Kirkkonummi

Kirkkonummi Kyrkslätt
vaakuna	sijainti
Uutta ja vanhaa rakennuskantaa Kirkkonummen keskustassa. Vasemmalla rakenteilla oleva kunnantalo, McDonaldsin takana kirkontorni.
www.kirkkonummi.fi
Sijainti	60°07′25″N, 24°26′20″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Perustettu	1330
Pinta-ala ilman merialueita	393,71 km² 223:nneksi suurin 2011
Kokonaispinta-ala	1 016,01 km² 109:nneksi suurin 2011
– maa	366,10 km²
– sisävesi	27,61 km²
– meri	622,30 km²
Väkiluku	37 193 30:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	101,6 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	23,0 %
– 15–64-v.	66,2 %
– yli 64-v.	10,8 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	77,7 %
– ruotsinkielisiä	18,0 %
– muut	4,2 %
Kunnallisvero	19 % 279:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Tarmo Aarnio

Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla.

Yleistä

Kirkkonummi on pääkaupunkiseudun läntinen kehyskunta Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo ja pääkaupunkiseutu. Muut naapurikunnat ovat Vihti ja Siuntio. Kirkkonummella on lisäksi merellä rajaa Inkoon kanssa. Kunnassa asuu 37 193 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 016,01 neliökilometriä, josta 27,61 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 101,6 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 77,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 18,0 prosenttia ruotsia.

Syksyllä 2008 julkistetussa Valittujen Palojen lapsiperheille kohdistetussa kyselyssä Kirkkonummen kunta sijoittui koko Suomen tasolla 10 parhaan joukkoon, Uudellamaalla se oli toinen. Koulutustaso on kirkkonummelaisilla Suomen viidenneksi korkein.

Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa. Kirkkonummen ydinkeskusta on kunnan kokoon nähden varsin pieni ja siellä on lyhyet kävelymatkat. Keskusta on rakentunut 1950-luvulta lähtien ja koostuu pääasiassa harmaista, väljästi sijoitelluista betonirakennuksista. Keskustaa kuitenkin uudistetaan parhaillaan kaiken aikaa.

Kirkkonummi on lähellä pääkaupunkiseutua: Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on käynnissä. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät, junalla matka Helsingin keskustaan kestää 31–45 minuuttia ja bussilla 30–45 minuuttia. Enemmistö asukkaista matkustaa päivittäin pääkaupunkiseudulle työhön. Kirkkonummi kuuluu HSL-alueeseen, jossa juna- ja bussilippujen hinnat korreloituvat muuhun pääkaupunkiseutuun.

Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen sotilasalue. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.

Historia

Esihistoriallinen aika

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Tämä on saatu selville kivikautisista kalliomaalauksista, joita on Vitträskin järvellä ja Juusjärvellä Kirkkonummen keskisellä järvialueella. Myös kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogissa, Lapinkylässä, Oitmäessä ja Kauhalassa. Kauhalan luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Jäätuuran iäksi on arvioitu noin 8500 vuotta.

Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on tavattu mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä.

Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi.

Historiallinen aika

Keskiajalla 1200-luvulla alkoi Kirkkonummelle muuttaa lännestä uusia Ruotsista peräisin olevia asukkaita. He olivat kristittyjä, jotka rakensivat vähitellen kirkon jumalanpalveluksia varten. Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään. Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.

Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto vuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen vuonna 1944 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikana Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 asukasta. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.

Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat muinainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.

Kirkkonummen kirkon kellotorni.

Kartanon maille on rakennettu myös suosittu Sundsbergin asuinalue. Sen liepeillä sijaitseva Sipulin leirintäkeskus sijaitsee aivan Espoonlahden vastarannalla – ja sen kalliot ovat unelma.

Luonto

Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi kuuluisaa niemeä, Porkkalan niemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee suuri, vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkala on yksi pääasiallinen lintujen muuttoreitti Itämeren alueella. Porkkalanniemestä löytyy myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Kirkkonummella on 67 luonnonsuojelualuetta. (2009)

Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kirkkonummea voi luonnehtia paitsi meren, myös järvien kunnaksi: sen 86 järvestä suurimmat ovat Vitträsk ja Humaljärvi. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella.

Vapaa-aika

Kirkkonummella on erinomaiset mahdollisuudet vapaa-ajantoimintaan: useat uimarannat meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää (Sarfvik on yhdeksi maan parhaimmaksi luonnehdituista) ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummi on myös hevosharrastajien mekka, kunnasta löytyy useita hyvätasoisia ratsastustalleja.

Syksyllä 2009 Peuramaalla kuvattiin Tallitähdet-sarja. Team Ahma -sarjan 2 ensimmäistä tuotantokautta on kuvattu Kirkkonummella vuosina 1996–1997. Myös televisiosarjaa Susikoira Roi – seikkailu saaristossa on kuvattu Kirkkonummella.

Kylät ja taajamat

Abramsby Bergstad Piispankylä (Biskopsböle) Bondarby Bro Båtvik Böle Domvik Dåvits Edis Edö Eestinkylä (Estby) Evitskog Finnby Finnsbacka Friggesby Gesterby Grundträsk Gumbacka Gunnarsby Gunnarskulla Haapajärvi Haukipää Hila Hilabäck Heikkilä (Hindersby) Hirsala Honskby

Hullus Häggesböle Hällnäs Ingels Ingvalsby Jolkby Jorvas Junckars Järsö Kaljärvi Kantvik Karuby Kattholm Kauhala Killinmäki (Gillobacka) Kirkkonummen keskusta (Kyrkslätt centrum) Knopps Kolmperä (Kolmpers) Kolsari (Kolsarby) Korkkulla Koski Kurkisto Kuusala (Kusas) Kvis Kylmälä Kärras Laajakallio (Bredberg) Lapinkylä (Lappböle)

Leivola Lill-Estby Lill-Kantskog Lindal Loviselund Långstrand Långvik Luoma (Bobäck) Masala (Masaby) Mattby Medvastö Munkinmäki (Munkkulla) Myllykylä (Kvarnby) Navala Neidonkallio Nissniku Nägels Näse Upinniemi (Obbnäs) Oitmäki (Oitbacka) Petäjärvi Pippurn Porkkala (Porkala) Ravals Rilax Sarvvik Sevals Skinnars

Sepänkylä (Smedsby) Smeds-Edö Sperrings Storkansskog Storms Strömsby Stubbans Sundsberg Sävvalla Tanskarla (Danskarby) Tolsa (Tolls) Torsvik Toukolahti (Majvik) Träskby Vasikkahaka Veikkola Veklahti (Vecklax) Vitträsk Vols Vuohimäki (Getberg) Vårnäs Värby Ytterkurk Ådbäck Ängvik Österby Överby Överkurk

Suurimmat (lähinnä taajamia vastaavat) tilastoalueet Kirkkonummen kunnassa ovat:^lähde?

• Keskusta 13 262 asukasta
• Masala-Jorvas 5 854 asukasta
• Veikkola 4 400 asukasta
• Pikkalanlahti 1 975 asukasta
• Upinniemi 643 asukasta
• muu Etelä-Kirkkonummi 1 923 asukasta
• muu Pohjois-Kirkkonummi 3 255 asukasta

Liikenne

Kirkkonummelle vieviä maanteitä ovat mm. Kantatie 51, joka on Länsiväylän jatke, Kehä III sekä Valtatie 1.

Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esim. keskustasta niillä pääsee puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuunottamatta. Pohjolan Liikenteen bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.

Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:

• Luoma
• Masala
• Jorvas
• Tolsa
• Kirkkonummi.

Helsingin seudun lähiliikennejunat (S ja U) kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa. Ne kaikki pysähtyvät Kirkkonummen aseman lisäksi myös Masalassa, muilla asemilla vain kerran tunnissa. Kirkkonummen pääasemalla pysähtyvät myös Karjaalle menevät Y-junat sekä useimmat Turkuun menevät junat. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään.

Tunnustuksia

Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.

Tunnettuja kirkkonummelaisia tai Kirkkonummella asuvia

Laulajat

• Raimo Laukka, laulaja
• Johanna Tuomi, laulaja
• Ilkka Lipsanen, laulaja
• Kari Tapio, laulaja
• Laura Närhi, laulaja
• Axel Ehnström, laulaja
• Kaija Kärkinen ja Ile Kallio, laulaja, kitaristi

Urheilijat

• Amin Asikainen, nyrkkeilijä
• Olli Mäki, nyrkkeilijä
• Pekka Mäki, nyrkkeilyvalmentaja
• Joni Turunen, nyrkkeilijä
• Laura Kalmari, jalkapalloilija
• Veikka Gustafsson, vuorikiipeilijä
• Kimi Räikkönen (Kesäasunto), F1 mailmanmestari
• Teemu Selänne (Kesäasunto), jääkiekkoilija
• Mika Väyrynen, jalkapalloilija

Taiteilijat

• Eero Aarnio, muotoilija
• Eija Ahvo, näyttelijä
• Herman Gesellius, arkkitehti
• Svante Martin, näyttelijä
• Outi Mäenpää, näyttelijä
• Jarmo Mäkinen, näyttelijä
• Kai Nordberg, elokuvatuottaja
• Taisto Oksanen, näyttelijä (asunut Kirkkonummella peruskoulu- ja lukioajan)
• Eero Saarinen, arkkitehti (syntynyt Kirkkonummella Hvitträskissä, jonka oma isä oli suunnitellut ja rakennuttanut)
• Sara Säkkinen, näyttelijä

Johtajat

• Maarit Näkyvä, ex-pankinjohtaja
• Antti Herlin, Koneen johtaja

Kansanedustajat

• Elisabeth Rehn, ministeri
• Raija Vahasalo, kansanedustaja

Muut

• Anu Harkki, TV-juontaja ja toimittaja
• Jukka Kemppinen, professori
• Timo Parvela, kirjailija
• Timo Haapaniemi, MTV3-kanavan urheiluankkuri ja -toimittaja
• Pentti Hauhiala, Disney-keräilijä
• Timo Harjunpää, Harjunpää-kirjasarjan päähenkilö (fiktio)

Ystävyyskunnat

• Sundbyberg, Ruotsi
• Paldiski, Viro

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirkkonummi Wikimedia Commonsissa
• Kirkkonummen kunnan kotisivut
• Vitträskin kalliomaalaukset
• Juusjärven kalliomaalaukset
• YLEn Elävä arkisto - Puna-armeija Porkkalassa
• Suomi24:n Kirkkonummi-keskustelu
• www.pahkailija.fi - Kirkkonummen asioita pähkäilevä keskustelufoorumi
• Kirkkonummen kunnan kartta
• Verkkonummi.fi Kirkkonummella ilmestyvä paikallinen verkkolehti

Pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu

Uudenmaan maakunnan kunnat

Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti

Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (30. marraskuuta 2011)

1. Helsinki	595 212	7. Jyväskylä	131 993	13. Lappeenranta	72 183	19. Kotka	54 802	25. Rauma	39 836
2. Espoo	252 188	8. Lahti	102 229	14. Hämeenlinna	67 295	20. Mikkeli	48 916	26. Lohja	39 714
3. Tampere	215 144	9. Kuopio	97 411	15. Rovaniemi	60 592	21. Porvoo	48 821	27. Järvenpää	38 941
4. Vantaa	202 962	10. Kouvola	87 633	16. Vaasa	60 391	22. Kokkola	46 564	28. Kajaani	37 986
5. Turku	178 670	11. Pori	83 132	17. Seinäjoki	58 624	23. Hyvinkää	45 512	29. Tuusula	37 587
6. Oulu	143 734	12. Joensuu	73 668	18. Salo	55 265	24. Nurmijärvi	40 318	30. Kirkkonummi	37 193

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet