Arginiini
| Arginiini | |
|---|---|
 |
|
| Koodit | Arg, R |
| Molekyylimassa | 146,19 |
| Sivuketjun tyyppi | emäs |
| Karboksyyliryhmän happovakio | 1,82 |
| Aminoryhmän happovakio | 8,99 |
| Sivuketjun happovakio | 12,48 |
| Isoelektrinen piste | 10,76 |
| Yleisyys proteiineissa | 5,1 % |
| Kodonit | CGU, CGC, CGA, CGG, AGA, AGG |
.png)
Arginiini (C6H14N4O2) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta. Sen sivuketjussa on voimakkaasti emäksinen guanidiiniryhmä. Arginiinin eli L-arginiini systemaattinen nimi on 2-amino-5-guanidinovaleriaanahappo ja CAS-numero 74-79-3. D-arginiinin CAS-numero on 157-06-2 ja raseemisen DL-arginiinin CAS-numero on 7200-25-1. L-arginiini ja D-arginiin ovat optisesti aktiivisia ja DL-arginiini on optisesti tehoton.
Arginiini luokitellaan toisinaan välttämättömäksi, toisinaan ei-välttämättömäksi, toisinaan ehdollisesti välttämättömäksi aminohapoksi. Toisinaan se luokitellaan lapsille välttämättömäksi aminohapoksi.
Arginiinin vaikutukset elimistössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arginiini vaikuttaa typpioksidin tuotantoon. Typpioksidi puolestaan on tärkeä verisuonia säätelevä tekijä, ja sillä on vaikutusta mm. verenpaineeseen. Lisäksi arginiinilla on vaikutuksia kolesteroliin, lihasvoimaan ja sokeriaineenvaihduntaan. Lisäksi arginiini saattaa tehostaa kuona-aineiden poistumista elimistöstä. Arginiinia tarvitaan ureasyklissä eli virtsahappokierrossa.
Arginiinin lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arginiinia saa elintarvikkeista, joissa on korkea proteiinitaso kuten liha, kala, pähkinät ja viljat.[1] Arginiinia on kaikissa valkuaisaineissa. Arginiini on hyödynnettävissä ravinnosta sitä paremmin mitä pienempi toisen aminohapon lysiinin ja arginiinin suhde on. Parhaiten arginiini on hyödynnettävissä ravinnossa, jossa tämä suhdeluku on yhtä pienempi. Erityisen runsaasti arginiinia on pähkinöissä ja seesamissa. Muita hyviä arginiinin lähteitä ovat sipuli, riisi, täysjyvävilja ja sienet. Arginiinia saa nykyään myös lisäravinteena luontaistuotekaupoista. Myös elimistö tuottaa arginiinia, mutta sen syntetisointi on hidasta. L-arginiinia myydään kaupallisesti monohydrokloridimuodossa (C6H15N4O2Cl).
Arginiinin puute[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arginiinin tarve kasvaa rasitustilanteissa. Arginiinin puute on yhdistetty mm. lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.lähde?
Arginiiniin liittyviä sairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ureasyklin häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ureasyklissä eli virtsahappokierrossa on tarkoitus poistaa elimistöstä virtsaan aineenvaihdunnassa syntyvää ammoniakkia, joka on myrkyllistä erityisesti aivoille. Ureasyklin häiriöissä, esimerkiksi arginiinisukkiinihappovirtsaisuudessa, on puuttuvia tai huonosti toimivia entsyymejä, jolloin ureasykli ei toimi tehokkaasti. Usein arginiinipitoisuudet veressä ovat matalia. Arginiinilla on keskeinen rooli ureasyklin toiminnassa, ja sen avulla voidaan tehostaa ureasyklin toimintaa ja lievittää oireita. Arginiinin puute voi aiheuttaa häiriön ureasykliin.
Arginiini ravintolisänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arginiinia käytetään ravintolisänä mm. verenpainetaudin, korkean kolesterolin ja sydänsairauksien hoidossa.lähde? Sitä käytetään suorituskyvyn parantamiseksi, väsymyksen hoidossa ja aineenvaihdunnan vilkastuttamiseksi.lähde? Vastoin aiempia uskomuksia arginiini ei vapauta kasvuhormonia syötynä.[2] Arginiini saattaa tehostaa immuunipuolustusta.lähde?
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Known food sorces of l-arginine l-arginineguide.com. Arkistoitu 16.8.2012. Viitattu 30.6.2012.
- ↑ http://www.nrcresearchpress.com/doi/10.1139/h11-035#.Wzlh5Bx9h7g
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 666. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- Penttinen Jyrki: Arginiini 2000-luvun ihmelääke
- PubChem: Arginine (englanniksi)
- PubChem: D-Arginine (englanniksi)
- PubChem: DL-Arginine (englanniksi)
- Liber Herbarum II: Luettelo arginiinia sisältävistä kasveista
- Human Metabolome Database (HMDB): L-Arginine (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): D-Arginine (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Arginine (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): D-Arginine (englanniksi)
- DrugBank: L-Arginine (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): L-Arginine (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): D-Arginine (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Arginine (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical - l-arginine (englanniksi)
- Small Molecule Pathway Database (SMPDB): Protein Synthesis: Arginine, Homo sapiens (englanniksi)
- Small Molecule Pathway Database (SMPDB): Arginine and Proline Metabolism, Homo sapiens (englanniksi)