Stora Enson Veitsiluodon tehtaat
Stora Enson Veitsiluodon tehtaat on Kemissä sijaitseva, maailman pohjoisin paperitehdas ja Euroopan neljänneksi suurin paperitehdasintegraatti. Tehtailla työskentelee Stora Enson ja kunnossapitoyhtiö Efora Oy:n (ent. Fortek Oy) palveluksessa yhteensä n. 1 000 henkilöä [1]. Lisäksi tehdasalueella toimii useita ulkopuolisia yrityksiä, jotka työllistävät vakituisesti yli sata henkeä.
Tehtaan päätuotteet ovat päällystetty aikakauslehtipaperi (PK1 ja PK5) sekä toimistopaperit (PK2 ja PK3). Veitsiluodon sellutehdas valmistaa sellua hienopaperikoneiden käyttöön noin 400 000 tonnia vuodessa. Tehtaalla toimii myös hiomo, jonka valmistama hioke on aikakauslehtipapereissa sellun ohella käytettävä raaka-aine. Veitsiluodon sahan nykyinen kapasiteetti on noin 150 000 kuutiometriä vuodessa kahdessa vuorossa.
Veitsiluoto oli 1960-luvun loppupuoliskolla Euroopan suurin sanomalehtipaperin tuottaja.[2] Muutos hienopaperiin ja aikakauslehtipaperiin tehtiin 1980-luvun taitteessa nykyisen sulfaattisellutehtaan valmistuttua 1977. Veitsiluodon neljän paperikoneen yhteenlaskettu kapasiteetti on noin miljoona tonnia vuodessa. Veitsiluodon paperitehtaaseen kuuluu myös arkittamo, joka viidellä leikkurillaan (arkkileikkurit 3-7) on kapasiteetiltaan Euroopan suurin A3- ja A4-arkkien valmistaja.
Stora Enson Veitsiluodon tehtaita johtaa DI Juha Mäkimattila 12/2010 alkaen[3] ja sahaa Mika Kuusela.[4]
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Veitsiluoto Oy oli Suomen valtion vuonna 1932 perustama metsäteollisuusyhtiö. Yhtiö perustettiin kahden Metsähallituksen eli valtion omistaman sahan perustalle. Sahat olivat 1922 perustettu Veitsiluodon saha Veitsiluodon saarella Kemin edustalla ja vuonna 1903 perustettu Kevätniemen saha Lieksassa. Veitsiluodossa yhtiöllä oli lisäksi vuonna 1930 käynnistynyt sellutehdas. Yhtiön pääkonttori sijaitsi Kemissä. Paperin valmistus Veitsiluodossa alkoi vuonna 1955 ja kymmenen vuotta myöhemmin saarella oli jo neljä paperikonetta. Viides kone lisättiin vuonna 1972.
Kemijärvi Oy:stä tuli 1960-luvulla osa Veitsiluoto Oy:tä. Kevätniemen sahan Veitsiluoto Oy myi Vapolle 1980-luvulla. Vuonna 1986 Veitsiluotoon fuusioitiin Oulu Oy, joka alkujaan oli Veitsiluoto Oy:n ja Kajaani Oy:n vuonna 1936 Ouluun rakentama sellutehdas. Veitsiluoto Oy:stä ja toisesta valtionyhtiöstä, Enso-Gutzeit Oy:stä, muodostettiin vuonna 1996 Enso Oy. Enso Oy fuusioitiin ruotsalaisen Stora-yhtymän kanssa nykyiseksi Stora Enso Oyj:ksi vuonna 1998.
Merkittäviä vuosilukuja [muokkaa]
- 1922 Saha
- 1930 Sellutehdas (uusi 1977)
- 1932 Veitsiluoto Oy
- 1955 Paperintuotanto alkoi
- 1968 Kemijärvi Oy osaksi Veitsiluoto Oy:tä
- 1969 Paperinpäällystys alkoi
- 1981 Arkittamo
- 1986 Oulu Oy osaksi Veitsiluoto Oy:tä
- 1991 Paperituotanto Oulun Nuottasaaressa alkoi
- 1996 Veitsiluodon ja Enso-Gutzeitin fuusio
- 1998 Stora Enso Oyj
- 1999 PK2:n uusiminen
- 2003 PK3:n uusiminen
- 2006 Automaattilastaus, Netts-kuljetusjärjestelmä
- 2008 Arkittamon laajennus (arkkileikkuri 7)
Tuotanto [muokkaa]
Tehtaan paperi- ja kartonkikoneet [muokkaa]
Tehtaalla on neljä paperikonetta. Kaikki paperikoneet on suunniteltu alun perin valmistamaan sanomalehtipaperia. Koneiden yhteinen tuotantokyky on 995 000 t/a (hienopaperi 555 000 t/a ja aikakauslehtipaperi 440 000 t/a). Veitsiluodon sellutehdas valmistaa hienopaperikoneiden tarvitseman koivu- ja mäntysellun. Painopaperikoneiden havupuusellu tuodaan Stora Enso -konserniin kuuluvalta Oulun sellutehtaalta.
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Paperikone PK1 | Valmet/Valley | 29.1.1955- | Kaksoisviira | 4 400 mm (alkuper. 4 350 mm) | 1 250 m/min (alkuper. 550 m/min) | MWC-paperi (Päällystetty puupitoinen paperi), 180 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 30 000 t/a) | Toinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone. Viiraosa ja perälaatikko olivat amerikkalaisen Valleyn toimittamia. | |
| Paperikone PK2 | Wärtsilä | 1962- (Uusittu: 1984,1999) | Kaksoisviira | 6 500 mm | 1 200 m/min (alkuper. 650 m/min) | Hienopaperi, 265 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 95 000 t/a) | Kuva koneesta | |
| Paperikone PK3 | Beloit (Voith uusinut) | 26.5.1963- (uusittu 2003) | Kaksoisviira | 6 600 mm | 1 200 m/min (alkuper. 900 m/min) | Hienopaperi, 290 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 100 000 t/a) | (alkuperäisen koneen rakentanut osittain myös Valmet, Wärtsilä ja Ahlström) | |
| Kuivauskone 2/Paperikone PK4 | Valmet/Ahlström | 16.8.1965 klo 2:05-197x | Tasoviira | 3 200 mm | 250–350 m/min | Kuivattu sellu/Fluting-kartonki, 50 000 t/a | Paperikoneiden valmistumisesta johtuen toinen sellun kuivauskoneista oli jäänyt käyttämättömäksi ja se muutettiin kartonkikoneeksi. Koneen tuotanto loppui 70-luvulla ja kone purettiin 2000-luvulla (sijaitsi samassa hallissa toisen kuivauskoneen kanssa). | |
| Paperikone PK5 | Valmet | 1972- (Uusittu 1985) | Kaksoisviira | 7 650 mm | 1 300 m/min (alkuper. 1 000 m/min) | LWC-paperi (Kevyesti päällystetty puupitoinen paperi), 260 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 140 000 t/a) | ||
| Kuivauskone 1 | 1959- | 4 840 mm | Kuivattu sellu | Käytössä tuotannon tarpeen mukaan. |
Paperikoneet PK6 ja PK7 ovat Nuottasaaren paperitehtaalla Oulussa. Tehtaalle on asennettu uusi kuivauskone vuonna 1959. Paperikone PK5:n yhteydessä on myös Wärtsilän alun perin toimittama off-line päällystin, kiillotuskalanterit sekä hiertämö.
Höyryvoimalaitos [muokkaa]
Tehtaalla on höyryvoimalaitos, joka tuottaa sellu- ja paperitehtaan tarvitseman lämpöenergian sekä osan sähköstä.
Voimalaitokselle on investoitu esim. seuraavasti:
- 1957 uusi kattila
- 1959 sulfiittilipeän haihduttamo
- 1959 turbiinisali
- 1961 uusi kattila
- 1968-1972 uusi kattila paperikone PK5:n hankinnan yhteydessä
- 1968-1972 vastapaineturbiini
Tehdaspalokunta [muokkaa]
Tehtaalla on oma tehdaspalokunta. Palokunnalla on ainakin seuraava kalusto:
- K41 Mercedes-Benz 1113
Rautatie ja kalusto [muokkaa]
Veitsiluoto Oy oli yksi maamme harvoista kapearaiteista 900 mm:n raideleveyttä käyttäneistä teollisuusyhtiöistä.
Yhtiöllä oli sähköveturivetoinen teollisuusrata Kemin sahalla. Radalla oli yksi veturi, ASEA 152/1922, 0-4-0-sm. Sen erikoisuus oli kapearaideveturiin poikkeuksellisen korkea virroitin, koska ajojohdot oli korkeiden lautatapulien johdosta jouduttu sijoittamaan paljon normaalia ylemmäs (Katso kuva).
Rata liikennöi sähkövoimaisena vuosina 1922–1953. Tämäkään veturi ei kelvannut sotakorvauksena.
Radalla oli myöhemmin liikenteessä yksi Move1-dieselveturi 1970-luvulle saakka. Tarkemmat tiedot puuttuvat.
Viimeinen tehdasalueella liikennöinyt Stora Enson oma veturi oli leveäraiteinen Lokomon C600.
Veturit [muokkaa]
- Lokomo C600 663/1972 (Myyty Rautaruukin Raahen tehtaalle vuonna 2003)
- Valmet Move 3 4/1949 (Siirretty Kevätniemen sahalle Lieksaan vuonna 1959)
- Valmet Move 51h (526/1959) (Siirretty Kevätniemen sahalle vuonna 1973)
Katso myös [muokkaa]
- Suomen paperiteollisuus
- Kemi Oy
- Kemin kartonkitehdas (Kemiart Liners Oy)
Lähteet [muokkaa]
- Puro, Pentti (1971) Veitsiluodosta valtaväylille. Veitsiluoto Osakeyhtiö yrityksenä vuosina 1921-1971. Kemi. Pohjolan Sanomat.
- Stora Enson Veitsiluodon tehtaat (suomeksi)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ http://yle.fi/alueet/perameri/2010/05/veitsiluodon_tehtailla_osoitettiin_elinvoimaisuutta_1702884.html
- ↑ Ravaska, Eino: Veitsiluoto Oy:n vaiheet korkealaatuisten papereiden valmistajaksi, s. 85. Jatuli XXIII. Kemi: Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys, 1994. ISSN 0357-3583.
- ↑ Juha Mäkimattila Stora Enson tehtaanjohtajaksi Pohjolan Sanomat. Viitattu 16.11.2010.
- ↑ Lyhyesti Veitsiluodon tehtaista
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Puutavarayhtiöiden maanhankinta ja -omistus Pohjois-Suomessa vuosina 1885-1939
- Kuva: Veitsiluoto Oy:n sellutehtaat 1935
Koordinaatit:
