Niasiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Niasiinin rakenne

Niasiini eli B3 -vitamiini on yhteisnimitys nikotiiniamidille (C6H6N2O, CAS-numero 98-92-0) ja nikotiinihapolle (C6H5NO2, CAS-numero 59-67-6). Kyseessä on vesiliukoinen vitamiini, jonka johdannaiset ovat tärkeitä elävän solun aineenvaihdunnalle. Ravinnosta saatu niasiini imeytyy lähinnä ohutsuolesta, mutta pieniä määriä voi imeytyä myös mahalaukusta. Elimistö voi myös syntetisoida maksassa niasiinia sen esiasteesta tryptofaanista.

Niasiinin vakava puutostauti pellagra (pelle agra = karkea maa/iho) on Suomessa harvinainen. Sen oireina voivat olla ihottuma, ripuli ja neurologiset oireet. Vähäinen puutos hidastaa aineenvaihduntaa, ja puutoksen yhteyttä liikapainoon tutkitaan. Niasiinin yliannostus on vaaraksi iholle ja maksalle.

Kaikki B-vitamiinit ovat entsyymien tarvitsemien koentsyymien esiasteita. Niasiinia tarvitaan etenkin nikotiiniamidiadeniinidinukleotidien (NAD+ ja NADP+) valmistukseen. Niasiinin lähteitä ovat eläinkunnan tuotteet kuten liha, sisäelimet, kala, kananmunat ja maitovalmisteet sekä kokojyvävilja, pähkinät ja lehtivihannekset. Lisäksi mm. joihinkin energiajuomiin on lisätty niasiinia tarkoituksella.

Niasiinin tarve ja saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan niasiinia tulisi saada 1,6 mg/vrk ravinnosta energiana saatua megajoulea kohti. Niasiinin saanti lasketaan ns. niasiiniekvivalenttina (NE), jossa 1 mg niasiinia vastaa 60 mg tryptofaania. Aikuisilla naisilla saantisuositus on noin 15 mg/vrk ja miehillä noin 20 mg/vrk. Lapsilla suositus vaihtelee iän mukaan. Suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi on määritelty aikuiselle: nikotiinihappoa 10 mg/vrk tai nikotiiniamidia 900 mg/vrk (Raja koskee vain täydennettyjä elintarvikkeita ja ravintoainevalmisteita eikä koske raskaana olevia tai imettäviä naisia).[1]. Suomalaiset saavat niasiinia keskimäärin: naiset 26 mg/vrk ja miehet 35 mg/vrk eli suosituksiin verrattuna riittävän runsaasti. Suomalaisten niasiini on peräisin lihasta, maidosta ja viljasta. [2].

Nikotiinihappoa käytetään lääkkeenä esimerkiksi jatkuvaan huimaukseen yhdessä syklitsiinin ja diatsepaamin kanssa.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 10.10.2008.
  2. Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  3. Vertipam tabletti Lääketietokeskus. Viitattu 1.9.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.