Kirkkonummi
|
Kyrkslätt |
|
|---|---|
|
sijainti |
|
Uutta ja vanhaa rakennuskantaa Kirkkonummen keskustassa Asemankaari-kadulla. Vasemmalla rakenteilla oleva kunnantalo, McDonaldsin takana kirkontorni. |
|
| www.kirkkonummi.fi | |
| Sijainti | Koordinaatit: |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Perustettu | 1330 |
| Pinta-ala ilman merialueita | 393,54 km² 214:nneksi suurin 2013 |
| Kokonaispinta-ala | 1 017,01 km² 110:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 366,15 km² |
| – sisävesi | 27,39 km² |
| – meri | 623,47 km² |
| Väkiluku | 37 628 30:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 102,8 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 22,8 % |
| – 15–64-v. | 65,7 % |
| – yli 64-v. | 11,5 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 77,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 17,9 % |
| – muut | 4,6 % |
| Kunnallisvero | 19,00 % 276:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Tarmo Aarnio |
Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti ja Siuntio. Kirkkonummella on lisäksi merellä rajaa Inkoon kanssa. Kunnassa asuu 37 628 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 017,01 neliökilometriä, josta 27,39 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 102,8 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 77,5 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 17,9 prosenttia ruotsia.[3]
Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.
Kirkkonummi on osa Helsingin metropolialuetta.[5] Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on käynnissä. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät, junalla matka Helsingin keskustaan kestää 31–45 minuuttia ja bussilla 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen sotilasalue. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Esihistoriallinen aika [muokkaa]
Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Tämä on saatu selville kivikautisista kalliomaalauksista, joita on Vitträskin järvellä ja Juusjärvellä Kirkkonummen keskisellä järvialueella. Myös kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogissa, Lapinkylässä, Oitmäessä ja Kauhalassa. Kauhalan luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Jäätuuran iäksi on arvioitu noin 8500 vuotta.[6]
Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on tavattu mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä.[6]
Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi.[6]
Historiallinen aika [muokkaa]
Keskiajalla 1200-luvulla alkoi Kirkkonummelle muuttaa lännestä uusia Ruotsista peräisin olevia asukkaita. He olivat kristittyjä, jotka rakensivat vähitellen kirkon jumalanpalveluksia varten. Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään.[6] Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.
Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto vuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen vuonna 1944 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikana Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 asukasta. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.
Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat muinainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Kartanon maille on rakennettu Sundsbergin asuinalue.
Luonto [muokkaa]
Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkala on yksi pääasiallinen lintujen muuttoreitti Itämeren alueella. Porkkalanniemestä löytyy myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.
Kirkkonummella on 67 luonnonsuojelualuetta. (2009)[7]
Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kirkkonummella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk ja Humaljärvi. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella. [8]
Vapaa-aika [muokkaa]
Kirkkonummella on useita uimarantoja meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummella on myös useita ratsastustalleja.
Kirkkonummella on kuvattu useita tv-sarjoja, elokuvia ja dokumentteja. Niistä Kirkkonummella on kuvattu joko useita jaksoja tai muutamia kohtauksia. Televisiosarjoista mainittakoon Team Ahma, Susikoira Roi – seikkailu saaristossa, Salatut elämät, Tallitähdet, ja elokuvista muun muassa Cyclomania.
Kylät ja taajamat [muokkaa]
Väestö [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Väkiluku suur- ja tilastoalueittain [muokkaa]
Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):[10]
| Alue | Väkiluku |
|---|---|
| Etelä-Kirkkonummi | 2 539 |
| – Eestinkylä | 718 |
| – Långvik | 954 |
| – Porkkala | 517 |
| – Upinniemi | 350 |
| Keski-Kirkkonummi | 25 543 |
| – Jorvas | 1 003 |
| – Keskusta | 14 082 |
| – Korkkulla | 502 |
| – Masala-Luoma | 6 284 |
| – Pikkalanlahti | 2 378 |
| – Sepänkylä | 596 |
| – Överby | 698 |
| Pohjois-Kirkkonummi | 8 708 |
| – Evitskog | 705 |
| – Haapajärvi | 484 |
| – Kylmälä | 855 |
| – Lapinkylä | 1 109 |
| – Veikkola | 5 181 |
| – Vols | 374 |
| Muut | 402 |
| Yhteensä | 37 192 |
Liikenne [muokkaa]
Kirkkonummelle vieviä maanteitä ovat mm. valtatie 1, kantatie 50 eli Kehä III ja kantatie 51, jonka Kirkkonummella olevan osuuden nimi on Jorvaksentie.
Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esim. keskustasta niillä pääsee puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuunottamatta. Pohjolan Liikenteen bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.
Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:
Helsingin seudun lähiliikennejunat (S ja U) kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa. Ne kaikki pysähtyvät Kirkkonummen aseman lisäksi myös Masalassa, muilla asemilla vain kerran tunnissa. Kirkkonummen pääasemalla pysähtyvät myös Karjaalle menevät Y-junat sekä kaikki Turkuun menevät junat. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään.
Suurimmat työnantajat [muokkaa]
Kirkkonummen kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2013 ovat:[11]
| Työnantaja | Työntekijöitä |
|---|---|
| Kirkkonummen kunta | 2 431 |
| Ericsson | 888 |
| Suomenlahden Meripuolustusalue | 578 |
| Prysmian Finland | 255 |
| Varuboden-Osla | 246 |
| Suomen Sokeri | 176 |
| Saint-Gobain Rakennustuotteet | 102 |
| Danisco | 90 |
Tunnustuksia [muokkaa]
Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.
Tunnettuja kirkkonummelaisia ja Kirkkonummella asuvia [muokkaa]
Laulajat [muokkaa]
- Johanna Tuomi, oopperalaulaja, entinen kunnanvaltuutettu
- Jukka Poika, laulaja, asunut Kirkkonummella
- Danny, iskelmälaulaja, asuu Kirkkonummella
- Kari Tapio, iskelmälaulaja, asui Kirkkonummella
- Laura Närhi, poplaulaja, syntynyt Kirkkonummella
- Paradise Oskar, laulaja-lauluntekijä, syntynyt ja asuu Kirkkonummella
- MC Rambo, laulaja, asuu Kirkkonummella
Urheilijat [muokkaa]
- Amin Asikainen, nyrkkeilijä ja kunnanvaltuutettu, syntynyt ja asuu Kirkkonummella
- Olli Mäki, nyrkkeilijä, asuu Kirkkonummella
- Pekka Mäki, nyrkkeilyvalmentaja, syntynyt Kirkkonummella
- Jussi Oksanen, lumilautailija, syntynyt Kirkkonummella
- Laura Österberg Kalmari, jalkapalloilija, syntynyt Kirkkonummella
- Veikka Gustafsson, vuorikiipeilijä, asuu Kirkkonummella
- Thorvald Strömberg, kajakkimelonnan olympiavoittaja, syntynyt Kirkkonummella
Taiteilijat [muokkaa]
- Eija Ahvo, näyttelijä-laulaja, asuu Kirkkonummella
- Herman Gesellius, arkkitehti, asui ja työskenteli Hvitträskissä
- Armas Lindgren, arkkitehti, asui ja työskenteli Hvitträskissä
- Jan Kaila, valokuvaaja, installaatiotaiteilija ja professori, asuu Kirkkonummella
- Svante Martin, näyttelijä, syntynyt Kirkkonummella
- Taisto Oksanen, näyttelijä, asunut Kirkkonummella
- Eliel Saarinen, arkkitehti, asui ja työskenteli Hvitträskissä
- Eero Saarinen, arkkitehti, Eliel Saarisen poika, syntynyt Kirkkonummella
- Bengt Schalin, puutarha-arkkitehti, asunut Kirkkonummella
- Sara Säkkinen, näyttelijä, asunut Kirkkonummella
Talouselämä [muokkaa]
- Antti Herlin, Koneen hallituksen puheenjohtaja, syntynyt ja asuu Kirkkonummella
Kansanedustajat [muokkaa]
- Elisabeth Rehn, ministeri, asuu Kirkkonummella
- Raija Vahasalo, kansanedustaja, asuu Kirkkonummella
Muut [muokkaa]
- Jukka Kemppinen, professori, asuu Kirkkonummella
- Kimmo Nuotio, professori, asuu Kirkkonummella
- Timo Parvela, kirjailija, asuu Kirkkonummella
- Joel Haahtela, kirjailija, asuu Kirkkonummella
- Paavo Rintala, kirjailija, asunut Kirkkonummella
- Timo Haapaniemi, urheiluankkuri ja -toimittaja, kunnanvaltuutettu, asuu Kirkkonummella
- Pentti Hauhiala, Disney-keräilijä, asuu Kirkkonummella
- Pertti Koskimies, biologi ja tietokirjailija, asuu Kirkkonummella
Fiktiiviset henkilöt [muokkaa]
- Timo Harjunpää, Harjunpää-kirjasarjan päähenkilö, asuu Kirkkonummella
Kesäasunnon Kirkkonummella omistavat muunmuassa Kimi Räikkönen ja Teemu Selänne.
Ystävyyskunnat [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
- ↑ a b c d Backman, S. & Ihrcke-Åberg, I: Vanha Kirkkonummi. Kyrkslätts hembygdsförening r.f., 2006.
- ↑ http://www.kirkkonummi.fi/prime_1000.aspx Kirkkonummen luonnonsuojelualueet. Viitattu 12.8.2009.
- ↑ http://www.kirkkonummi.fi/prime_574.aspx
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Kylät ja asuinalueet Kirkkonummen kunta. Viitattu 27.2.2013.
- ↑ http://www.kirkkonummi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/kirkkonummi/embeds/kirkkonummiwwwstructure/34377_tilasto_kirkkonummi_2013_su_web.pdf
- ↑ a b Ystävyyskunnat Kirkkonummen kunta.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirkkonummi Wikimedia Commonsissa- Kirkkonummen kunnan kotisivut
- Vitträskin kalliomaalaukset
- Juusjärven kalliomaalaukset
- YLEn Elävä arkisto - Puna-armeija Porkkalassa
- Kirkkonummen kunnan kartta
- Verkkonummi.fi Kirkkonummella ilmestyvä paikallinen verkkolehti
| Pääkaupunkiseutu |
| Espoo | Helsinki | Kauniainen | Vantaa |
| Helsingin seutu |
| Hyvinkää | Järvenpää | Kerava | Kirkkonummi | Nurmijärvi | Sipoo | Tuusula | Vihti |
| Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjalohja - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Nummi-Pusula - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Pyhäjärvi Ul - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola |
| 1. Helsinki | 605 022 | 7. Jyväskylä | 133 557 | 13. Lappeenranta | 72 400 | 19. Salo | 54 845 | 25. Nurmijärvi | 40 750 |
| 2. Espoo | 257 195 | 8. Kuopio | 105 236 | 14. Hämeenlinna | 67 556 | 20. Mikkeli | 54 520 | 26. Rauma | 39 853 |
| 3. Tampere | 217 603 | 9. Lahti | 103 073 | 15. Vaasa | 65 771 | 21. Porvoo | 49 109 | 27. Järvenpää | 39 633 |
| 4. Vantaa | 205 479 | 10. Kouvola | 87 346 | 16. Rovaniemi | 60 887 | 22. Lohja | 47 515 | 28. Kajaani | 37 978 |
| 5. Oulu | 191 050 | 11. Pori | 83 272 | 17. Seinäjoki | 59 628 | 23. Kokkola | 46 809 | 29. Tuusula | 37 958 |
| 6. Turku | 180 350 | 12. Joensuu | 74 146 | 18. Kotka | 54 887 | 24. Hyvinkää | 45 649 | 30. Kirkkonummi | 37 628 |
| Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1] | |
| * kaupungit | Käkisalmi | Sortavala | Viipuri |
| * kauppalat | Koivisto | Lahdenpohja |
| * maalaiskunnat | Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää |
| Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa | Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä |
| Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa | Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa |
| Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja | Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo |
| Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin | Hanko[7] |
| Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin | Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8] |
|
|
Sivulta puuttuu