Riisi
Wikipedia
| Riisi | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Oryza sativa L. |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Riisi Wikispeciesissä |
Riisi (Oryza sativa) on yksivuotinen 1–1,8 m korkea heinäkasvi. Riisi on tärkeä ravintokasvi etenkin Aasiassa, jossa kasvaa 90 % koko maailman riisistä. Arvioiden mukaan puolelle maailman ihmisistä riisi on pääasiallinen ravinnon lähde[1]. 1 desilitra (dl) riisiä painaa noin 85 grammaa (g).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kasvatus
Riisin kasvattaminen on työlästä, mutta kunhan vettä on saatavilla tarpeeksi, niin se kasvaa hyvin melkein missä tahansa, jopa vuorten rinteillä. Riisi on Aasian lämpimistä osista kotoisin oleva noin metrin korkuinen tuuhearönsyinen heinäkasvi. Riisi on maapallon tärkeimpiä viljalajeja. Kukassa on kuusi hedettä. Riisiä viljellään melkein kaikissa lämpimissä maissa. Euroopassa sitä vain harvoilla alueilla kuten Pohjois-Italiassa ja Espanjassa sekä Ranskan Camarguessa. Aasian itä- ja eteläosissa se on tärkein viljalaji. Tavallinen riisi eli suoriisi kasvaa vesiperäisillä mailla, joita tavallisesti padoilla pidetään veden peitossa. Aasiassa on tapana istuttaa riisiä vasta taimina varsinaisille riisipelloille, kun ne ensin on muualla idätetty. Vähän ennen sadonkorjuuta lasketaan vesi pelloilta pois. Vuoririisiä (v. montana) viljellään karummilla seuduilla ja joka ei kaipaa kastelua. Vuoririisi antaa niukemman sadon. Tärkeimmällä viljelyalueellaan Intiassa riisin viljely alkaa noin helmikuussa veden laskemisella pellolle. Kolmisen kuukautta kestäneen veden laskun jälkeen alkaa kyntäminen. Kyntäminen tapahtuu edelleenkin usein härän avulla, vaikka koneitakin jo käytetään. Kyntämisen jälkeen riisi istutetaan pellolle. Tämän jälkeen riisin annetaan kasvaa. Noin elo-syyskuun vaihteessa riisisato korjataan pellolta ja heti tämän jälkeen alkaa noin kuukauden kestävä veden laskeminen pellolle. Tällä kertaa veden laskeminen on huomattavasti lyhyempi prosessi, koska kesämonsuunin jäljiltä on huomattavasti kosteampaa. Sen jälkeen alkaa jälleen kyntäminen ja istuttaminen. Sen jälkeen annetaan riisin jälleen kasvaa, minkä jälkeen sato korjataan helmikuun aikana. Vuodessa saadaan siis kaksi satoa. Joskus huonoina vuosina yhdenkin sadon saaminen voi olla vaikeaa, kun taas toisina vuosina hyvällä tuurilla voi saada jopa kolme satoa. Riisi menestyy parhaiten monsuuni-ilmastossa, minkä vuoksi sitä viljellään pääosin Etu-Intian niemimaalla.
[muokkaa] Riisi ravintona
Kolmannen muunnoksen tahmariisin (v. glutinosa) jyvät muuttuvat keitettäessä tahmeaksi massaksi. Tahmariisi sisältää vähemmän tärkkelystä, mutta enemmän sokeria ja dekstriiniä kuin tavallinen riisi ja sitä käytetäänkin väkijuomien valmistukseen.
Riisiä valmistettaessa ravinnoksi (etupäässä suurimoiksi) jyvät kuoritaan, akanat poistetaan jyvän ympäriltä, minkä jälkeen jyvät tavallisesti kiillotetaan. Sen jälkeen ohut hedelmäseinä ja sen alla oleva kerros poistetaan. Kiillotuksessa poistetut osat otetaan talteen riisileseinä ja ne ovat arvokasta rehua. Kuorimatonta riisiä sanotaan "paddyksi". Kiillotettu riisi on vailla B1-vitamiinia, minkä vuoksi ihmiset, joiden ravinto koostuu liian yksipuolisesti riisistä, sairastuvat helposti puutostautiin, beriberiin.
Ympäristönsuojelijat suosittelevat usein muiden kasvien kuin riisin käyttöä.[2]
[muokkaa] Riisin alkuperä
Riisi kasvaa luonnonvaraisena Kaakkois-Aasiassa. Riisiä alettiin viljellä ensimmäisen kerran todennäköisesti Thaimaan alueella 4000 eaa. [3]
[muokkaa] Riisin suku
Riisin sukuun (Oryza) kuuluu noin kaksikymmentä luonnonvaraista ja kaksi viljeltyä lajia. Viljellyistä lajeista ylivoimaisesti yleisempi on tavallinen riisi Oryza sativa. Siitä on olemassa monia erilaisia muunnoksia, mutta niitä ei lueta eri lajeiksi.
Eräillä alueilla Länsi-Afrikassa viljellään toistakin lähisukuista, mutta eri lajiksi luettavaa viljakasvia, afrikanriisiä (Oryza globerrina), mutta sen merkitys on jäänyt paikalliseksi. [1]
Pohjoisamerikkalainen intiaaniriisi (Zizania aquatica), joka tunnetaan myös villiriisin nimellä, ei nimestään huolimatta ole riisin lähisukulainen.
[muokkaa] Lähteet
- Gina (2005). Eri riisilajikkeita
- KotiChat Forum, viitattu 10.01.2006
- ↑ 1,0 1,1 Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997
- ↑ http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/104782.shtml
- ↑ http://www.historyforkids.org/learn/food/rice.htm
[muokkaa] Katso myös
