Melatoniini
Melatoniini (C13H16N2O2) eli N-asetyyli-5-metoksitryptamiini on elimistössä luontaisesti esiintyvä "pimeähormoni". Ihmisen elimistössä sitä erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta.
Melatoniinin eritys lisääntyy pian pimeyden tulon jälkeen, on huipussaan kello 02–04 välillä aamulla ja vähenee yön loppupuolella[1]. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä tai hän käyttää bentsodiatsepiinien kaltaisesti vaikuttavia lääkkeitä (esim. nukahtamislääkkeet) tai beetasalpaajia tai alkoholia[2]. Melatoniinin moolimassa on 232,28 g/mol ja CAS-numero 73-31-4.
Melatoniini muistuttaa kemialliselta rakenteeltaan serotoniinia ja serotoniini toimiikin melatoniinin esiasteena. Suun kautta nautittu melatoniini ei vaikuta elimistön serotoniinipitoisuuksiin[3].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Melatoniinin vaikutukset
Ihmisellä on melatoniinireseptoreita aivojen lisäksi mm. silmänpohjassa, mahasuolikanavassa, sydän- ja verenkiertoelimistössä, munuaisissa, ihossa ja immuunijärjestelmän soluissa. Melatoniinireseptoreiden herkkyyttä ja tiheyttä ei tunneta kovin tarkkaan.
Melatoniinin fysiologiset vaikutukset kokonaisuudessaan tunnetaan kohtalaisen huonosti, mutta sen oletetaan osallistuvan uni-valverytmin säätelyyn.[4]. Melatoniinilla on lisäksi unettava vaikutus[1].
Melatoniini toimii myös tehokkaana antioksidanttina, koska se pääsee helposti solujen sisään solukalvon läpi. Melatoniini säätelee kasvuhormonin, prolaktiinin, kilpirauhashormonin ja kortikosteroidien erityksen vuorokausirytmiä, vähentää elimistön estrogeenintuotantoa, vaikuttaa mielialaan ja hidastaa iän myötä tapahtuvia muutoksia elimistössä[4]. Naisilla melatoniinin määrän vähenemisen on havaittu olevan yhteydessä vaihdevuosien käynnistymiseen[5]. Melatoniini saattaa myös heikentää elimistön puolustusjärjestelmää[4].
Useimmilla eläinlajeilla melatoniinilla on suuri merkitys lisääntymiskierron säätelyssä. Melatoniini kuitenkin vaikuttaa eri tavalla eri eläinlajien sukupuolirauhasiin. Hevosella melatoniinin määrän väheneminen veressä päivän pidetessä estää sukupuolirauhasten aktiivisuutta. Lampaalla puolestaan melatoniinin määrän väheneminen aktivoi sukupuolirauhasia. Melatoniinia voidaankin käyttää lampailla aikaistamaan astutusaikaa.[6]
[muokkaa] Melatoniinin lääkekäyttö
Suun kautta nautittavia melatoniinituotteita käytetään aikaerorasituksen hoitamiseen ja tilapäisen unettomuuden hoitoon[7].
Melatoniinia määrätään nykyisin myös yleisesti krooniseen nukahtamisvaikeuteen, vaikka sen tehosta ei ole julkaistu yhtään tieteellisesti pätevää satunnaistettua kaksoissokkotutkimusta. Satunnaistamattoman tutkimustiedon mukaan 3 milligramman melatoniiniannos nopeuttaa huomattavasti nukahtamista kolmellatoista prosentilla tutkituista. Kuudellakymmenellä prosentilla nukahtaminen nopeutuu jonkin verran. Unen osuus nukkumiseen käytetystä ajasta ei kuitenkaan lisäänny merkitsevästi, koska melatoniini lisää yöunen katkonaisuutta.[8][9]
Toisen tutkimuksen mukaan kahden milligramman annos pitkävaikutteista melatoniinia nopeuttaa nukahtamista noin neljänneksellä potilaista. Nukahtaminen nopeutuu keskimäärin 24 minuutilla. Melatoniinikuurin vaikutukset katoavat kuitenkin vähitellen käytön lopettamisen jälkeen.[1]
Vaikka melatoniini aiheuttaa usein unen katkonaisuuden lisääntymistä, se ei muuta unen varsinaista rakennetta, kuten bentsodiatsepiinijohdannaiset tai niiden tavoin vaikuttavat lääkkeet. Mahdollinen voimakas yönaikainen verenpaineen aleneminen melatoniin haittavaikutuksena voi kuitenkin johtaa melatoniinin unta edistävän tehon menettämiseen.[4]
Suuret melatoniini-annokset voivat heikentää sekä miesten että naisten hedelmällisyyttä. Raskaudenaikainen melatoniinin käyttö voi aiheuttaa hormonaalisia vaikutuksia ja käyttäytymismuutoksia jo terapeuttisilla annoksilla. Melatoniini erittyy myös äidinmaitoon. [10]. Melatoniinia ei suositella raskautta suunnitteleville eikä rintasyövän sairastaneille.[11]
Melatoniini on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen päätös lääkeluettelosta (1095/2009) liitteessä 1 mainittu lääkeaine. Sitä lääkeainetta sisältäviä valmisteita saa toimittaa ainoastaan lääkemääräyksellä Suomessa. Melatoniin valmistaminen, maahantuonti, varastointi ja myyminen katsotaan rikoslain 44 luvun 5 pykälän mukaisesti lääkerikokseksi, josta voidaan tuomita enimmillään vuosi vankeutta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) päättää tapauskohtaisesti siitä, pidetäänkö jotain lääkeainetta sisältävää valmistetta lääkkeenä vai ei. Siten esim. ravintolisänä luontaistuotekaupoissa myytävä melatoniinia sisältävä valmiste voidaan luokitella lääkkeeksi, jos kyseinen valmiste täyttää lääkelain lääkkeen määritelmän. Virossa lääkettä myydään apteekeissa ilman reseptiä nimellä Melatonina Diet. Myös yömaito sisältää hyvin vähäisiä määriä melatoniinia, mutta määrät ovat niin vähäisiä, ettei yömaidolla ole unta edistävää vaikutusta[4].
[muokkaa] Erityksen säätely
Melatoniinia erittyy etenkin käpyrauhasesta, mutta myös muista elimistä, kuten maha-suolikanavasta[4].
Vastasyntyneillä noin kolmen kuukauden ikään saakka melatoniinia ei erity ollenkaan. Tätä vanhempien vauvojen ja lasten melatoniinieritys öisin on erittäin runsasta. Melatoniinin eritys on korkeimmillaan ennen puberteetti-ikää, jonka jälkeen se tasoittuu nuorten aikuisten ja keski-ikäisten tasolle. Myöhäiskeski-iässä ja sen jälkeen eritys hitaasti vähenee, ja iäkkäiden verenkierrossa öisin olevat melatoniinipitoisuudet ovat pienemmät kuin keski-ikäisten. Yksilölliset erot erityksessä ovat melko suuret kaikkina ikäkausina, ja joidenkin iäkkäiden veren melatoniinipitoisuudet saattavat olla yhtä suuret kuin keski-ikäisten. Erityisen puutteellista erittymistä on todettu eräitä keskushermoston tauteja (Alzheimerin ja Parkinsonin tauti) sairastavilla.[4]
Melatoniinia erittyy melko tarkasti nisäkkäiden vuorokausirytmin mukaisesti; öisin ja talviaikaan, jolloin ei saada auringonvaloa, eritys on suurempaa. Valo vaikuttaa silmien, silmäluomien ja hermoston kautta käpyrauhaseen, jolloin melatoniinia ei erity lainkaan.
[muokkaa] Yhteisvaikutukset muiden kemiallisten aineiden kanssa
Melatoniinivalmisteiden käyttö yhdessä unettavien lääkkeiden kanssa ei ole suositeltavaa. Melatoniini voimistaa bentsodiatsepiinien ja niiden tavoin vaikuttavien lääkkeiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden väsyttävää vaikutusta[4] sekä saattaa lisätä keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden aiheuttamaa henkisen suoritustason laskua ja tokkuraista oloa[1]. Estrogeeni tai kinolonivalmisteet nostavat melatoniinin pitoisuuksia. Fluvoksamiini voi aiheuttaa jopa 10-kertaisen melatoniinipitoisuuden kohoamisen. Tupakointi tai karbamatsepiinilääkkeen ja melatoniinin yhteiskäyttö voi puolestaan johtaa melatoniinin tehon heikkenemiseen. Myös alkoholi saattaa heikentää melatoniinin myönteisiä vaikutuksia.[4]
[muokkaa] Annostus ja farmakokinetiikka
Melatoniinia käytetään yleensä 1–10 mg annoksina iltaisin ennen nukkumaanmenoa.[12] Yli 5 mg annoksella ei kuitenkaan ole havaittu olevan enää lisätehoa.[13] Melatoniini hajoaa maksassa pääasiassa CYP1A1- ja CYP1A2 –entsyymien välityksellä. Suun kautta otetun melatoniinin huippupitoisuus saavutetaan keskimäärin 0,5–2 tunnin jälkeen lääkkeen otosta[12], hidasvaikutteisella Circadinilla keskimäärin 1-3 tunnin kuluttua[1].
Melatoniinin imeytymisen määrässä on jopa yli viisinkertaisia yksilökohtaisia eroja. Lisäksi melatoniini imeytyy neljä kertaa hitaammin ruoan yhteydessä nautittuna[1], minkä vuoksi suosituksena on, että melatoniinia ei oteta heti ruokailun jälkeen, vaan vasta 1-2 tunnin kuluttua. Imeytyminen heikkenee myös vanhetessa ja voi pudota jopa puoleen.[4]
Melatoniinin puoliintumisaika on vain 50-60 minuuttia[4]. Hidasvaikutteisen melatoniinin (Circadin) puoliintumisaika on keskimäärin 4 tuntia alle 45-vuotiailla potilailla, joilla on normaali maksan toiminta. Melatoniini hajoaa kuitenkin noin puolta hitaammin 55-69-vuotiailla henkilöillä[1].
Myös estrogeenit hidastavat melatoniinin poistumista elimistöstä suurentaen elimistön melatoniinipitoisuutta[1]. Melatoniinia ei suositella maksan vajaatoimintaa sairastaville, koska heillä on alentunut melatoniinipoistuma, mikä voi johtaa päiväaikaisiin korkeisiin melatoniinipitoisuuksiin.[4]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Circadinin valmisteyhteenveto. http://www.leiras.fi/files/101610.pdf
- ↑ Viivästynyt unijakso. Nina Apter ja Markku Partinen. Duodecim 1999;115(24):2747-52
- ↑ Outi Turunen: Onko melatoniinin käyttö turvallista? http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys12-08.pdf
- ↑ a b c d e f g h i j k l Sirkka-Liisa Kivelä, Melatoniini ikääntyvien ja iäkkäiden unettomuuden hoidossa. Nova Volume 11, 2008.
- ↑ Timo Lehto2009: Melatoniinista apua vaihdevuosivaivoihin. http://www.terveydentukipilarit.fi/tt/tutkija.php?art=11
- ↑ König, Liebich: ”15”, Veterinary Anatomy of Domestic Mammals. Saksa: Schattauer, 2007. ISBN 3-7945-2485-3. (englanniksi)
- ↑ Mikko Härmä: Matkailijan terveysopas: Aikaerorasitus 31.1.2007. Kansanterveyslaitos. Viitattu 1. heinäkuuta 2007. (suomeksi)
- ↑ Effectiveness of Melatonin in the Treatment of Sleep Disturbances in Children with Asperger Disorder. E. Juulia Paavonen, Taina Nieminen-von Wendt, Raija Vanhala, Eeva T. Aronen, Lennart von Wendt. Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology. March 2003, 13(1): 83-95. http://www.liebertonline.com/doi/abs/10.1089%2F104454603321666225
- ↑ Paavonen Juulia (2004) Sleep disturbances and psychiatric symptoms in school-aged children. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/paavonen/sleepdis.pdf
- ↑ Outi Turunen: Onko melatoniinin käyttö turvallista? Apteekkari 12. 2008. http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys12-08.pdf
- ↑ Melatoniini - uniongelmiin. Kotilääkäri 17.6.2008 http://plaza.fi/ellit/liikunta-ja-terveys/kotilaakari/artikkelit/melatoniini-uniongelmiin
- ↑ a b Pepping J: Alternative therapies - melatonin. AM J Health Syst Pharm, 1999. Englanti
- ↑ Enkovaara A: Lääkekasvit ja rohdostuotteet. Porvoo: WS Bookwell Oy, 2002.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- www.tietoaunettomuudesta.fi - Melatoniini unettomuuden hoidossa
- Terveysportti, metatesaurus: Melatoniini
- PubChem: Melatonin (englanniksi)
- DrugBank: Melatonin (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Melatonin (englanniksi)
- KEGG: Melatonin (englanniksi)
- ChemBlink: Melatonine (englanniksi)
5-MeO-DIPT | 5-MeO-DMT | 5-MeO-MIPT | AET | AMT | Bufoteniini | DET | DMT | DPT | Ibogaiini | Johimbiini | LSD | Melatoniini |
Psilosiini | Psilosybiini | Ritsatriptaani | Serotoniini | Sumatriptaani | Tryptamiini | Tryptofaani
Tätä sivua ei ole