Järvenpää
|
Träskända |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.jarvenpaa.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Perustettu | 1951 |
| – kaupungiksi | 1967 |
| Kokonaispinta-ala | 39,94 km² 317:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 37,55 km² |
| – sisävesi | 2,39 km² |
| Väkiluku | 39 631 27:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 1 055 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2012 [3] |
| – 0–14-v. | 17,6 % |
| – 15–64-v. | 68,6 % |
| – yli 64-v. | 13,8 % |
| Äidinkieli | 2012 [3] |
| – suomenkielisiä | 95,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,9 % |
| – muut | 3,9 % |
| Kunnallisvero | 19,00 % 276:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kaupunginjohtaja | Erkki Kukkonen |
| Kaupunginvaltuusto | 51 paikkaa |
| 2009–2012[5] • Kok. • SDP • Vihr. • Kesk. • Muut • Vas. • PS • KD |
14 13 7 6 5 2 2 2 |
Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 40 000 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Järvenpään kaupunkirakenne tukeutuu päärataan, ja se on Suomen neljänneksi tiheimmin asutettu kaupunki. Järvenpää on osa Helsingin metropolialuetta [6]
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Järvenpää erotettiin kauppalaksi emäpitäjästään Tuusulasta vuonna 1951. Kellokosken kylän liittämisestä uuteen kauppalaan ja kuntarajan paikasta Nummenkylässä käytiin rajankäynnissä niin ankaraa kiistaa, että kuluneiden yli 50 vuoden aikana asiaan on palattu uudelleen useita kertoja. Kellokoski jäi Tuusulan kuntaan. Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuonna 1967.
Sijainti[muokkaa]
Järvenpää sijaitsee Tuusulanjärven pohjoispäässä, Helsingin ja Riihimäen välisen rautatien varressa Helsingistä 37 kilometriä pohjoiseen. Naapurikuntia ovat Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä.
Järvenpää on kiinteä osa Helsingin seutua ja merkittävä kauppa- ja kulttuurikeskus Keski-Uudellamaalla.
Liikenne[muokkaa]
Järvenpää sijaitsee pääradan ja Lahdenväylän varrella, vajaan puolen tunnin matkan päässä Helsingistä. Myös Tuusulanväylä johtaa Järvenpäähän. Keravalle Järvenpäästä on matkaa kymmenen kilometriä ja Hyvinkäälle 25 kilometriä.
Rautateiden päärata kulkee kaupungin keskustan halki. Pääaseman lisäksi kaupungin alueella ovat Kyrölän, Saunakallion, Haarajoen ja Purolan rautatieasemat. Lahden moottoritie eli valtatie 4 ja sen rinnalle rakennettu Lahden oikorata sivuavat kaupunkia sen itälaidalla. Moottoritieltä kaupunkiin on kaksi liittymää. Oikorata palvelee järvenpääläisiä Haarajoen aseman kautta. Bussiyhteyksiä on runsaasti Helsinkiin Hyrylän kautta. Samat bussivuorot palvelevat myös Mäntsälän suuntaan.
Matka Helsinkiin kestää sekä tieliikenteessä että rautateitse vajaa puoli tuntia, ja ajoaika Helsinki-Vantaan lentoasemalle on noin 20 minuuttia. Junayhteydet pääkaupunkiin ovat hyvät. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat kulkevat pääasemalta kahdesti tunnissa, muilta asemilta tunnin välein. Pääasemalla pysähtyvät junat ovat H, R ja T.
Kulttuuri[muokkaa]
Järvenpää on laajalti tunnettu Jean Sibeliuksen Ainolasta. Se sijaitsee noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Säveltäjämestari muutti perheineen Lars Sonckin piirtämään jyhkeään hirsihuvilaan 24. syyskuuta 1904. Ainola on avoinna yleisölle Sibeliuksen kotimuseona.
Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpäähän marraskuussa 1897. He asuivat 14 vuotta Tuusulanjärven rannalla Vårbacka-nimisessä huvilassa, joka sittemmin sai nimekseen Ahola. Ahola oli ensimmäinen taiteilijakoti Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä.
Vuosisadan vaihteessa, vuonna 1901, valmistui Aholan lähettyville järven rantaan Eero Järnefeltin Suviranta taiteilijan työtiloiksi ja perheen asunnoksi. Eero Järnefeltin jälkeen Suviranta toimi taiteilijakotina hänen tyttärellään Lauralla ja tämän perheellä. Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina.
Kun Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa, sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, jonka elämään voi tutustua kesäisin alueen monissa museoissa. Järvenpään Taidemuseon kokoelmiin kuuluu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Museo sijaitsee Järvenpään kirjastotalossa, kaupungintalon ja Järvenpää-talon vieressä. Taidemuseon keväällä 2009 avattu perusnäyttely Taide kantaa esittelee kyseisten taiteilijoiden elämäntyötä.
Tuusulanjärven rantamilla, vastakkaisella puolella Ainolaa on Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen, akateemikko Joonas Kokkosen taiteilijakoti. Nykyisin esittelykohteena toimivaa rakennusta on sanottu Finlandia-talon luonnokseksi. Talo on kesäisin rajoitetusti avoinna yleisölle, ja sitä voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.
Modernin arkkitehtuurin ja 1960-luvun betonibrutalismin yksi puhtaimpia esimerkkejä on Järvenpään uusi kirkko. Kirkko on arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema ja se valmistui 1968. Kirkon alttarikrusifiksin on veistänyt järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen. Krusifiksi on douglaskuusta. Kirkon erikoisen kuutionmuotoinen kellotorni on muodostunut Järvenpään seurakunnan tunnukseksi. Akateemikko Joonas Kokkonen on säveltänyt niille kuusi eri sävelmää. Tämä 625-paikkainen kirkko on kirkkohallituksen suojelema aikakautensa arkkitehtuurin tyypillisenä edustajana.
Tapahtumat[muokkaa]
Järvenpää-talossa järjestetään kulttuuritapahtumia ympäri vuoden; konsertteja, teatteriesityksiä ja taidenäyttelyjä.
Vuosittaiset musiikkijuhlat kaupungissa aloittaa juhannuksen jälkeen Järvenpään Puistoblues. Bluesviikko alkaa keskustan "blueskadulta", lisäksi on konsertteja ja jameja järjestetään klubeilla ja ravintoloissa. Pääkonsertti on bluesviikon päätteeksi lauantaina Vanhankylänniemessä.
Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävän Meidän Festivaalin (entinen Tuusulanjärven Kamarimusiikkifestivaali) taiteellisena johtajana toimii viulisti Pekka Kuusisto. Tapahtuman aikana järjestetään konsertteja Tuusulanjärven taiteilijakodeissa, kirkoissa ja konserttisaleissa. Järvenpään Sibelius-Viikkojen konsertit järjestetään hyvästä akustiikastaan tunnetussa Järvenpää-talossa.
Järvenpäässä on myös joka vuosi keväällä naistenpäivänä naistenpäivätapahtuma, joka pidetään Järvenpää-talossa. Siellä voi ostaa kaikenlaista ja siinä yhteydessä naistenpäivämessut järjestää sinne myös muotinäytöksen missä esitellään tulevan vuoden muotia.
Toukokuun alussa järjestetään kävelykatu Jannelle Järvenpää-päivä ja syksyllä taas Maa elää -toritapahtuma. Huomiota kannattaa kiinnittää myös Värinää-viikkoihin kevättalvella sekä esimerkiksi Järvenpään taidemuseon uusiin näyttelyihin ja tapahtumiin.
Urheilu[muokkaa]
Järvenpään palloiluseuroista Haukat pelaa pääsarjatasoa ringetessä. Seuran jääkiekon edustusjoukkue pelasi kauteen 2005–2006 asti Mestiksessä ennen sen toiminnan lopettamista. Nykyisin sen jääkiekkotoiminta on keskittynyt junioreihin.
Pesäpallossa Kinnarin Pesis 2006 pelaa miesten Suomisarjassa ja tytöt sekä pojat pelaavat nuorten SM-sarjoissa.
Jalkapallossa Järvenpään Palloseura pelaa Kakkosessa B-lohkossa. Lisäksi seuran tytöt pelaavat B-junioreiden SM-sarjassa. Koripallossa Järvenpään Koripalloseura pelaa II-divisioonassa. Koripalloseura on voittanut junioreiden Suomen mestaruuden vuosina 2008 (A-pojat) ja 2009 (B-pojat)
Järvenpääläisiä kamppailulajiseuroja ovat Järvenpään Hapkido, Akagi, Kehäkarhut, Sisu Gym, Järvenpään Taidoseura ja Sandokai Ry JuJutsu Karate-Do.
Järvenpäässä järjestetään Tuusulanjärven luistelumaraton yhdessä Tuusulan kunnan kanssa vuosittain helmi/maaliskuussa osana Suomen Luisteluliiton Tour de Skate -sarjaa.
Väestönkehitys[muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kaupunginosat[muokkaa]
Järvenpää jakautuu 25 eri kaupunginosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.
 |
13. Pöytäalho |
Luonto[muokkaa]
Järvenpäässä on kaksi Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa luonnosuojelualuetta: Lemmenlaakson lehto ja Tuusulanjärven lintuvesi.
Järvenpäässä on n. 100 hehtaaria puistoja ja 250 ha puistometsiä.
Lemmenlaakson lehdossa ja Vanhankylänniemessä on luontopolku. Tuusulanjärven rannalla on Järvenpään rantapuisto ja sen vieressä, aivan keskustan tuntumassa, lintujensuojelualue, jossa on myös lintutorni.
Luontoselvityksiä[muokkaa]
Yleiskaava 2020 valmistelun yhteydessä on Järvenpäässä tehty ruutuinventointiin perustuva kasvillisuuskartoitus, (1997–2000), kasvien biotooppikartoitus (2000–2001). Lemmenlaakson linnustoa on selvitetty vuonna 1996 ja kääpälajistoa vuonna 2002. [8] [9] [10] Vanhankyläniemen hoito- ja käyttösuunnitelma] (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.3.20)
Hallinto[muokkaa]
Järvenpää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua. Valtuuston puheenjohtaja on Terho Pursiainen (vihr.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Helinä Perttu (kok). Kaupunginjohtajana on vuodesta 1992 toiminut Erkki Kukkonen.
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | ||||||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus |
||||||||||
| SDP | Kok. | SKDL Vas. |
LKP Lib. |
SKL KD |
Kesk. | SMP PS |
J+a | SKP | Vihr. | Muut | ||
| 1976 | 15 | 12 | 9 | 4 | 3 | -- | -- | -- | 76,2 % | |||
| 1980 | 14 | 15 | 8 | 3 | 1 | 1 | 1 | 75,1 % | ||||
| 1984 | 14 | 16 | 6 | 2 | 3 | 2 | -- | 68,0 % | ||||
| 1988 | 16 | 15 | 3 | 1 | 1 | 3 | -- | 2 | 2b | 63,2 % | ||
| 1992 | 17 | 11 | 5 | 2 | 2 | 2 | 3 | 9 | -- | 66,5 % | ||
| 1996 | 17 | 14 | 4 | -- | 2 | 2 | 9 | 3c | 57,6 % | |||
| 2000 | 14 | 12 | 3 | 2 | 5 | 9 | 1 | 5d | 49,8 % | |||
| 2004 | 14 | 13 | 3 | 1 | 1 | 7 | -- | 7 | 1 | 4 | -- | 54,8 % |
| 2008 | 13 | 14 | 2 | 2 | 6 | 2 | 5 | -- | 7 | -- | 57,6 % | |
| 2012 | 11 | 12 | 3 | 1 | 4 | 6 | 7 | -- | 7 | -- | 54,9 % | |
| a Järvenpää 2000 – sitoutumattomien ja vihreiden yhteislista (1988,1992,1996), Järvenpää 2000+ (2000,2004,2008), Järvenpää+ (2012) b Demokraattinen Vaihtoehto (2) c Nuorsuomalainen Puolue d PRO Järvenpää (4), Remonttiryhmä (1) |
||||||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus[11][12], Oikeusministeriö[13] | ||||||||||||
Oppilaitoksia[muokkaa]
Seurakuntaopisto ja Luther-opisto sijaitsevat Tuusulanjärven rannalla. Kaupungissa toimii myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö sekä Keudan toimipisteet. Järvenpäässä on myös Suomen toiseksi suurin lukio, Järvenpään lukio.
Järvenpäässä on kolme yläkoulua: Järvenpään Yhteiskoulu, Kartanon koulu ja Koivusaaren koulu. Yhteiskouluun ja Kartanoon kuuluvat myös alakoulut. Järvenpäässä on myös muita alakouluja: Mankala, Anttila, Haarajoki, Harjula, Kinnari, Kyrölä, Oinaskatu, Saunakallio ja Vihtasaari sekä erityiskoulu Juhola.
Ystävyyskunnat[muokkaa]
Vác, Unkari
Rødovre, Tanska
Lørenskog, Norja
Täby, Ruotsi
Jõgevamaa, Viro
Olhava, Venäjä
Buchholz in der Nordheide, Saksa
Pasadena, Yhdysvallat
Ho, Ghana
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.8.2010.
- ↑ http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/353.pdf Yhdistelmäkartta kasvi- ja eläinkartoitusaineistosta (pdf-tiedosto, 542 kt)
- ↑ http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/352.pdf Virkistys- ja viheralueverkko (pdf-tiedosto, 415 kt)
- ↑ http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1070
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
- ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 36–37, 178.
- ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 27.10.2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Järvenpää Wikimedia Commonsissa- Järvenpään kaupungin kotisivut
- Järvenpään 25 tilastoaluetta (kaupunginosat) (kartta, pdf, 5,7Mb, 16.9.1986, 1:10000)
- Suomi24:n Järvenpää-keskustelu
- YLE Elävä arkisto: Tuusulanjärven taiteilijayhteisön maisemissa (1949) (video)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Haarajoki | Isokytö | Jamppa | Kaakkola | Keskus | Kinnari | Kyrölä | Lepola | Loutti | Mikonkorpi | Mylly | Nummenkylä | Pajala | Peltola | Pietilä | Pöytäalho | Ristinummi | Satukallio | Satumetsä | Saunakallio | Sorto | Terhola | Terioja | Vanhakylä | Wärtsilä |
| Pääkaupunkiseutu |
| Espoo | Helsinki | Kauniainen | Vantaa |
| Helsingin seutu |
| Hyvinkää | Järvenpää | Kerava | Kirkkonummi | Nurmijärvi | Sipoo | Tuusula | Vihti |
| Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjalohja - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Nummi-Pusula - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Pyhäjärvi Ul - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola |
| 1. Helsinki | 605 523 | 7. Jyväskylä | 133 687 | 13. Lappeenranta | 72 400 | 19. Salo | 54 845 | 25. Nurmijärvi | 40 750 |
| 2. Espoo | 257 461 | 8. Kuopio | 105 236 | 14. Hämeenlinna | 67 577 | 20. Mikkeli | 54 520 | 26. Rauma | 39 853 |
| 3. Tampere | 217 603 | 9. Lahti | 103 073 | 15. Vaasa | 65 771 | 21. Porvoo | 49 109 | 27. Järvenpää | 39 631 |
| 4. Vantaa | 205 479 | 10. Kouvola | 87 346 | 16. Rovaniemi | 60 887 | 22. Lohja | 47 515 | 28. Kajaani | 37 978 |
| 5. Oulu | 191 050 | 11. Pori | 83 272 | 17. Seinäjoki | 59 628 | 23. Kokkola | 46 809 | 29. Tuusula | 37 958 |
| 6. Turku | 180 350 | 12. Joensuu | 74 187 | 18. Kotka | 54 887 | 24. Hyvinkää | 45 749 | 30. Kirkkonummi | 37 628 |
