Isoelektrinen piste

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Isoelektrinen piste tarkoittaa pH-arvoa, jossa molekyylin nettovaraus on nolla, ja jossa se ei siis liiku varausta kohti. Isoelektrinenpiste on tyypillinen aminohapoille, joilla on sekä hapanosa että amino-osa joka on emäksinen. Vesiliuoksessa karboksyylihapon vety protolysoituu ja amino-osa puolestaan ottaa vedyn vastaan. Tämän reaktion tapahtuessa täydellisesti molekyyli on ulkoisesti varaukseton.Tätä kutsutaan aminohapon isoelektriseksi pisteeksi.

Isoelektrinen fokusointi on biomolekyylien elektroforeettinen erottelumenetelmä, jossa tasavirran avulla synnytettävässä pH-gradientissa molekyylit, esimerkiksi proteiinit, liikkuvat isoelektriseen pisteeseensä.

pH-gradientin ollessa sähkövirran suuntainen näyte laitetaan geelin keskiosaan. Kun sähkövirta kytketään, alkavat molekyylit liikkua nettovarauksensa mukaisesti sähkökentässä. Negatiiviset liikkuvat kohti positiivista päätä ja positiiviset kohti negatiivista. Molekyylin nettovaraus muuttuu jatkuvasti molekyylin protonoituessa tai deprotonoituessa (protonia vastaanottaessa tai luovuttaessa), kun se etenee geelissä. Lopulta molekyyli saavuttaa pH:n, jossa sen nettovaraus on nolla. Tämä pH on molekyylin isoelektrinen piste, jossa molekyyli pysähtyy geelissä paikalleen, koska sillä ei ole enää varausta, joka veisi sitä anodille tai katodille. Jos molekyyli diffundoituu pois isoelektrisestä pisteestään, saa se heti nettovarauksen ja liikkuu takaisin isoelektriseen pisteeseensä sähkövirran avulla. Tämän ilmiön avulla molekyylit konsentroituvat tarkasti oikeaan kohtaan geelillä, ja näin ollen tällä menetelmällä pystytään erottelemaan proteiineja niiden elektronisen luonteen mukaan. [1]

Isoioninen piste on sama kuin Isoelektrinen piste, silloin kun ionisidokset on nollassa.

  1. Lehninger's Principles of Biochemistry, 4th Edition


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.