Kirkkonummi

Wikipedia

Kirkkonummi Kyrkslätt
vaakuna	sijainti
www.kirkkonummi.fi
Sijainti	60°07′25″N, 24°26′20″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Perustettu	1330
Pinta-ala ilman merialueita	393,69 km² 225:nneksi suurin 2009
Kokonaispinta-ala	1 016,01 km² 108:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	366,08 km²
– sisävesi	27,61 km²
– meri	622,32 km²
Väkiluku	36 088 30:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	98,58 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	23,3 %
– 15–64-v.	67 %
– yli 64-v.	9,7 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	77,9 %
– ruotsinkielisiä	18,5 %
– muut	3,6 %
Kunnallisvero	18,25 % 379:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Tarmo Aarnio

Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla Etelä-Suomen läänissä.

Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Historia 3 Luonto ja vapaa-aika 4 Kylät ja taajamat 5 Liikenne 6 Tunnustuksia 7 Tunnettuja kirkkonummelaisia tai Kirkkonummella asuvia 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Yleistä

Kirkkonummi on pääkaupunkiseudun läntinen kehyskunta Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo ja pääkaupunkiseutu. Muut naapurikunnat ovat Vihti ja Siuntio. Kunnassa asuu 36 088 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 1 016,01 neliökilometriä, josta 27,61 neliökilometriä on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 98,6 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 77,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 18,5 prosenttia puhuu ruotsia ja loput 2,6 prosenttia on muunkielisiä.

Syksyllä 2008 julkistetussa Valittujen Palojen lapsiperheille kohdistetussa kyselyssä Kirkkonummen kunta kuului koko Suomen tasolla 10 parhaan joukkoon, Uudellamaalla se oli kakkonen. Väestöltään kirkkonummelaiset ovat Suomen viidenneksi koulutetuimpia.

Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen eli nummen päällä kuntakeskuksessa. Kirkkonummen ydinkeskusta on kunnan kokoon nähden varsin pieni ja siellä on lyhyet kävelymatkat. Keskusta on rakentunut 1950-luvulta lähtien ja koostuu pääasiassa harmaista, väljästi sijoitelluista betonirakennuksista. Keskustaa kuitenkin uudistetaan parhaillaan kaiken aikaa: uuden liikekeskuksen myötä sinne tulee mm. lisää palveluita ja asuntoja.

Kirkkonummi on lähellä pääkaupunkiseutua: Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on liikenteestä riippuen n. 30 minuuttia. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät, junalla matka Helsingin keskustaan kestää 31–45 minuuttia ja bussilla 30–45 minuuttia. Enemmistö asukkaista matkustaa päivittäin pääkaupunkiseudulle töihin. Voi siis sanoa, että Kirkkonummi on yllättävän lähellä. Lisäksi Kirkkonummi kuuluu YTV-alueeseen, jolloin juna- ja bussilippujen hinnat korreloituvat muuhun pääkaupunkiseutuun.

Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren rannalla) ja meren rannalla oleva Upinniemen sotilasalue. Näiden lisäksi Kirkkonummella on tusinoittain pieniä kyliä.

[muokkaa] Historia

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Tämä on saatu selville kivikautisista kalliomaalauksista, joita on Vitträskin järvellä ja Juusjärvellä Kirkkonummen keskisellä järvialueella.

Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto vuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen vuonna 1944 50:ksi vuodeksi. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Puna-armeijan tukikohdan aikana Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 asukasta. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Majvikin tornissa. Jännittävää on, että siitä on vain kivenheiton matka Espooseen.

Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat muinainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kartano. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.

Kartanon maille on rakennettu myös suosittu Sundsbergin asuinalue. Sen liepeillä sijaitseva Sipulin leirintäkeskus sijaitsee aivan Espoonlahden vastarannalla - ja sen kalliot ovat unelma.

[muokkaa] Luonto ja vapaa-aika

Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi kuuluisaa niemeä, Porkkalan niemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee suuri merivoimien tukikohta. Se viettää viisikymppisiään 2009. Porkkala on yksi pääasiallinen lintujen muuttoreitti Itämeren alueella. Porkkalanniemestä löytyy myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kirkkonummea voi luonnehtia paitsi meren, myös järvien kunnaksi: sen 86 järvestä suurimmat ovat Vitträsk ja Humaljärvi. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella. ^[6]

Kirkkonummella on erinomaiset mahdollisuudet vapaa-ajantoimintaan: useat uimarannat meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, kajakilla ajeluun ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää (Sarfvik on yhdeksi maan parhaimmaksi luonnehdituista) ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummi on myös hevosharrastajien mekka, kunnasta löytyy useita hyvätasoisia ratsastustalleja. Syksyllä 2009 Peuramaalla kuvattiin Tallitähdet-sarja.

[muokkaa] Kylät ja taajamat

Kirkkonummi on valtavan kokoinen, minkä ymmärtää erityisen hyvin, kun näkee sen kartalla naapureihinsa verrattuna. Kirkkonummi on monimuotoinen: vaikka keskusta-alue ja Masala sekä Veikkola kehittyvät, Kirkkonummi on myös kylien Kirkkonummi.

Abramsby, Bergstad, Piispankylä (Biskopsböle), Bondarby, Bro, Båtvik, Böle, Domvik, Dåvits, Edis, Edö, Eestinkylä (Estby), Finnby, Finnsbacka, Friggesby, Gesterby, Grundträsk, Gumbacka, Gunnarsby, Gunnarskulla, Haapajärvi, Haukipää, Hievala (Evitskog), Hila, Hilabäck, Heikkilä (Hindersby), Hirsala, Honskby, Hullus, Häggesböle, Hällnäs, Ingels, Ingvalsby, Jolkby, Jorvas, Junckars, Järsö, Kaljärvi, Kantvik, Karuby, Kattholm, Kauhala, Killinmäki (Gillobacka), Kirkkonummen keskusta (Kyrkslätt centrum), Knopps, Kolmperä (Kolmpers), Kolsari (Kolsarby), Korkkulla, Koski, Kurkisto, Kvis, Kylmälä, Kärras, Laajakallio (Bredberg), Lapinkylä (Lappböle), Leivola, Lill-Estby, Lill-Kantskog, Loviselund, Långstrand, Långvik, Luoma (Bobäck), Masala (Masaby), Mattby, Medvastö, Munkinmäki (Munkkulla), Myllykylä (Kvarnby), Navala, Nissniku, Nägels, Näse, Upinniemi (Obbnäs), Oitmäki (Oitbacka), Petäjärvi, Peuramaa, Pilvijärvi (Molnträsk), Pippurn, Porkkala (Porkala), Ravals, Rilax, Sarvvik, Sevals, Skinnars, Sepänkylä (Smedsby), Smeds-Edö, Sperrings, Storkansskog, Storms, Strömsby, Stubbans, Sundsberg, Sävvalla, Tanskarla (Danskarby), Tolsa (Tolls), Torsvik, Toukolahti (Majvik), Träskby, Vasikkahaka, Veikkola, Veklahti (Vecklax), Vitträsk, Vols, Vuohimäki (Getberg), Vårnäs, Värby, Ytterkurk, Ådbäck, Ängvik, Österby, Överby, Överkurk,

Suurimmat taajamat Kirkkonummen kunnassa ovat:

• Keskusta (13 262 asukasta)
• Masala-Jorvas (5 854 asukasta)
• Pikkalanlahti (1 975 asukasta)
• Upinniemi (643 asukasta)
• Muu Etelä-Kirkkonummi (1 923 asukasta)
• Veikkola (4 400 asukasta)
• Muu Pohjois-Kirkkonummi (3 255 asukasta)
• Abramsby
• Muut (286) asukasta)

[muokkaa] Liikenne

Kirkkonummen sisäinen liikenne on vielä pitkälti yksityisautojen varassa, mutta julkinen liikenne kehittyy parhaillaan jättiharppauksin. Bussiyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esim. keskustasta niillä pääsee puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne haittaa joukkoliikenteen kannattavaa järjestämistä. Pohjolan Liikenteen (ent. M.V.Wikström) bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea, mm. Pohjolan Liikenteen bussit taas Veikkolaa. Junat palvelevat kaksi kertaa tunnissa Kirkkonummen ja Masalan asemia, muilla asemilla junia kulkee kerran tunnissa. Kirkkonummen pääasemalla pysähtyvät useimmat Turkuun menevät junat. Kirkkonummi kuuluu YTV-tariffialueeseen, mikä näkyy suotuisasti myös lippujen hinnoissa.

Kirkkonummella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:

• Luoma
• Masala
• Jorvas
• Tolsa
• Kirkkonummi.

[muokkaa] Tunnustuksia

Kirkkonummen kaksi kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.

[muokkaa] Tunnettuja kirkkonummelaisia tai Kirkkonummella asuvia

• Amin Asikainen, nyrkkeilijä
• Anu Harkki, TV-juontaja ja toimittaja
• Pekka Hartonen, laulaja
• Jukka Kemppinen, professori
• Laura Kalmari, jalkapalloilija
• Raimo Laukka, laulaja
• Ilkka Lipsanen, laulaja
• Olli Mäki, nyrkkeilijä
• Pekka Mäki, nyrkkeilyvalmentaja
• Raija Oranen, kirjailija
• Timo Parvela, kirjailija
• Elisabeth Rehn, kansanedustaja
• Kimi Räikkönen, formulakuski (kesämökki)
• Eliel Saarinen, arkkitehti (asunut Kirkkonummella Hvitträskissä, jonka itse suunnitellut ja rakennuttanut)
• Teemu Selänne, jääkiekkoilija
• Sara Säkkinen, näyttelijä
• Kari Tapio, laulaja
• Raija Vahasalo, kansanedustaja
• Maarit Näkyvä, ex-pankinjohtaja
• Antti Herlin, Koneen johtaja
• Veikka Gustafsson, vuorikiipeilijä
• Ferdinand von Wahlberg, lääkintöhallituksen pääjohtaja, Eerikinkartanon omistaja

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1} Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
2. ↑ ^{2,0 2,1} Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
6. ↑ http://www.kirkkonummi.fi/prime_574.aspx

[muokkaa] Aiheesta muualla

• YLEn Elävä arkisto - Puna-armeija Porkkalassa
• Kirkkonummen kunnan kotisivut
• Suomi24:n Kirkkonummi-keskustelu
• Pähkäilijä.fi - Kirkkonummi aiheinen keskustelufoorumi
• Kirkkonummen kunnan kartta