Arginiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arginiini
L-Arginin - L-Arginine.svg
Koodit Arg, R
Molekyylimassa 146,19
Sivuketjun tyyppi emäs
Karboksyyliryhmän happovakio 1,82
Aminoryhmän happovakio 8,99
Sivuketjun happovakio 12,48
Isoelektroninen piste 10,76
Yleisyys proteiineissa 5,1 %
Kodonit CGU, CGC, CGA, CGG, AGA, AGG
3D-malli arginiinimolekyylistä

Arginiini (C6H14N4O2) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta. Sen sivuketjussa on voimakkaasti emäksinen guanidiiniryhmä. Arginiinin systemaattinen nimi on 2-amino-5-guanidinovaleriaanahappo ja CAS-numero 74-79-3.

Arginiini luokitellaan toisinaan välttämättömäksi, toisinaan ei-välttämättömäksi, toisinaan ehdollisesti välttämättömäksi aminohapoksi. Toisinaan se luokitellaan lapsille välttämättömäksi aminohapoksi.

Arginiinin vaikutukset elimistössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arginiini vaikuttaa typpioksidin tuotantoon. Typpioksidi puolestaan on tärkeä verisuonia säätelevä tekijä, ja sillä on vaikutusta mm. verenpaineeseenlähde?. Lisäksi arginiinilla on vaikutuksia kolesteroliin, lihasvoimaan ja sokeriaineenvaihduntaanlähde?. Arginiini lisää luonnollisen kasvuhormonin eli somatotropiinin tuotantoalähde?. Lisäksi arginiini saattaa tehostaa kuona-aineiden poistumista elimistöstälähde?. Arginiinia tarvitaan ureasyklissä eli virtsahappokierrossa.

Arginiinin lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arginiinia saa elintarvikkeista joissa on korkea proteiinitaso kuten liha, kala, pähkinät ja viljat.[1] Arginiinia on kaikissa valkuaisaineissa. Arginiini on hyödynnettävissä ravinnosta sitä paremmin mitä pienempi toisen aminohapon lysiinin ja arginiinin suhde on. Parhaiten arginiini on hyödynnettävissä ravinnossa, jossa tämä suhdeluku on yhtä pienempi. Erityisen runsaasti arginiinia on pähkinöissä ja seesamissa. Muita hyviä arginiinin lähteitä ovat sipuli, riisi, täysjyvävilja ja sienet. Arginiinia saa nykyään myös lisäravinteena luontaistuotekaupoista. Myös elimistö tuottaa arginiinia, mutta sen syntetisointi on hidasta.

Arginiinin puute[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arginiinin puute ei ole harvinaista, koska eläinperäistä arginiinia ihmisen keho ei pysty hyödyntämään. Arginiinin tarve kasvaa rasitustilanteissa. Arginiinin puute on yhdistetty mm. lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.

Arginiiniin liittyviä sairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ureasyklin häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ureasyklissä eli virtsahappokierrossa on tarkoitus poistaa elimistöstä virtsaan aineenvaihdunnassa syntyvää ammoniakkia, joka on myrkyllistä erityisesti aivoille. Ureasyklin häiriöissä, esimerkiksi arginiinisukkiinihappovirtsaisuudessa, on puuttuvia tai huonosti toimivia entsyymejä, jolloin ureasykli ei toimi tehokkaasti. Usein arginiinipitoisuudet veressä ovat matalia. Arginiinilla on keskeinen rooli ureasyklin toiminnassa, ja sen avulla voidaan tehostaa ureasyklin toimintaa ja lievittää oireita. Arginiinin puute voi aiheuttaa häiriön ureasykliin.

Arginiini lisäravinteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arginiinia käytetään lisäravinteena mm. verenpainetaudin, korkean kolesterolin ja sydänsairauksien hoidossa. Sitä käytetään suorituskyvyn parantamiseksi, väsymyksen hoidossa ja aineenvaihdunnan vilkastuttamiseksi. Arginiini vapauttaa kasvuhormonia. Arginiini saattaa tehostaa immuunipuolustusta. Arginiinia käytetään seksuaalisen halukkuuden lisäämiseksi ja se voi parantaa erektiotalähde?.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Known food sorces of l-arginine Viitattu 30.6.2012.