Järvenpää

Wikipedia

Järvenpää Träskända
vaakuna	sijainti
www.jarvenpaa.fi
Sijainti	60°28′20″N, 25°05′20″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Perustettu	1951
– kaupungiksi	1967
Kokonaispinta-ala	39,95 km² 345:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	37,59 km²
– sisävesi	2,36 km²
Väkiluku	38 365 27:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	1 021 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	18,4 %
– 15–64-v.	70,6 %
– yli 64-v.	11 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	96,5 %
– ruotsinkielisiä	0,9 %
– muut	2,6 %
Kunnallisvero	19 % 242:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Erkki Kukkonen

Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 38 000 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Järvenpään kaupunkirakenne tukeutuu päärataan, ja se on yksi Suomen tiheimmin asutetuista kaupungeista.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Sijainti 3 Liikenne 4 Kulttuuri 4.1 Tapahtumat 5 Urheilu 6 Kaupunginosat 7 Luonto 7.1 Luontoselvityksiä 8 Hallinto 9 Oppilaitoksia 10 Tunnettuja järvenpääläisiä 11 Ystävyyskunnat 12 Lähteet 13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Järvenpää erotettiin kauppalaksi emäpitäjästään Tuusulasta vuonna 1951. Kellokosken kylän liittämisestä uuteen kauppalaan ja kuntarajan paikasta Nummenkylässä käytiin rajankäynnissä niin ankaraa kiistaa, että kuluneiden yli 50 vuoden aikana asiaan on palattu uudelleen useita kertoja. Kellokoski jäi Tuusulan kuntaan. Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuonna 1967.

[muokkaa] Sijainti

Järvenpää sijaitsee Helsingin ja Riihimäen välisen rautatien varressa, Helsingistä 37 kilometriä pohjoiseen. Naapurikuntia ovat Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä. Myös Kerava luetaan Järvenpään naapuriksi, vaikka välittömän rajayhteyden estää kapea, vain runsaan kilometrin levyinen Tuusulaan kuuluva maakaistale. Maakaistaleella sijaitsee merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas Tuomalankylä.

Järvenpää on kiinteä osa Helsingin seutua ja merkittävä kauppa- ja kulttuurikeskus Keski-Uudellamaalla.

[muokkaa] Liikenne

Järvenpää sijaitsee pääradan ja Lahdenväylän varrella, puolen tunnin matkan päässä Helsingistä. Myös Tuusulanväylä johtaa Järvenpäähän. Keravalle Järvenpäästä on matkaa 11 km ja Hyvinkäälle 25 km.

Rautateiden päärata kulkee kaupungin keskustan halki. Pääaseman lisäksi kaupungin alueella ovat Kyrölän, Saunakallion, Haarajoen ja Purolan rautatieasemat. Lahden moottoritie eli Valtatie 4 ja sen rinnalle rakennettu Lahden oikorata sivuavat kaupunkia sen itälaidalla. Moottoritieltä kaupunkiin on kaksi liittymää. Oikorata palvelee järvenpääläisiä Haarajoen aseman kautta. Bussiyhteyksiä on runsaasti Helsinkiin Hyrylän kautta. Samat bussivuorot palvelevat myös Mäntsälän suuntaan.

Matka Helsinkiin kestää sekä tieliikenteessä että rautateitse noin puoli tuntia, ja ajoaika Helsinki-Vantaan lentokentälle noin 20 minuuttia. Junayhteydet pääkaupunkiin ovat hyvät. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat kulkevat pääasemalta kahdesti tunnissa, muilta asemilta tunnin välein. Pääasemalla pysähtyvät junat ovat G, H, R ja T.

[muokkaa] Kulttuuri

Järvenpää on laajalti tunnettu Jean Sibeliuksen Ainolasta. Se sijaitsee noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Säveltäjämestari muutti perheineen Lars Sonckin piirtämään jyhkeään hirsihuvilaan 24. syyskuuta 1904. Ainola on avoinna yleisölle Sibeliuksen kotimuseona.

Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpäähän marraskuussa 1897. He asuivat 14 vuotta Tuusulanjärven rannalla Vårbacka-nimisessä huvilassa, joka sittemmin sai nimekseen Ahola.

Vuosisadan vaihteessa, vuonna 1901, valmistui Aholan lähettyville järven rantaan Eero Järnefeltin Suviranta taiteilijan työtiloiksi ja perheen asunnoksi. Eero Järnefeltin jälkeen Suviranta toimi taiteilijakotina hänen tyttärellään Lauralla ja tämän perheellä. Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina.

Kun Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa, sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, jonka elämään voi tutustua kesäisin alueen monissa museoissa. Muun muassa Järvenpään Taidemuseossa on esillä Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Museo sijaitsee Järvenpään kirjastotalossa, kaupungintalon ja Järvenpää-talon vieressä.

Tuusulanjärven rantamilla, vastakkaisella puolella Ainolaa on Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen, akateemikko Joonas Kokkosen taiteilijakoti. Nykyisin museona toimivaa rakennusta on sanottu Finlandia-talon luonnokseksi. Taloa voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Modernin arkkitehtuurin ja 1960-luvun betonibrutalismin yksi puhtaimpia esimerkkejä on Järvenpään uusi kirkko. Kirkko on arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema ja se valmistui 1968. Kirkon alttarikrusifiksin on veistänyt järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen. Krusifiksi on douglaskuusta. Kirkon erikoisen kuutionmuotoinen kellotorni on muodostunut Järvenpään seurakunnan tunnukseksi. Akateemikko Joonas Kokkonen on säveltänyt niille kuusi eri sävelmää. Tämä 625-paikkainen kirkko on kirkkohallituksen suojelema aikakautensa arkkitehtuurin tyypillisenä edustajana.

[muokkaa] Tapahtumat

Järvenpää-talossa järjestetään kulttuuritapahtumia ympäri vuoden; konsertteja, teatteriesityksiä ja taidenäyttelyjä. Lasten suosikkikohde on Pikku-Ainon koti, jossa järvenpääläisen taiteilijan Kristiina Louhen Aino-kirjojen hahmot ovat heränneet eloon. Pikku-Ainon kodissa leikitään, lauletaan ja askarrellaan lasten toiveiden mukaisesti.

Vuosittaiset musiikkijuhlat kaupungissa aloittaa juhannuksen jälkeen Järvenpään Puistoblues. Bluesviikko alkaa keskustan "blueskadulta", lisäksi on konsertteja ja jameja järjestetään klubeilla ja ravintoloissa. Pääkonsertti on bluesviikon päätteeksi lauantaina Vanhankylänniemessä.

Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävän Tuusulanjärven Kamarimusiikkifestivaalin taiteellisina johtajina toimivat viulistiveljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto. Tapahtuman aikana järjestetään konsertteja Tuusulanjärven taiteilijakodeissa, kirkoissa ja konserttisaleissa. Järvenpään Sibelius-Viikkojen konsertit järjestetään hyvästä akustiikastaan tunnetussa Järvenpää-talossa.

Järvenpäässä on myös joka vuosi keväällä naistenpäivänä naistenpäivätapahtuma, joka pidetään Järvenpää-talossa. Siellä voi ostaa kaikenlaista ja siinä yhteydessä naistenpäivämessut järjestää sinne myös muotinäytöksen missä esitellään tulevan vuoden muotia.

Järvenpäähän on alettu rakentamaan uutta myymälää Peltolaan lähelle Anttilan Koulua. Myymälä valmistuu 2009 vuoden loppupuolella. Myymälän rakennuttaja on Ruokakesko OY. Myymälästä tulee K-Supermarket.

[muokkaa] Urheilu

Järvenpään palloiluseuroista Haukat pelaa pääsarjatasoa ringetessä. Seuran jääkiekon edustusjoukkue pelasi kauteen 2005–2006 asti Mestiksessä ennen sen toiminnan lopettamista. Nykyisin sen jääkiekkotoiminta on keskittynyt junioreihin.

Pesäpallossa Kinnarin Pesis 2006 pelaa miesten Suomisarjassa ja tytöt sekä pojat pelaavat nuorten SM-sarjoissa.

Jalkapallossa Järvenpään Palloseura pelaa Kolmosessa Helsingin ja Uudenmaan 2-lohkossa. Koripallossa Järvenpään Koripalloseura pelaa I-divisioonassa.

Järvenpääläisiä kamppailulajiseuroja ovat Kehäkarhut, Sisu Gym ja Järvenpään Taidoseura.

Järvenpäässä järjestetään Tuusulanjärven luistelumaraton maaliskuussa 2009 osana Suomen Luisteluliiton Tour de Skate -sarjaa.

[muokkaa] Kaupunginosat

Järvenpää jakautuu 25 eri kaupunginosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.

Wärtsilä Nummenkylä Pietilä Haarajoki Jamppa Peltola Isokytö Mylly Saunakallio Sorto Pajala Loutti Pöytäalho Terhola Satumetsä Mikonkorpi Kaakkola Keskusta Kinnari Satukallio Vanhakylä Lepola Kyrölä Terioja Ristinummi

[muokkaa] Luonto

Järvenpäässä on kaksi Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa luonnosuojelualuetta: Lemmenlaakson lehto ja Tuusulanjärven lintuvesi.

Järvenpäässä on n. 100 hehtaaria puistoja ja 250 ha puistometsiä.

Lemmenlaakson lehdossa ja Vanhankylänniemessä on luontopolku. Tuusulanjärven pohjoisosasta aivan keskustan tuntumasta sijaitsevalta lintujensuojelualeelta löytyy myös lintutorni.

[muokkaa] Luontoselvityksiä

Yleiskaava 2020 valmistelun yhteydessä on Järvenpäässä tehty ruutuinventointiin perustuva kasvillisuuskartoitus, (1997–2000), kasvien biotooppikartoitus (2000–2001). Lemmenlaakson linnustoa on selvitetty vuonna 1996 ja kääpälajistoa vuonna 2002.

• Yhdistelmäkartta kasvi- ja eläinkartoitusaineistosta (pdf-tiedosto, 542 kt)
• Virkistys- ja viheralueverkko (pdf-tiedosto, 415 kt)
• Vanhankyläniemen hoito- ja käyttösuunnitelma (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.3.2006)

[muokkaa] Hallinto

Järvenpää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua. Valtuuston puheenjohtaja on Kaarina Wilskman (kok). Kaupunginjohtajana on vuodesta 1992 toiminut Erkki Kukkonen.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat											äänestys- aktiivisuus
	SDP	Kok.	SKDL Vas.	LKP Lib.	SKL KD	Kesk.	SMP PS	2000+	SKP	Vihr.	Muut
1976	15	12	9	4	3	--	--				--	76,2%
1980	14	15	8	3	1	1	1					75,1%
1984	14	16	6		2	3	2				--	68,0%
1988	16	15	3	1	1	3	--	2b			2a	63,2%
1992	17	11	5	2	2	2	3	9b			--	66,5%
1996	17	14	4	--	2	2		9b			3c	57,6%
2000	14	12	3		2	5		9	1		5d	49,8%
2004	14	13	3	1	1	7	--	7	1	4	--	54,8%
2008	13	14	2		2	6	2	5	--	7	--	57,6%
a Demokraattinen Vaihtoehto (2) b Järvenpää 2000 – sitoutumattomien ja vihreiden yhteislista c Nuorsuomalainen Puolue d PRO Järvenpää (4), Remonttiryhmä (1)
Lähteet: Tilastokeskus[6][7], Oikeusministeriö[8]

[muokkaa] Oppilaitoksia

Seurakuntaopisto ja Luther-opisto sijaitsevat Tuusulanjärven rannalla. Kaupungissa toimii myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö sekä Adultan toimiste.

[muokkaa] Tunnettuja järvenpääläisiä

• Jaana Aho, missifinalisti
• Jouni Aikala, teoreettisen filosofian ja käytäntötieteiden VN
• Raine Ampuja, sotilaskapellimestari
• Samuli Aro, enduron nelinkertainen maailmanmestari
• Aarne Arvonen, Suomen vanhin elossa oleva asukas
• Pekka Autiovuori, näyttelijä
• Edward Cooper, insinööri, nukkakutomo, suomen ensimmäinen mattotehdas
• Erkki Eronen, kuvanveistäjä
• Mauri Front, ohjaaja
• Olli Haavisto, muusikko
• Sami Helenius, jääkiekkoilija
• Laura Järnefelt, taidemaalari
• Satu Kaarisola-Kulo, laulaja
• Niina Kelo, yleisurheilija
• Joonas Kokkonen, säveltäjä
• Pete Malmi, punkmuusikko
• Rauha-Maria Mertjärvi, kansanedustaja
• Väinö Myllyrinne, Suomen pisin mies
• Mikko Perkoila, trubaduuri
• Jorma Piisinen, Remontti-Reiska
• Terho Pursiainen, filosofi, teologi
• Risto Saarman, oopperalaulaja
• Jean Sibelius, säveltäjä
• Jari Sirén, yrittäjä
• Eero Somervuori, jääkiekkoilija
• Mika Suhonen, tutkimusmatkailija
• Heikki Tala, dosentti, Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja 2003-
• Marko Terva-aho, urheilutoimittaja
• Päivi Tikkanen, urheilija
• Jani Uhlenius, muusikko
• Harri Vuori, säveltäjä

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Vác, Unkari
• Rødovre, Tanska
• Lørenskog, Norja
• Täby, Ruotsi
• Jõgevamaa, Viro
• Olhava, Venäjä
• Buchholz in der Nordheide, Saksa
• Pasadena, Yhdysvallat
• Ho, Ghana

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Järvenpään kaupungin kotisivut
• Järvenpään 25 tilastoaluetta (kaupunginosat) (kartta, pdf, 5,7Mb, 16.9.1986, 1:10000)
• Suomi24:n Järvenpää-keskustelu
• YLE Elävä arkisto: Tuusulanjärven taiteilijayhteisön maisemissa (1949)(video)