Arginiini

Wikipedia

Arginiini
Koodit	Arg, R
Molekyylimassa	146,19
Sivuketjun tyyppi	emäs
Karboksyyliryhmän happovakio	1,82
Aminoryhmän happovakio	8,99
Sivuketjun happovakio	12,48
Isoelektroninen piste	10,76
Yleisyys proteiineissa	5,1 %
Kodonit	CGU, CGC, CGA, CGG, AGA, AGG

Arginiini (C₆H₁₄N₄O₂) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta. Sen sivuketjussa on voimakkaasti emäksinen guanidiini-ryhmä. Arginiinin kemiallinen nimi on 2-amino-5-guanidinovaleriaanahappo ja CAS-numero 74-79-3.

Arginiini toisinaan luokitellaan välttämättömäksi, toisinaan ei-välttämättömäksi, toisinaan ehdollisesti välttämättömäksi aminohapoksi. Toisinaan se luokitellaan lapsille välttämättömäksi aminohapoksi.

Sisällysluettelo 1 Arginiinin vaikutukset elimistössä 2 Arginiinin lähteitä 3 Arginiinin puute 4 Arginiiniin liittyviä sairauksia 4.1 Ureasyklin häiriöt 5 Arginiini lisäravinteena 6 Katso myös 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Arginiinin vaikutukset elimistössä

Arginiini vaikuttaa typpioksidin tuotantoon. Typpioksidi puolestaan on tärkeä verisuonia säätelevä tekijä, ja sillä on vaikutusta mm. verenpaineeseen. Lisäksi arginiinilla on vaikutuksia kolesteroliin, lihasvoimaan ja sokeriaineenvaihduntaan. Arginiini lisää luonnollisen kasvuhormonin eli somatotropiinin tuotantoa. Lisäksi arginiini saattaa tehostaa kuona-aineiden poistamiseen elimistöstä. Arginiinia tarvitaan ureasyklissä eli virtsahappokierrossa.

[muokkaa] Arginiinin lähteitä

Arginiinia on kaikissa valkuaisaineissa, mutta ainoastaan kasviperäisten valkuaisaineiden sisältämää arginiinia voi ihmisen keho käyttää hyväkseen^lähde?. Arginiini on hyödynnettävissä ravinnosta sitä paremmin, mitä pienempi toisen aminohapon lysiinin ja arginiinin suhde on. Parhaiten arginiini on hyödynnettävissä ravinnossa, jossa tämä suhdeluku on yhtä pienempi. Erityisen runsaasti arginiinia on pähkinöissä ja sesamissa. Muita hyviä arginiinin lähteitä ovat sipuli, riisi, täysjyvävilja ja sienet. Arginiinia saa nykyään myös lisäravinteena luontaistuotekaupoista. Arginiinia tuotetaan myös elimistössä, mutta sen syntetisointi on hidasta.

[muokkaa] Arginiinin puute

Arginiinin puute ei ole harvinaista, koska eläinperäistä arginiinia ihmisen keho ei pysty hyödyntämään. Arginiinin tarve kasvaa rasitustilanteissa. Arginiinin puutetta on yhdistetty mm. lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.

[muokkaa] Arginiiniin liittyviä sairauksia

[muokkaa] Ureasyklin häiriöt

Ureasyklissä eli virtsahappokierrossa on tarkoitus poistaa elimistöstä virtsaan aineenvaihdunnassa syntyvää ammoniakkia, joka on myrkyllistä erityisesti aivoille. Ureasyklin häiriöissä, esimerkiksi arginiinisukkiinihappovirtsaisuudessa, on puuttuvia tai huonosti toimivia entsyymejä, jolloin ureasykli ei toimi tehokkaasti. Usein arginiinipitoisuudet veressä ovat matalia. Arginiinilla on keskeinen rooli ureasyklin toiminnassa, ja sen avulla voidaan tehostaa ureasyklin toimintaa ja lievittää oireita. Arginiinin puute voi aiheuttaa häiriön ureasykliin.

[muokkaa] Arginiini lisäravinteena

Arginiinia käytetään lisäravinteena mm. verenpainetaudin, korkean kolesterolin ja sydänsairauksien hoidossa. Sitä käytetään suorituskyvyn parantamiseksi, väsymyksen hoidossa ja aineenvaihdunnan vilkastuttamiseksi. Arginiini vapauttaa kasvuhormonia. Arginiini saattaa tehostaa immuunipuolustusta. Arginiinia käytetään seksuaalisen halukkuuden lisäämiseksi ja se voi parantaa erektiota^lähde?.

[muokkaa] Katso myös

• Aminohappo
• Somatotropiini

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Terveysportti: Arginiini
• PubChem (englanniksi)
• Liber Herbarum II: Luettelo arginiinia sisältävistä kasveista
• DrugBank: L-Arginine (englanniksi)
• KEGG: L-Arginine (englanniksi)
• Penttinen Jyrki: Arginiini 2000-luvun ihmelääke