Lysiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lysiini
L-Lysin - L-Lysine.svg
Koodit Lys, K
Molekyylimassa 146,19
Sivuketjun tyyppi emäs
Karboksyyliryhmän happovakio 2,16
Aminoryhmän happovakio 9,06
Sivuketjun happovakio 10,54
Isoelektroninen piste 9,60
Yleisyys proteiineissa 5,9 %
Kodonit AAA, AAG
3D-malli lysiinimolekyylistä

Lysiini eli 2,6-diaminoheksaanihappo (C6H14N2O2) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta. Se on välttämätön aminohappo, joka tarkoittaa, että ihmiskeho ei itse pysty valmistamaan sitä muista aineista, jolloin se on saatava ravinnosta. Lysiinillä on kaksi optista isomeeria eli L-lysiini ja D-lysiini. L-lysiinin CAS-numero on 56-87-1 ja D-lysiinin CAS-numero on 923-27-3.

Sen sivuketjussa on primäärinen aminoryhmä, mikä tekee lysiinistä emäksisen ja positiivisesti varautuneen fysiologisessa pH:ssa.

Biosynteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biosynteesi asparagiinihapposta l-lysiiniksi. Lysine Biosynthesis.png

Elintarvikkeet, joista saa lysiiniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suositeltava päiväannos 70 kg painavalle aikuiselle on 0,84 grammaa lysiiniä. Erityisesti kasvissyöjien on huolehdittava riittävästä lysiinin saannista.

Lysiiniä saa elintarvikkeista, joissa on korkea proteiinipitoisuus, kuten punainen liha, juustot (parmesaani), jotkut kalat, pähkinät, munat ja soijapavut. [1]

Elintarvikkeet, jotka sisältävät merkittävän määrän lysiiniä:

  • Monnikalat, joissa 9.19% proteiinista on lysiiniä
  • kana, jossa 8.11% proteiinista on lysiiniä
  • nauta, jossa 8.31% proteiinista on lysiiniä
  • parmesanjuusto, jossa 7.75% proteiinista on lysiiniä
  • maito, jossa 7.48% proteiinista on lysiiniä. Maidon proteiinitaso on kuitenkin alhainen, vain 3,37% maidon painosta on proteiinia..[2]
  • soijapavuissa ja linsseissä, joissa 7.42-5.74% proteiinista on lysiiniä.
  • muna, jossa 7.27% proteiinista on lysiiniä
  • munuainen, jossa 6.87% proteiinista on lysiiniä

Kliininen merkittävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissakin tutkimuksissa on osoitettu lysiinistä olevan apua herpes -virustartuntaan.

Eräs tutkimus antoi lupaavia tuloksia syövän hoidossa yhdistettynä kirkasvalohoitoon. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. University of Maryland Medical Center: Lysine Viitattu 2012-06-30.
  2. Helena Kloosterman; USDA National Nutrient Database for Standard Reference: Essential Amino Acids Search, milk nonfat Viitattu 2012-06-30.
  3. ScienceDaily: Chemists Kill Cancer Cells With Light-activated Molecules Viitattu 2008-01-24.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.