länsipuolentie". Nelostien tai länsipuolentien kautta Keminmaahan on matkaa 37km. Itäpuolen tien kautta noin 45 km. Tervolasta lähtee myös seututie 929 Mellakosken kautta Ylitorniolle, jonne matkaa tulee 87 km. Ylitorniolle pääsee myös Arpelan kautta, seututietä 927. Tätä kautta matkaa kertyy samat 87 km, mikäli oikaisee Aapajoen kylän halki. Nopein reitti Tornioon on Valtatie 4 + Valtatie 29. Valtateitä pitkin Tornioon tulee matkaa 51 km ja Arpelan kautta 52 km. Ajallisesti moottoritie on vain muutaman minuutin nopeampi.

Tervolan keskustasta lähtee itään seututie 923 Sompujärven kautta Simon Alaniemen kylään. Tie on osittain sorapintainen.

Tervola sijaitsee Laurila-Kelloselkä-radan varrella, ja lähes kaikki rataosalla liikennöivät VR:n henkilöjunat pysähtyvät Tervolan rautatieasemalla. Junavuoroja on useita päivässä. Linja-autovuoroja Kemistä ja Rovaniemeltä on myös useita päivässä. Pääasiallinen liikennöitsijä on Veljekset Salmela Oy.

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervolassa on neljä toimivaa ala-astetta. Ne sijaitsevat Lapinniemellä, Kaisajoella, Louella ja Mattisella. Kunnan ainoa Yläaste on Lapinniemellä. Tervolassa on myös lukio, sekä Louella sijaitseva ammattiopisto Lappian oppilaitos, jossa maaseutu- ja käsityöpuoli sekä koirahoitola.

Talous ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervolan talous on ollut monena vuotena peräkkäin plussan puolellalähde?. Tervolan työpaikoista noin 15 % sijoittuu alkutuotantoon eli maa- ja metsätalouteen. Elinkeinorakenteesta jalostuksella on noin 20 %:n ja palveluilla noin 63 %:n osuudet. Kunnan elinkeinotehtäviä hoitaa keskitetysti Tervolan kunnan kokonaan omistama elinkeinoyhtiö Riverbank Oy.

Suurimpia työllistäjiä Tervolassa ovat kunnan lisäksi Millog Oy, Veljekset Vaara Oy, Paakkola Conveyors Oy, Tervolan Saha ja Höyläämö Oy ja Tervolan Konepaja Oy.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suosittuja ajanvietteitä Tervolassa ovat perinteeksi muodostuneet Maaseudulta käsin -messut, jonka yleisömäärän ennätys on noin 11 000 kävijää. Tervolan suurin talvitapahtuma Paakkolan Pilkit ja Ämpäripäivät, joissa kisataan muun muassa maailmanmestaruustason kilpailut ämpärinheitosta. Ämpäripää-kisat juontavat juurensa tervolalaisille annettuun Ämpäripää-nimeen, jonka synnystä on useita tarinoitakenen mukaan?. Lisäksi Tervolassa on muun muassa syysmarkkinat.

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervolan keskustaajamassa on kolme Tervolan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoa, joista vanhin puukirkko (kutsutaan Vanhaksi kirkoksi) on rakennettu vuonna 1687. Uudempi kirkko, (1864) rakennettiin vanhan kirkon viereen Kemijoen rannalle. Uusin kirkko sijaitsee seurakuntakeskuksessa, joka on otettu käyttöön vuonna 1974. Kaikki kirkot ovat edelleen käytössä, joskin isoa ristikirkkoa käytetään melko harvoin muun muassa sen kovien lämmityskustannusten vuoksi. Samasta syystä myös Vanhaa kirkkoa käytetään harvoin kylminä vuodenaikoina. Isoa kirkkoa käytetään pääsääntöisesti vain jouluaaton hartauksissa, sekä juhannuksena konfirmaatiojumalanpalveluksessa. Kirkot kuuluvat tiekirkkoihin.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervolan Törmävaarassa sijaitsee Digita Oy:n radio- ja televisioasema, jonka masto on 302 metriä korkea.

Anttilankankaan alueella toimii myös Puolustusvoimia palveleva Millog Oy:n Tervolan toimipiste, joka on entinen Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen alainen Tervolan Varikko (TerV). Alueella sijaitsee myös Pohjois-Suomen Huoltorykmentin alainen Tervolan varasto.

Kemijoen vesivoimaloista Ossauskosken voimalaitos sijaitsee kunnan alueella.

Luonto ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervolassa maisema alkaa saavuttaa lappilaisia piirteitä vaaroineen ja hillasoineen. Maisemaa hallitsee Suomen pisin joki, Kemijoki, jonka varrella mm. kuntakeskus sijaitsee.

Tervolan luontonähtävyyksiin kuuluu mm. Pyhäportin koski Suolijoella sekä jokivarsimaisema läpi kunnan. Muita nähtävyyksiä ovat mm. Varejoen kylässä sijaitseva Kivikylä, Tervolan vanha puukirkko, ja Ylipaakkolan jokirantaa mukaileva kylä meri-lappilaisessa maisemassa.

Tervolassa, seututiellä 928 sijaitsee myös Suomen seitsemänneksi pisin tiesilta[6], joka toimii liikenteen välittäjänä Kemijoen yli valtatie 4:ltä kuntakeskukseen ja Seututielle 926. Sillalla on pituutta 494 metriä ja se on valmistunut vuonna 1975[6].

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Tervolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 631
1985
  
4 471
1990
  
4 170
1995
  
4 079
2000
  
3 895
2005
  
3 679
2010
  
3 444
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hastinrinne, Isonpalonperä, Kaisajoki, Kiviaho, Koivu, Korpela, Kuusikko, Kätkävaara, Lapinniemi (keskusta), Lehmikumpu, Liimatta, Loue, Mattinen, Ossauskoski, Paakkola, Palonperä, Peura, Reutuaapa, Sihtuuna, Suolijoki, Suukoski, Varejoki, Ylipaakkola

Tunnettuja tervolalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. a b Tiesillat 1.1.2010. Liikenneviraston tiesillaston rakenne, palvelutaso ja kunto., s. 41. Rautatiesiltoja ei ole laskettu lukuun. Helsinki: Liikennevirasto, Liikenneviraston tilastoja 3/2010., 2010. ISBN 978-952-255-014-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.11.2013).
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]