Järvenpää

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.


Järvenpää
Träskända

vaakuna

sijainti

www.jarvenpaa.fi
Sijainti 60°28′20″N, 25°05′20″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1951
– kaupungiksi 1967
Kokonaispinta-ala 39,95 km²
345:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 37,59 km²
– sisävesi 2,36 km²
Väkiluku 38 365
27:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
väestötiheys 1 021 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 18,4 %
– 15–64-v. 70,6 %
– yli 64-v. 11 %
Äidinkieli 2008 [4]
suomenkielisiä 96,5 %
ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 19 %
242:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen

Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 38 000 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Järvenpään kaupunkirakenne tukeutuu päärataan, ja se on yksi Suomen tiheimmin asutetuista kaupungeista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Järvenpää erotettiin kauppalaksi emäpitäjästään Tuusulasta vuonna 1951. Kellokosken kylän liittämisestä uuteen kauppalaan ja kuntarajan paikasta Nummenkylässä käytiin rajankäynnissä niin ankaraa kiistaa, että kuluneiden yli 50 vuoden aikana asiaan on palattu uudelleen useita kertoja. Kellokoski jäi Tuusulan kuntaan. Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuonna 1967.

[muokkaa] Sijainti

Järvenpää sijaitsee Helsingin ja Riihimäen välisen rautatien varressa, Helsingistä 37 kilometriä pohjoiseen. Naapurikuntia ovat Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä. Myös Kerava luetaan Järvenpään naapuriksi, vaikka välittömän rajayhteyden estää kapea, vain runsaan kilometrin levyinen Tuusulaan kuuluva maakaistale. Maakaistaleella sijaitsee merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas Tuomalankylä.

Järvenpää on kiinteä osa Helsingin seutua ja merkittävä kauppa- ja kulttuurikeskus Keski-Uudellamaalla.

[muokkaa] Liikenne

Järvenpää sijaitsee pääradan ja Lahdenväylän varrella, puolen tunnin matkan päässä Helsingistä. Myös Tuusulanväylä johtaa Järvenpäähän. Keravalle Järvenpäästä on matkaa 11 km ja Hyvinkäälle 25 km.

Rautateiden päärata kulkee kaupungin keskustan halki. Pääaseman lisäksi kaupungin alueella ovat Kyrölän, Saunakallion, Haarajoen ja Purolan rautatieasemat. Lahden moottoritie eli Valtatie 4 ja sen rinnalle rakennettu Lahden oikorata sivuavat kaupunkia sen itälaidalla. Moottoritieltä kaupunkiin on kaksi liittymää. Oikorata palvelee järvenpääläisiä Haarajoen aseman kautta. Bussiyhteyksiä on runsaasti Helsinkiin Hyrylän kautta. Samat bussivuorot palvelevat myös Mäntsälän suuntaan.

Matka Helsinkiin kestää sekä tieliikenteessä että rautateitse noin puoli tuntia, ja ajoaika Helsinki-Vantaan lentokentälle noin 20 minuuttia. Junayhteydet pääkaupunkiin ovat hyvät. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat kulkevat pääasemalta kahdesti tunnissa, muilta asemilta tunnin välein. Pääasemalla pysähtyvät junat ovat G, H, R ja T.

[muokkaa] Kulttuuri

Järvenpää on laajalti tunnettu Jean Sibeliuksen Ainolasta. Se sijaitsee noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Säveltäjämestari muutti perheineen Lars Sonckin piirtämään jyhkeään hirsihuvilaan 24. syyskuuta 1904. Ainola on avoinna yleisölle Sibeliuksen kotimuseona.

Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpäähän marraskuussa 1897. He asuivat 14 vuotta Tuusulanjärven rannalla Vårbacka-nimisessä huvilassa, joka sittemmin sai nimekseen Ahola.

Vuosisadan vaihteessa, vuonna 1901, valmistui Aholan lähettyville järven rantaan Eero Järnefeltin Suviranta taiteilijan työtiloiksi ja perheen asunnoksi. Eero Järnefeltin jälkeen Suviranta toimi taiteilijakotina hänen tyttärellään Lauralla ja tämän perheellä. Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina.

Kun Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa, sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, jonka elämään voi tutustua kesäisin alueen monissa museoissa. Muun muassa Järvenpään Taidemuseossa on esillä Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Museo sijaitsee Järvenpään kirjastotalossa, kaupungintalon ja Järvenpää-talon vieressä.

Tuusulanjärven rantamilla, vastakkaisella puolella Ainolaa on Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen, akateemikko Joonas Kokkosen taiteilijakoti. Nykyisin museona toimivaa rakennusta on sanottu Finlandia-talon luonnokseksi. Taloa voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Modernin arkkitehtuurin ja 1960-luvun betonibrutalismin yksi puhtaimpia esimerkkejä on Järvenpään uusi kirkko. Kirkko on arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema ja se valmistui 1968. Kirkon alttarikrusifiksin on veistänyt järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen. Krusifiksi on douglaskuusta. Kirkon erikoisen kuutionmuotoinen kellotorni on muodostunut Järvenpään seurakunnan tunnukseksi. Akateemikko Joonas Kokkonen on säveltänyt niille kuusi eri sävelmää. Tämä 625-paikkainen kirkko on kirkkohallituksen suojelema aikakautensa arkkitehtuurin tyypillisenä edustajana.

[muokkaa] Tapahtumat

Järvenpää-talossa järjestetään kulttuuritapahtumia ympäri vuoden; konsertteja, teatteriesityksiä ja taidenäyttelyjä. Lasten suosikkikohde on Pikku-Ainon koti, jossa järvenpääläisen taiteilijan Kristiina Louhen Aino-kirjojen hahmot ovat heränneet eloon. Pikku-Ainon kodissa leikitään, lauletaan ja askarrellaan lasten toiveiden mukaisesti.

Vuosittaiset musiikkijuhlat kaupungissa aloittaa juhannuksen jälkeen Järvenpään Puistoblues. Bluesviikko alkaa keskustan "blueskadulta", lisäksi on konsertteja ja jameja järjestetään klubeilla ja ravintoloissa. Pääkonsertti on bluesviikon päätteeksi lauantaina Vanhankylänniemessä.

Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävän Tuusulanjärven Kamarimusiikkifestivaalin taiteellisina johtajina toimivat viulistiveljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto. Tapahtuman aikana järjestetään konsertteja Tuusulanjärven taiteilijakodeissa, kirkoissa ja konserttisaleissa. Järvenpään Sibelius-Viikkojen konsertit järjestetään hyvästä akustiikastaan tunnetussa Järvenpää-talossa.

Järvenpäässä on myös joka vuosi keväällä naistenpäivänä naistenpäivätapahtuma, joka pidetään Järvenpää-talossa. Siellä voi ostaa kaikenlaista ja siinä yhteydessä naistenpäivämessut järjestää sinne myös muotinäytöksen missä esitellään tulevan vuoden muotia.

Järvenpäähän on alettu rakentamaan uutta myymälää Peltolaan lähelle Anttilan Koulua. Myymälä valmistuu 2009 vuoden loppupuolella. Myymälän rakennuttaja on Ruokakesko OY. Myymälästä tulee K-Supermarket.

[muokkaa] Urheilu

Järvenpään palloiluseuroista Haukat pelaa pääsarjatasoa ringetessä. Seuran jääkiekon edustusjoukkue pelasi kauteen 2005–2006 asti Mestiksessä ennen sen toiminnan lopettamista. Nykyisin sen jääkiekkotoiminta on keskittynyt junioreihin.

Pesäpallossa Kinnarin Pesis 2006 pelaa miesten Suomisarjassa ja tytöt sekä pojat pelaavat nuorten SM-sarjoissa.

Jalkapallossa Järvenpään Palloseura pelaa Kolmosessa Helsingin ja Uudenmaan 2-lohkossa. Koripallossa Järvenpään Koripalloseura pelaa I-divisioonassa.

Järvenpääläisiä kamppailulajiseuroja ovat Kehäkarhut, Sisu Gym ja Järvenpään Taidoseura.

Järvenpäässä järjestetään Tuusulanjärven luistelumaraton maaliskuussa 2009 osana Suomen Luisteluliiton Tour de Skate -sarjaa.

[muokkaa] Kaupunginosat

Järvenpää jakautuu 25 eri kaupunginosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.

Yksi kaupungin maamerkeistä on Pajalassa sijaitseva Järvenpään vesitorni.
  1. Wärtsilä
  2. Nummenkylä
  3. Pietilä
  4. Haarajoki
  5. Jamppa
  6. Peltola
  7. Isokytö
  8. Mylly
  9. Saunakallio
  10. Sorto
  11. Pajala
  12. Loutti
  13. Pöytäalho
  14. Terhola
  15. Satumetsä
  16. Mikonkorpi
  17. Kaakkola
  18. Keskusta
  19. Kinnari
  20. Satukallio
  21. Vanhakylä
  22. Lepola
  23. Kyrölä
  24. Terioja
  25. Ristinummi

[muokkaa] Luonto

Järvenpäässä on kaksi Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa luonnosuojelualuetta: Lemmenlaakson lehto ja Tuusulanjärven lintuvesi.

Järvenpäässä on n. 100 hehtaaria puistoja ja 250 ha puistometsiä.

Lemmenlaakson lehdossa ja Vanhankylänniemessä on luontopolku. Tuusulanjärven pohjoisosasta aivan keskustan tuntumasta sijaitsevalta lintujensuojelualeelta löytyy myös lintutorni.

[muokkaa] Luontoselvityksiä

Yleiskaava 2020 valmistelun yhteydessä on Järvenpäässä tehty ruutuinventointiin perustuva kasvillisuuskartoitus, (1997–2000), kasvien biotooppikartoitus (2000–2001). Lemmenlaakson linnustoa on selvitetty vuonna 1996 ja kääpälajistoa vuonna 2002.

[muokkaa] Hallinto

Järvenpää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua. Valtuuston puheenjohtaja on Kaarina Wilskman (kok). Kaupunginjohtajana on vuodesta 1992 toiminut Erkki Kukkonen.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
LKP
Lib.
SKL
KD
Kesk. SMP
PS
2000+ SKP Vihr. Muut
1976 15 12 9 4 3 -- -- -- 76,2%
1980 14 15 8 3 1 1 1 75,1%
1984 14 16 6 2 3 2 -- 68,0%
1988 16 15 3 1 1 3 -- 2b 2a 63,2%
1992 17 11 5 2 2 2 3 9b -- 66,5%
1996 17 14 4 -- 2 2 9b 3c 57,6%
2000 14 12 3 2 5 9 1 5d 49,8%
2004 14 13 3 1 1 7 -- 7 1 4 -- 54,8%
2008 13 14 2 2 6 2 5 -- 7 -- 57,6%
a Demokraattinen Vaihtoehto (2)
b Järvenpää 2000 – sitoutumattomien ja vihreiden yhteislista
c Nuorsuomalainen Puolue
d PRO Järvenpää (4), Remonttiryhmä (1)
Lähteet: Tilastokeskus[6][7], Oikeusministeriö[8]

[muokkaa] Oppilaitoksia

Seurakuntaopisto ja Luther-opisto sijaitsevat Tuusulanjärven rannalla. Kaupungissa toimii myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö sekä Adultan toimiste.

[muokkaa] Tunnettuja järvenpääläisiä

[muokkaa] Ystävyyskunnat

[muokkaa] Lähteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
  7. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 36–37, 178.
  8. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 2008)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Järvenpää.


Henkilökohtaiset työkalut