Kirkkonummi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirkkonummi
Kyrkslätt
Kirkkonummi.vaakuna.svg Kirkkonummi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
Uutta ja vanhaa rakennuskantaa Kirkkonummen keskustassa Asemankaari-kadulla. Vasemmalla rakenteilla oleva kunnantalo, McDonaldsin takana kirkontorni.
Uutta ja vanhaa rakennuskantaa Kirkkonummen keskustassa Asemankaari-kadulla. Vasemmalla rakenteilla oleva kunnantalo, McDonaldsin takana kirkontorni.
www.kirkkonummi.fi
Sijainti 60°07′25″N, 24°26′20″EKoordinaatit: 60°07′25″N, 24°26′20″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1330
Pinta-ala ilman merialueita 393,54 km²
214:nneksi suurin 2013 
Kokonaispinta-ala 1 017,01 km²
110:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 366,15 km²
– sisävesi 27,39 km²
– meri 623,47 km²
Väkiluku 37 628
30:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 102,8 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 22,8 %
– 15–64-v. 65,7 %
– yli 64-v. 11,5 %
Äidinkieli 2011 [3]
– suomenkielisiä 77,5 %
– ruotsinkielisiä 17,9 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 19,00 %
276:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio

Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti ja Siuntio. Kirkkonummella on lisäksi merellä rajaa Inkoon kanssa. Kunnassa asuu 37 628 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 017,01 neliökilometriä, josta 27,39 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 102,8 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 77,5 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 17,9 prosenttia ruotsia.[3]

Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.

Kirkkonummi on osa Helsingin metropolialuetta.[5] Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on käynnissä. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät, junalla matka Helsingin keskustaan kestää 31–45 minuuttia ja bussilla 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.

Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen sotilasalue. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Esihistoriallinen aika [muokkaa]

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Tämä on saatu selville kivikautisista kalliomaalauksista, joita on Vitträskin järvellä ja Juusjärvellä Kirkkonummen keskisellä järvialueella. Myös kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogissa, Lapinkylässä, Oitmäessä ja Kauhalassa. Kauhalan luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Jäätuuran iäksi on arvioitu noin 8500 vuotta.[6]

Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on tavattu mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä.[6]

Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi.[6]

Historiallinen aika [muokkaa]

Keskiajalla 1200-luvulla alkoi Kirkkonummelle muuttaa lännestä uusia Ruotsista peräisin olevia asukkaita. He olivat kristittyjä, jotka rakensivat vähitellen kirkon jumalanpalveluksia varten. Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään.[6] Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.

Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto vuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen vuonna 1944 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikana Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 asukasta. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.

Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat muinainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Kartanon maille on rakennettu Sundsbergin asuinalue.

Kirkkonummen kirkon kellotorni.

Luonto [muokkaa]

Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkala on yksi pääasiallinen lintujen muuttoreitti Itämeren alueella. Porkkalanniemestä löytyy myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Kirkkonummella on 67 luonnonsuojelualuetta. (2009)[7]

Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kirkkonummella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk ja Humaljärvi. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella. [8]

Vapaa-aika [muokkaa]

Kirkkonummella on useita uimarantoja meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummella on myös useita ratsastustalleja.

Kirkkonummella on kuvattu useita tv-sarjoja, elokuvia ja dokumentteja. Niistä Kirkkonummella on kuvattu joko useita jaksoja tai muutamia kohtauksia. Televisiosarjoista mainittakoon Team Ahma, Susikoira Roi – seikkailu saaristossa, Salatut elämät, Tallitähdet, ja elokuvista muun muassa Cyclomania.

Kylät ja taajamat [muokkaa]

Väestö [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kirkkonummen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 19 919
1985
  
 23 255
1990
  
 25 366
1995
  
 27 316
2000
  
 29 694
2005
  
 33 581
2010
  
 36 942
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Väkiluku suur- ja tilastoalueittain [muokkaa]

Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):[10]

Alue Väkiluku
Etelä-Kirkkonummi 2 539
– Eestinkylä 718
– Långvik 954
– Porkkala 517
– Upinniemi 350
Keski-Kirkkonummi 25 543
– Jorvas 1 003
– Keskusta 14 082
– Korkkulla 502
– Masala-Luoma 6 284
– Pikkalanlahti 2 378
– Sepänkylä 596
– Överby 698
Pohjois-Kirkkonummi 8 708
– Evitskog 705
– Haapajärvi 484
– Kylmälä 855
– Lapinkylä 1 109
– Veikkola 5 181
– Vols 374
Muut 402
Yhteensä 37 192

Liikenne [muokkaa]

Kirkkonummelle vieviä maanteitä ovat mm. valtatie 1, kantatie 50 eli Kehä III ja kantatie 51, jonka Kirkkonummella olevan osuuden nimi on Jorvaksentie.

Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esim. keskustasta niillä pääsee puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuunottamatta. Pohjolan Liikenteen bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.

Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:

Helsingin seudun lähiliikennejunat (S ja U) kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa. Ne kaikki pysähtyvät Kirkkonummen aseman lisäksi myös Masalassa, muilla asemilla vain kerran tunnissa. Kirkkonummen pääasemalla pysähtyvät myös Karjaalle menevät Y-junat sekä kaikki Turkuun menevät junat. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään.

Suurimmat työnantajat [muokkaa]

Kirkkonummen kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2013 ovat:[11]

Työnantaja Työntekijöitä
Kirkkonummen kunta 2 431
Ericsson 888
Suomenlahden Meripuolustusalue 578
Prysmian Finland 255
Varuboden-Osla 246
Suomen Sokeri 176
Saint-Gobain Rakennustuotteet 102
Danisco 90

Tunnustuksia [muokkaa]

Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.

Tunnettuja kirkkonummelaisia ja Kirkkonummella asuvia [muokkaa]

Laulajat [muokkaa]

Urheilijat [muokkaa]

Taiteilijat [muokkaa]

Talouselämä [muokkaa]

Kansanedustajat [muokkaa]

Muut [muokkaa]

Fiktiiviset henkilöt [muokkaa]

Kesäasunnon Kirkkonummella omistavat muunmuassa Kimi Räikkönen ja Teemu Selänne.

Ystävyyskunnat [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu
Pääkaupunkiseutu
Espoo | Helsinki | Kauniainen | Vantaa
Helsingin seutu
Hyvinkää | Järvenpää | Kerava | Kirkkonummi | Nurmijärvi | Sipoo | Tuusula | Vihti
Uudenmaan maakunnan kunnat
Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti
Entiset kunnat
Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjalohja - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Nummi-Pusula - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Pyhäjärvi Ul - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola
Suomen lippu Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2013)
1. Helsinki 605 022 7. Jyväskylä 133 557 13. Lappeenranta 72 400 19. Salo 54 845 25. Nurmijärvi 40 750
2. Espoo 257 195 8. Kuopio 105 236 14. Hämeenlinna 67 556 20. Mikkeli 54 520 26. Rauma 39 853
3. Tampere 217 603 9. Lahti 103 073 15. Vaasa 65 771 21. Porvoo 49 109 27. Järvenpää 39 633
4. Vantaa 205 479 10. Kouvola 87 346 16. Rovaniemi 60 887 22. Lohja 47 515 28. Kajaani 37 978
5. Oulu 191 050 11. Pori 83 272 17. Seinäjoki 59 628 23. Kokkola 46 809 29. Tuusula 37 958
6. Turku 180 350 12. Joensuu 74 146 18. Kotka 54 887 24. Hyvinkää 45 649 30. Kirkkonummi 37 628
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1]
* kaupungit Käkisalmi | Sortavala | Viipuri
* kauppalat Koivisto | Lahdenpohja
* maalaiskunnat Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää
Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä
Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa
Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo
Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin Hanko[7]
Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8]
  1. ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
  2. ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria)
  3. ↑ Lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
  4. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  5. ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  6. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
  7. ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
  8. ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
  9. ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kirkkonummi&oldid=13237992