Valtatie 4

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen valtatiestä 4. Viron valtatiestä 4 on oma artikkelinsa.
4
E 75
Valtatie 4
Nelostie
Valtatie 4
Valtatie 4
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 1 295 km
Alkupiste Helsinki
Reitti Lahti (108 km)
Jyväskylä (278 km)
Oulu (616 km)
Rovaniemi (840 km)
Päätepiste Utsjoki (1 295 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen, moottoritieosuuksia
Muodostettu 1938
Katso myös Valtatie 4 Commonsissa

Valtatie 4 eli Nelostie on Suomen halki Helsingistä Lahden, Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen kautta Utsjoelle johtava valtatie. Tie on yksi tärkeimmistä päätieyhteyksistä Suomessa ja pääyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Tien pituus on 1 295 kilometriä ja se on Suomen pisin valtatie. Vuoden 2012 alussa tiestä oli moottoritietä 16 eri kunnan alueella yhteensä 205 kilometriä ja moottoriliikennetietä viiden kunnan alueella yhteensä 39 kilometriä.

Tie on myös osa yleiseurooppalaiseen päätieverkkoon kuuluvaa eurooppatietä E75. Tie kuuluu kokonaisuudessaan yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon sekä Helsingin ja Rovaniemen välinen osuus liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nelostie alkaa etelässä Helsingin keskustasta ja kulkee kanta­kaupungin alueella Esplanadia, Pohjoisrantaa, Sörnäisten rantatietä, Hermannin rantatietä ja Kustaa Vaasan tietä pitkin. Vanhankaupungin alueella alkaa moottoritieosuus, jonka nimenä Helsingin ja Vantaan alueella on Lahdenväylä. Alkuosa on yhteistä valtatie 7:n (Porvoonväylä) kanssa, tiet eroavat noin seitsemän kilometrin päässä Jakomäessä.

Nelostie palvelee Helsingin seudun alueita pääradan varressa kulkien Itä-Vantaan läpi Keravalle, Järvenpäähän ja Tuusulan itäosaa sivuten. Järvenpäässä tie erkanee pääradasta ja suuntaa kohti Mäntsälää, Orimattilaa ja Lahtea kulkien Lahden oikoradan kanssa vierekkäin. Moottoritie jatkuu edelleen Nastolan ohi Heinolan pohjoispuolelle Lusiin, jonka jälkeen tie jatkuu pohjoiseen, koilliseen Mikkelin suuntaan lähtee valtatie 5.

Heinolan jälkeen tie kulkee Sysmän itäosien kautta Hartolaan, Joutsaan, Toivakkaan ja edelleen Jyväskylään.

Toivakan ja Kanavuoren välillä on 20 km pitkä moottoriliikennetieosuus.

Jyväskylän Vaajakoskella tiehen yhtyvät valtatiet 9, 13 ja 23. Nämä kulkevat yhtenä moottoritienä kuuden kilometrin matkan Jyväskylän keskustan tuntumaan, missä valtatiet 9, 18 ja 23 eroavat länteen ja 4 ja 13 jatkuvat pohjoiseen. Etu-Palokan ja Kirrin välillä on taas kuuden kilometrin pituinen moottoritie. Jyväskylän lentoaseman ohitettuaan tie saapuu Laukaan ja Uuraisten rajaa myötäillen Äänekoskelle, jossa eroaa valtatie 13 Kokkolaan. Seuraavina ovat Viitasaari ja Pihtipudas. Sitten saavutaan Pohjois-Pohjanmaalle, jossa ovat Pyhäjärvi, Kärsämäki, Siikalatvan kunnan Pulkkilan ja Rantsilan taajamat sekä Tyrnävän kunnan Temmeksen taajama. Limingan Haaransillalla eroaa valtatie 8 Kokkolan kautta kohti Turkua ja näiden liittymästä alkaa Pohjantie-niminen moottoritie, joka johtaa Kempeleen ja Oulun ohi.

Haukiputaalla moottoritie muuttuu moottoriliikennetieksi ja Iissä tavalliseksi maantieksi, joka jatkuu Lapin puolella Simoon. Simon Maksniemessä alkaa moottoritie, joka jatkuu Kemiin kaupungin ohi. Keminmaassa nelostie muuttuu tavalliseksi maantieksi ja jatkuu sisämaahan Tervolan kautta Rovaniemelle, jossa on lyhyehkö nelikaistainen osuus. Rovaniemen pohjoispuolella paikkakuntia on enää harvassa; tie kulkee Sodankylän sekä Inarin kuntaan kuuluvien Saariselän ja Ivalon kylien kautta. Tie loppuu Utsjoelle Norjan vastaiselle raja-asemalle. Välittömästi rajan takana on E6-tie.

Valtatie 4 kulkee seuraavien kaupunkien ja kuntien kautta: HelsinkiVantaaSipooKeravaTuusulaJärvenpääMäntsäläOrimattilaHollolaLahtiNastolaHeinolaSysmäHartolaJoutsaToivakkaJyväskyläLaukaaUurainenÄänekoskiViitasaariPihtipudasPyhäjärviKärsämäkiSiikalatvaLiminkaTyrnäväLiminka (uudelleen) – KempeleOuluIiSimoKemiKeminmaaTervolaRovaniemiSodankyläInariUtsjoki.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Valtatien 4 historia

Valtatie 4 syntyi vuonna 1938 Suomen ensimmäisen tienumerointijärjestelmän tultua käyttöön. Alun perin tie kulki Helsingistä Hyvinkään, Padasjoen, Jämsän, Jyväskylän, Oulun, Kemin, Rovaniemen ja Ivalon kautta Petsamoon. Sotien jälkeen Petsamon jäätyä luovutetulle alueelle tien pohjoisosa linjattiin uudelleen Ivalosta Kaamasen kautta Karigasniemelle. Vuonna 1963 tien eteläosa linjattiin uudelleen kulkemaan Helsingistä Lahteen ja edelleen Päijänteen länsipuolta Padasjoelle. Viimeisimmät merkittävät muutokset tien linjaukseen tehtiin 1990-luvulla, kun Lahden ja Jyväskylän välinen osuus siirrettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolta Heinolan kautta ja tien pohjoisin osuus Kaamasesta Utsjoelle.[1]

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseudulla valtatietä 4 suunnitellaan parannettavaksi väleillä KoskelaKehä III sekä Kehä III–Koivukylänväylä. Hankkeessa parannetaan Lahdenväylän ja Porvoonväylän liikenteellisiä ominaisuuksia lisäkaistoja rakentamalla ja liittymäjärjestelyjä parantamalla. Koskelan eritasoliittymässä pohjoissuunnan rampit siirretään lähemmäksi Lahdenväylää. Koskelan ja Viikin välille rakennetaan lisäkaistat nykyisten ajoratojen ulkoreunaan. Viikin ja Kivikon välille rakennetaan lisäkaista Helsingin suuntaan. Kehä I:n ja Porvoonväylän välille rakennetaan uusi eritasoliittymä. Porvoonväylän ja Korson välille rakennetaan kolmannet kaistat. Hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä 78 miljoonaa euroa.[2][3] Koskelan eritasoliittymän rakennustyöt ovat käynnissä.[4] Muilta osin hankkeet on Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa suunniteltu toteutettaviksi vuoden 2008 jälkeen, mutta niiden toteuttamisesta tai rahoituksesta ei ole päätöstä.

Kanavuoren ja Vaajakosken väli Jyväskylässä on neljän valtatien yhteinen kaksikaistainen tieosuus ja liikenteellinen pullonkaula. Tiehallinto suunnitteleekin moottoritien rakentamista Vaajakosken taajaman ohi Kanavuoresta Haapalahteen, josta jatkuu nykyinen Vaajakosken ja Jyväskylän välinen moottoritie. Uuden moottoritien pituus olisi noin kolme kilometriä, ja sillä olisi useita eritasoliittymiä ja siltoja. Hankkeen kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa, josta ensimmäisen vaiheen osuus 33 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisajankohta on avoin.[5]

Jyväskylän pohjoispuolella lyhyen moottoritieosuuden jälkeen valtatie 4 on kaksikaistaista sekaliikennetietä, jonka liikennemäärät ovat suuret. Tiehallinto suunnittelee tien parantamista moottoritieksi välillä KirriTikkakoskiVehniä.[6] Hankkeen rakentamisaikataulusta tai rahoituksesta ei ole tietoa.

Valtatie 4 ohittaa Oulun kaupungin moottoritienä ja liikenne tiellä sujuu pääosin hyvin, joskin tie ruuhkautuu ajoittain etenkin Oulujoen ylittävien siltojen kohdalla. Liikennemäärät kasvavat jatkuvasti ja ennusteen mukaan ilman parantamistoimenpiteitä tie ruuhkautuu tulevaisuudessa pahoin. Osuuden parantamisesta on valmistunut yleissuunnitelma vuonna 2008[7] ja tiesuunnitelma vuonna vuonna 2012. Suunnitelman mukaan Oulujoen ylittävä osuus rakennettaisiin 3+3-kaistaiseksi, eritasoliittymiä parannettaisiin muun muassa lisärampeilla, melusuojausta lisättäisiin ja eritasoliittymien yhteyteen rakennettaisiin linja-autopysäkkejä. Hankkeen arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat arviolta 73 miljoonaa euroa. Hankkeen rakentamisaikataulusta tai rahoituksesta ei ole päätöstä.[8]

Rovaniemellä valtatietä 4 suunnitellaan parannettavaksi keskustan eteläpuolella noin 2,5 kilometrin matkalla. Hankkeeseen kuuluu kaksi uutta eritasoliittymää. Hankkeen tiesuunnitelma on hyväksytty vuonna 2013, ja rakennustyöt on määrä aloittaa vuosien 2014–2015 aikana.[9] Hankkeen kustannusarvio on 25 miljoonaa euroa.[10]

Lisäksi nelostielle on rakenteilla tai suunnitteilla useita pienempiä hankkeita, kuten liittymien parantamis- ja ohituskaistojen rakentamistöitä.

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Tiehallinnon tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 4 olisi nelikaistainen osuuksilla Helsinki–Lusi ja Vaajakoski–Jyväskylä–Äänekoski sekä Oulun, Kemin ja Rovaniemen seuduilla. Lisäksi osuudet Lusi–Vaajakoski ja Haukipudas–Kemi olisivat jatkuvaa ohituskaistatietä sekä osuudet Äänekoski–Pyhäjärvi ja Pulkkila–Liminka kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia, ja niiden toteuttaminen edellyttäisi tieinvestointeihin vuosittain käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[11]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhasta nelostiestä kertoo Pasi Kauniston laulu Nelostie vuodelta 1971.[12]

Radio Nelostie on ollut toimintansa lakkauttanut paikallisradio Äänekoskella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Grönroos, Matti: Valtatie 4 Helsinki–Utsjoki, 1 294 km
  2. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2007, s. 46. Helsinki: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Liikenne, 2.3.2007. ISBN 978-951-798-630-4. ISSN 1796-6965. YTV:n julkaisuja 9/2007. Suunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 15.7.2007).
  3. Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys, s. 130–131. Helsinki: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), Liikenneosasto, 19.4.2002. ISBN 951-798-511-8. ISSN 0357-5470. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:5. Selvityksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.7.2007).
  4. Savolainen, Jaana: Lahdenväylälle ja Koskelantielle uudet ajorampit. Helsingin Sanomat, 8.7.2007. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.10.2007.
  5. Kosonen, Seppo & Myllylä, Mauri: Keski- ja Pohjois-Suomen tärkein tieyhteys. Valtatien 4 nykytilanne ja tulevaa. Yhteysväli Jyväskylä–Oulu. Yhteysväli Oulu–Kemi (PDF) (ss. 10–11) Nelostie E75 ry:n 10 v. juhlaseminaari. 31.10.2007. Jyväskylä: Tiehallinto. Viitattu 2.1.2008.
  6. Vt 4, Kirri–Tikkakoski–Vehniä 26.1.2006. Tiehallinto. Viitattu 10.7.2007. [vanhentunut linkki]
  7. Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele–Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma (PDF) 2008. Oulu: Tiehallinto, Oulun tiepiiri & Oulun kaupunki, tekninen keskus. Viitattu 30.6.2014.
  8. Valtatie 4 parantaminen välillä Kempele–Kello Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 30.6.2014.
  9. Valtatie 4 Rovaniemi (PDF) 27.6.2014. Liikennevirasto. Viitattu 30.6.2014.
  10. Vt 4 Rovaniemen kohta (PDF) (Hankekortti) 2014. Liikennevirasto. Viitattu 30.6.2014.
  11. Heikura, Matti: Turvallisemman tieverkoston suunnitelmat valmiit. Kaleva, 13. heinäkuuta 2007, nro 188, s. 29. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin lyhennetty verkkoversio Viitattu 18.7.2007.
  12. Pasi Kaunisto Pomus – Populaarimusiikin museo. Suomen Kevyen Musiikin Museon kannatusyhdistys ry. Viitattu 20.9.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]