Etu-Aasia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etu-Aasia. Tummansinisellä yleisimmässä merkityksessä, vaaleansinisellä joissakin laajemmissa yhteyksissä käytettynä.
Aasian alueet YK:n luokittelun mukaan:
  Etu-Aasia

Etu-Aasia[1] myös Lounais-Aasia[1] ja Länsi-Aasia[1]on Aasian lounaisosa. Sen alueisiin kuuluvat Vähä-Aasia, Armenia, Välimeren itärannikko, Arabian niemimaa, Turkki, Syyria, Jordania, Libanon, Israel, Irak, Iran, Azerbaidžan, Georgia, Kypros.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoristot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etu-Aasian pohjoisosassa on laajoja vuoristoja, jotka käsittävät suurimman osan Turkin ja Iranin alueista. Turkin pohjoisosassa ovat Pontiset vuoret, eteläosassa Taurusvuoret. Molemmat ovat itä-länsi-suuntaisia, ja niiden jatkeena Iranissa ovat Elbursvuoret Kaspianmeren rannalla sekä Zagrosvuoret lähempänä Persianlahtea. Näiden pohjoispuolella ovat Kaukasusvuoret, jotka ulottuvat kapeahkona länsi-itäsuuntaisena vyöhykkeenä Mustanmeren itärannalta Kaspianmeren länsirannalle. Nämä Etu-Aasian vuoristot muodostavat keskiosan pitkästä, Keski-Euroopasta Himalajalle saakka ulottuvasta vuoristovyöhykkeestä.

Erillisiä, pienempiä vuoristoja Etu-Aasiassa on myös Libanonissa ja Jemenissä.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmassa osassa Etu-Aasiaa vallitsee kuiva aavikkoilmasto. Sademäärät ovat vähäisiä ja kuivuus aiheuttaa ongelmia muun muassa maanviljelylle. Maan suolaantuminen ja saastuminen ovat alueen ongelmia. Alueen pääjoet Eufrat ja Tigris ovat tärkeitä veden lähteitä. Tuulet sharqi ja shamal ovat kuivia ja pölyisiä tuulia, jotka muokkaavat alueen ilmastoa. Sharqituuli on puhaltaa kaakosta ja etelästä päin. Shamal puhaltaa luoteesta Irakissa ja muissa Persianlahden valtioissa,[2]

Topografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuollutmeri tasankoineen on meren pinnan alapuolella.[3] Anatolian ylänkö on Taurus-vuoriston ja Pontus-vuoriston välissä Turkissa. Jemenissä ylänköalueet ovat korkealla merenpinnasta. Punaisen meren, Välimeren ja Persianlahdet rannikkoalueet ovat alavaa, vain vähän merenpinnan yläpuolella.

Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan, Arabian ja Euraasian mannerlaatat kohtaavat Etu-Aasiassa. Arabian laatta liikkuu kohti pohjoista ja kohti Anatolian laattaa Turkissa, jossa esiintyy paljon maanjäristyksiä. Mannerlaattojen raja kulkee Atlantin Azorien–Gibraltar Ridgen harjua myöten Pohjois-Afrikan halki kohti Irania[4]


Valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa tai alue Pinta-ala
(km²)
Asukasluku
Väestötiheys
(as./km²)
Pääkaupunki valtiomuoto viralliset kielet valuutta
Turkin lippu Turkki 780 580 70 414 000 91,4 Ankara tasavalta turkki Turkin liira
Syyrian lippu Syyria 185 180 17 585 540 93,0 Damaskos tasavalta arabia Syyrian punta
Jordania 92 300 5 153 378 48,0 Amman perustuslaillinen monarkia arabia,englanti Jordanian dinaari
Libanon 10 452 3 826 018 358,0 Beirut tasavalta arabia Libanonin punta
Israelin lippu Israel 20 991 7 026 000 303,0 Jerusalem parlamentaarinen demokratia heprea,arabia Uusi Israelin sekeli
Irak 437 072 24 001 816 55,0 Bagdad tasavalta arabia,kurdi Irakin dinaari
Iran 1 648 195 68 688 000 42,0 Teheran islamilainen tasavalta persia Iranin rial
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat 88 880 4 496 000 64,0 Abu Dhabi liittovalto arabia dirhami
Armenian lippu Armenia 29 800 3 326 448 112,0 Jerevan tasavalta armenia Armenian dram
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan 86 600 7 868 385 90,0 Baku tasavalta azeri manat
Bahrainin lippu Bahrain 665 739 000 987,0 Manama perustuslaillinen monarkia arabia Bahrainin dinaari
Georgia 69 700 4 661 473 67,0 Tbilisi tasavalta georgia Georgian lari
Kuwait 17 820 2 041 961 115,0 Kuwait emiraatti arabia dinaari
Kypros 9 250 717 657 112,0 Nikosia tasavalta kreikka,turkki euro
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat 88 880 4 496 000 64,0 Abu Dhabi liittovalto arabia dirhami
Omanin lippu Oman 212 460 3 001 583 14,0 Masqat sulttaanikunta arabia Omanin rial
Jemen 527 970 20 727 063 39,0 Sanaá tasavalta arabia Jemenin rial
Saudi-Arabia Saudi-Arabia 2 218 000 24 293 844 12,0 Riad monarkia arabia Saudi-Arabian rial

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 115. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7.
  2. (2003) in Taru Bahl, M H Syed: Encyclopaedia of the Muslim World. New Delhi: Anmol Publications, 20. ISBN 9788126114191. Viitattu 1 February 2009. 
  3. ASTER Image Gallery: The Dead Sea NASA.
  4. Muehlberger, Bill: The Arabian Plate NASA, Johnson Space Center.