Hokkaidō
| Hokkaidōn prefektuuri 北海道 |
|
|---|---|
 Tōyajärvi Hokkaidōn eteläosassa |
|
 Lippu |
 Symboli |
.svg) Hokkaidōn prefektuurin sijainti Japanissa |
|
| Valtio | Japani |
| Alue | Hokkaidō |
| Kehitystoimistoja | 14 |
| Kuntia | 185 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Sapporo |
| – kuvernööri | Naomichi Suzuki[1] |
| Pinta-ala | 83 424,44[2] km² (1.) |
| Väkiluku (1.10.2022) | 5 139 522[3] (8.) |
| – väestötiheys | 65 as./km² |
| Symbolit | |
| – puu | Ajaninkuusi ja glehninkuusi[4] |
| – kukka | Kurtturuusu[4] |
| – lintu | Mantšuriankurki[4] |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | JP-01 |
| Prefektuurin internetsivut | |
Hokkaidō (jap. 北海道, 
kuuntele ääntämys (ohje), kirjaimellisesti ”pohjoisen meren maakunta”) on Japanin pääsaarista toiseksi suurin Honshūn jälkeen. Se sijaitsee Honshūn pohjoispuolella Tyynessä valtameressä ja rajautuu lännessä Japaninmereen ja pohjoisessa Ohotanmereen. Sahalin sijaitsee sen pohjois- ja Kuriilit koillispuolella. Hokkaidō muodostaa muutamien lähisaarten kanssa Japanin suurimman prefektuurin; itse saaren pinta-ala on 77 978 neliökilometriä, prefektuurin 83 453 neliökilometriä eli noin 21 prosenttia Japanin kokonaispinta-alasta.[5] Prefektuurin väkiluku on 5 139 522 (lokakuussa 2022).[3]
Honshūsta Hokkaidōn erottaa Tsugarunsalmi, jonka alittaa vuonna 1988 valmistunut Seikan-tunneli. Saaren ilmasto on viileä, erityisesti länsirannikolla, jonne puhaltaa tuuli Siperiasta. Saari on hyvin vuoristoinen ja sillä on suuri keskusmassiivi, jota ympäröivät pienemmät vuorijonot. Rannikoilla on tasankoalueita. Saaren muuta Japania kylmemmästä ilmastosta huolimatta sillä harjoitetaan maataloutta, joka tuottaa muun muassa riisiä, soijaa, papuja, kauraa, ohraa, heinää ja perunoita; muita tärkeitä elinkeinoja ovat karjatalous, kalastus, metsäteollisuus ja terästeollisuus. Saaren tärkein keskus on Sapporon miljoonakaupunki, jossa myös prefektuurin hallinto sijaitsee.[5][6]
Hokkaidōn alkuperäisasukkaat ovat ainuja. Saari tunnettiin aiemmin muun muassa nimillä Ezo tai Ezochi (jap. 蝦夷地); nykyinen nimi keksittiin vasta vuonna 1869. Saaren laajamittainen asuttaminen alkoi vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen.[5][6]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hokkaidō sijaitsee Japanin pohjoiskärjessä, lähellä Venäjää. Saaren pinta-ala on 77 978 km² ja se on Japanin toiseksi suurin saari. Hokkaidō on Japaninmeren, Ohotanmeren ja Tyynen valtameren ympäröimä ja rannikoilla on laajat tasangot. Vesialueita Hokkaidōhon kuuluu yhteensä 4 943 km². Saaren keskiosa on vuoristoista ja siellä sijaitsee useita vulkaanisia tasankoja. Saaren korkein vuori on 2 290 metriin kohoava Asahi-vuori.
Suuria kaupunkeja on muun muassa 1,7 miljoonan asukkaan kaupunki Sapporo ja Asahikawa saaren keskellä, rannikolla kohti Honshūta on Hakodaten kaupunki.
Hokkaidōn prefektuuriin kuuluu myös useita pienempiä saaria, kuten Rishiri, Okushiri ja Rebun. Japanilaisten mukaan myös Venäjän hallussa olevat Iturup-, Kunashir-, Shikotan- ja Habomai-saaret kuuluvat Japanille. Hokkaidōn asema prefektuurina ilmenee nimen tavusta dō, mutta siihen viitataan harvoin ”Hokkaidōn prefektuurina” paitsi silloin, kun on tärkeää erottaa itse saari prefektuurista.
Hokkaidōssa sijaitsee myös paljon koskematonta metsää ja useita kansallispuistoja.
- 6 kansallispuistoa:
- Shiretokon kansallispuisto (知床)
- Akanin kansallispuisto (阿寒)
- Kushiron suomaan kansallispuisto (釧路湿原)
- Daisetsuzanin kansallispuisto (大雪山)
- Shikotsun–Tōyan kansallispuisto (支笏洞爺)
- Rishirin–Rebunin–Sarobetsun kansallispuisto (利尻礼文サロベツ)
- 5 puolikansallispuistoa (準国立公園)
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hokkaidō on tunnettu viileistä kesistään ja jäätävistä talvistaan, minkä takia saari tunnetaankin lempinimellä ”Japanin Alaska”.lähde? Elokuussa keskilämpötila on arviolta noin 22 °C, kun taas tammikuussa keskilämpötila on –12 °C ja –4 °C välillä riippuen alueen korkeudesta. Saarella tapahtuu usein voimakkaita paikallisia lumimyrskyjä, jotka muodostavat pitkäkestoisia lumikinoksia. Näistä lumikinoksista korkeimmat ovat paikoitellen jopa useita metriä korkeita.
Muista Japanin suurista saarista poiketen Hokkaidōssa ei ole kesäkuussa alkavaa sadekautta, minkä takia saaren sademäärät eivät kohoa korkeiksi. Ilmasto on usein lauha tai viileä, eikä lämpötila nouse korkeaksi edes kesän kuumimpina kuukausina. Viileän ilmastonsa takia Hokkaidō on Japanin suosituimpia matkailukohteita, koska ilmasto mahdollistaa hyvät olosuhteet harjoittaa erilaisia talviurheilulajeja, kuten hiihtoa ja mäkihyppyä.
Talvisin Hokkaidōn pohjoisilla rannikkoalueilla liikkuminen Ohotanmeren kautta on hankalaa, sillä Kamtšatkan niemimaalta irtoilevat jäälautat liikkuvat saaren ohitse. Jäälautat yhdistettynä voimakkaisiin tuulenpuuskiin tekevät talvisin laiva- ja ilmaliikenteestä käytännössä mahdotonta Hokkaidōn pohjoisosissa.
|
Sapporon ilmastotilastoa
Lähde: 平年値（年・月ごとの値）札幌 気象庁 – Japan Meteorological Agency. Viitattu 24.09.2012.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aluejako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleiskehitystoimistot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hokkaidōn hallinto jakautuu yhdeksälle yleiskehitystoimistolle, joista viiden alaisuudessa toimii vielä alempi kehitystoimisto.
1 a 2
3 b 4
c 5 d
6 7 8
9 e
(kiista) (kiista)
| |||||||||
| Yleiskehitystoimisto | Japaniksi | Pääkaupunki | Suurin kunta | Väestö (2009) |
Ala (km²) |
Kunnat | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Sorachi | 空知総合振興局 | Iwamizawa | Iwamizawa | 338 485 | 5 791,19 | 10 kaupunkia | 14 maaseutukaupunkia | |
| a | ↳ Ishikari | 石狩振興局 | Sapporo | Sapporo | 2 324 878 | 3 539,86 | 6 kaupunkia | 1 maaseutukaupunkia | 1 kyläkunta |
| 2 | Shiribeshi | 後志総合振興局 | Kutchan | Otaru | 234 984 | 4 305,83 | 1 kaupunki | 13 maaseutukaupunkia | 6 kyläkunta |
| 3 | Iburi | 胆振総合振興局 | Muroran | Tomakomai | 419 115 | 3 698,00 | 4 kaupunkia | 7 maaseutukaupunkia | |
| b | ↳ Hidaka | 日高振興局 | Urakawa | Shinhidaka | 76 084 | 4 811,97 | 7 maaseutukaupunkia | ||
| 4 | Oshima | 渡島総合振興局 | Hakodate | Hakodate | 433 475 | 3 936,46 | 2 kaupunkia | 9 maaseutukaupunkia | |
| c | ↳ Hiyama | 檜山振興局 | Esashi | Setana | 43 210 | 2 629,94 | 7 maaseutukaupunkia | ||
| 5 | Kamikawa | 上川総合振興局 | Asahikawa | Asahikawa | 527 575 | 10 619,20 | 4 kaupunkia | 17 maaseutukaupunkia | 2 kyläkuntaa |
| d | ↳ Rumoi | 留萌振興局 | Rumoi | Rumoi | 53 916 | 3 445,75 | 1 kaupunki | 6 maaseutukaupunkia | 1 kyläkunta |
| 6 | Sōya | 宗谷総合振興局 | Wakkanai | Wakkanai | 71 423 | 4 625,09 | 1 kaupunki | 8 maaseutukaupunkia | 1 kyläkunta |
| 7 | Ohotsk | オホーツク総合振興局 | Abashiri | Kitami | 309 487 | 10 690,62 | 3 kaupunkia | 14 maaseutukaupunkia | 1 kyläkunta |
| 8 | Tokachi | 十勝総合振興局 | Obihiro | Obihiro | 353 291 | 10 831,24 | 1 kaupunki | 16 maaseutukaupunkia | 2 kyläkuntaa |
| 9 | Kushiro | 釧路総合振興局 | Kushiro | Kushiro | 252 571 | 5 997,38 | 1 kaupunki | 6 maaseutukaupunkia | 1 kyläkunta |
| e | ↳ Nemuro | 根室振興局 | Nemuro | Nemuro | 84 035 | 3 406,23 | 1 kaupunki | 4 maaseutukaupunkia | |
Kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleiskehitys- ja kehitystoimistojen hallinnassa on 35 kaupunkia ja 150 muuta kuntaa, joista 129 on maaseutukaupunkeja ja 21 on kyläkuntia. Kyläkunnista kuusi sijaitsee Kuriilien saarilla, joita Japani pitää Venäjän miehittäminä, ja niillä on ainoastaan nimellinen hallinto. Kunnat kuuluvat 69 piirikuntaan, joilla ei ole hallinnollista merkitystä.[2]
Alla olevassa taulukossa on lueteltu Hokkaidōn kunnat yleiskehitys- ja kehitystoimistoittain. Kaupungit on lihavoitu. Kursiivilla korostetut kunnat sijaitsevat Kuriilien saarilla.
Vanhat provinssit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1869 Hokkaidō oli jaettu 11 provinssiin ja 86 piiriin. Nämä provinssit hajotettiin vuonna 1882 ja korvattiin Hakodaten, Sapporon ja Nemuron prefektuureilla. Vuonna 1886 nämä kolme prefektuuria yhdistettiin Hokkaidōn viraston alaiseksi territorioksi. Hokkaidō sai täydet prefektuurin oikeudet 1947, mutta useimmista Japanin muista prefektuureista poiketen Hokkaidōn nimen prefektuuria merkitsevä pääte ei kuitenkaan ole -ken, vaan -dō.
Vanhat provinssit ja niiden piirit olivat seuraavat:
- Oshima (渡島国)
- Shiriheshi (後志国)
- Iburi (胆振国)
- Ishikari (石狩国)
- Teshio (天塩国)
- Kitami (北見国)
- Hidaka (日高国)
- Tokachi (十勝国)
- Kushiro (釧路国)
- Nemuro (根室国)
- Chishiman prefektuuri (千島国)
- Karafuto
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Nihonshokia pidetään yleisesti ensimmäisenä mainintana historiassa Hokkaidosta. Tekstin mukaan Abe no Hirafu johti suuren laivaston ja armeijan pohjoiseen vuodesta 658 vuoteen 660 ja kohtasivat Mishihasen ja Emishin heimot. Yksi paikoista, joihin Hirafu meni, oli nimeltään Watarishima ja sen arvellaan tarkoittaneen Hokkaidōta. Kuitenkin on olemassa useita teorioita tapahtumien yksityiskohdista, kuten Watarishiman sijainti ja Emishien ja Mishihasien sukulaissuhteet ainuihin.
Nara- ja Heian-kausilla Hokkaidōn asukkaat ryhtyivät käymään kauppaa Japanin etuvartion, Dewan provinssin kanssa. Keskiajalta alkaen Hokkaidōn asukkaita alettiin kutsua nimellä Ezo (蝦夷). Samoihin aikoihin Hokkaidōta alettiin kutsua nimellä Ezochi (”Ezo-alue”) tai Ezogashima ("Ezojen saari"). Ezot pääasiassa kalastivat ja metsästivät ja saivat riisin ja metallin vaihdossa japanilaisilta.
Muromachi-kaudella japanilaiset loivat siirtokunnan Oshiman niemimaalle välttääkseen etelän taisteluita. Kun yhä enemmän ihmisiä muutti siirtokuntaan, kasvoivat ristiriidat japanilaisten ja ainujen välillä. Erimielisyydet kasvoivat lopulta taisteluksi. Takeda Nobuhiro tappoi ainujen johtajan, ja japanilaiset voittivat taistelun. Nobuhiron jälkeläisistä tuli Matsumaen hanin johtajia, jotka hallitsivat Ezochin eteläosia aina Edo-kaudelle asti.
Matsumaen hanin talous perustui yksinomaan ainujen kanssa käytyyn kauppaan. Matsumaen suvulla oli yksinoikeudet kaupankäyntiin ainujen kanssa Azuchi-Momoyama- ja Edo-kausilla. Hiljalleen Matsumaen han onnistui muuttamaan olosuhteita niin, että kaupankäynti alkoi tuottaa Matsumaen suvulle voittoa. Vuonna 1669 osa ainuista nousi kapinaan Shakushainin johdolla, mutta japanilaiset kukistivat kapinan.
Edo-kauden lopulla šogunaatti ymmärsi pohjoisen puolustuksen tärkeyden venäläisiä vastaan ja otti suurimman osan Hokkaidōsta haltuunsa. Šogunaatti teki ainujen elämästä hieman helpompaa, mutta hallinnon pääpiirteet eivät muuttuneet.
Tokugawa-šogunaatin hävittyä Boshinin sodan osa shōgunin laivastosta pakeni Hokkaidōhon ja julisti siellä 25. joulukuuta 1868 perustetuksi itsenäisen Ezon tasavallan, jonka pääkaupunkina oli Hakodate. Keisarin laivasto kuitenkin tuhosi shōgunin laivaston rippeet Hakodaten meritaistelussa toukokuun alussa, ja kapinalliset antautuivat 18. toukokuuta.
Pian seuranneen Meiji-restauraation aikana Hokkaidō sai nykyisen nimensä. Saari muutettiin siirtokunnasta prefektuuriksi 1882, joskin lainsäädäntö yhtenäistettiin muiden prefektuurien kanssa vasta 1947.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muuhun Japaniin nähden harvaan asutulla saarella asuu vain vajaat kuusi miljoonaa ihmistä eli alle 5 % koko maan väestöstä. Hokkaidō on väkiluvultaan Japanin seitsemänneksi suurin prefektuuri.
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hokkaidō on Japanin hallitseva maatalousalue. Se tuottaa eniten riisiä ja kalaa sekä jakaa ykkössijan kasvisten tuotannossa.lähde?
Vaikka Hokkaidōlla on jonkin verran kevyttä teollisuutta (pääasiassa paperiteollisuutta, oluenpanoa ja elintarviketeollisuutta), suurin osa väestöstä on palvelualojen työllistämää.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hokkaidōn ainoa maayhteys muuhun Japaniin on Seikan-tunneli. Suurin osa saarelle saapuvista saapuu lentoteitse: päälentokenttä on Chitosen lentoasema Chitosessa, hieman Sapporosta etelään. Tokio–Chitose on maailman ruuhkaisin lentoreitti. Sitä käyttävät kolmen lentoyhtiön 45 lentoa päivittäin. Yksi lentoyhtiöistä, Air Do, nimettiin Hokkaidōn mukaan. Hokkaidōhon pääsee myös lautalla Sendaista, Niigatasta ja muutamista muista kaupungeista.
Hokkaidōlla itsellään on melko kehittynyt rautatieverkosto, mutta moniin kaupungeista pääsee vain autolla tai bussilla.
Matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matkailu on tärkeä tulonlähde Hokkaidōlle. Matkailu on runsasta niin talvella kuin kesälläkin. Talvisin ihmiset tulevat pääasiassa laskettelemaan, kesäisin pääasiassa vaeltamaan ja rentoutumaan kymmenissä kuumissa lähteissä.
Myös perinteistä matkailua on paljon, ja Hokkaidō kaitakukinenkan, jossa esitellään muun muassa runsaasti ainujen kulttuuria, on yksi Japanin merkittävimmistä museoista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 北海道知事・鈴木直道プロフィール Hokkaido Government. Viitattu 31.7.2022.
- ↑ a b 令和3年 全国都道府県市区町村別面積調 (1月1日時点) (s. 7–10) 国土交通省 国土地理院. Viitattu 31.7.2022.
- ↑ a b 都道府県 人口・面積・人口密度ランキング uub.jp. Viitattu 5.1.2023.
- ↑ a b c 北海道の概要／シンボル Hokkaido Government. Viitattu 31.7.2022.
- ↑ a b c Hokkaido Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.9.2012.
- ↑ a b Louis Frédéric: Japan Encyclopedia, s. 343. Harvard University Press, 2002. ISBN 9780674017535 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hokkaidō Wikimedia Commonsissa
- Hokkaidōn prefektuurin internetsivut (japaniksi, englanniksi, kiinaksi, koreaksi, venäjäksi)
Matkaopas aiheesta Hokkaidō Wikivoyagessa (englanniksi)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||
