Tryptofaani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tryptofaani
L-Tryptophan - L-Tryptophan.svg
Koodit Trp, W
Molekyylimassa 204,23
Sivuketjun tyyppi hydrofobinen
Karboksyyliryhmän happovakio 2,46
Aminoryhmän happovakio 9,41
Sivuketjun happovakio -
Isoelektroninen piste 5,89
Yleisyys proteiineissa 1,4 %
Kodonit UGG

Tryptofaani (C11H12N2O2) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta. Sen sivuketjussa on indoliryhmä. Se on yksi kahdeksasta ihmiselle välttämättömästä aminohaposta. Se on tärkein proteiinisynteesiin osallistuva aminohappo. Tryptofaani on neuroregulaattori serotoniinin ja melatoniinin esiaste. Tryptofaani nostaa mielialaa ja auttaa nukahtamaan.

3D-malli tryptofaanimolekyylistä

ʟ-tryptofaani (= tryptofaani), aromaattinen, indolirunkoinen aminohappo löydettiin vuonna 1901 ensimmäisenä kaikista aminohapoista. Nisäkkäiden aivoissa tryptofaanista muodostuu serotoniinia. Serotoniini säätelee muun muassa mielialaa, unta ja syömistä. Serotoniinin uskotaan vaikuttavan myös seksuaaliseen käyttäytymiseen.[1]

Käpyrauhasessa tryptofaanista muodostuu melatoniinia, joka säätelee ihmisen vuorokausirytmiä. Maksassa tryptofaanista muodostuu nikotiiniamidia sekä muita aineenvaihduntatuotteita, joiden tiedetään olevan biologisesti aktiivisia.[1]

Tryptofaania on erityisen paljon soijassa, juustoissa, lihassa, kalassa ja vehnänalkioissa sekä monissa pähkinöissä ja siemenissä[2].

WHO:n minimisuositus tryptofaanin päiväannokseksi on 3,5 mg/kg eli 70 kg painavalle henkilölle 240 mg päivässä. Suomalainen saa ruoasta keskimäärin 900 mg tryptofaania päivässä. Eniten tryptofaania kertyy maidosta, jogurtista ja vastaavista (235 mg) sekä lihasta ja makkarasta (151 mg), mutta sitä saadaan merkittävä määrä myös juustosta (74 mg), kalasta (57 mg), vaaleasta leivästä (47 mg), kananmunista (43 mg) ja perunasta (38 mg). Näistä kertyy yhteensä lähes 700 mg, loput 200 mg saadaan muista elintarvikkeista.[1] Lihaa välttävää erikoisruokavaliota noudattavien tryptofaanin saanti voi olla hyvin puutteellista[3].

Tryptofaanin saanti ei saisi nousta yli grammaan päivässä. Tryptofaanin päivittäinen saanti voi kasvaa melko suureksi hyvin valkuaisainepitoisella dieetillä olevilla henkilöillä.[1] Tryptofaani läpäisee veri-aivoesteen mm. glutamiinin, insuliinin, glukoosin ja tyrosiinin auttamana.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tryptofaani ravinnossa ja lääkkeenä. Suomen Lääkärilehti 14/1993.
  2. http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2263&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi
  3. Ruokavalio ja masennus. Duodecim 113: 1109, 1997. http://www.kaypahoito.fi/xmedia/duo/duo70253.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.