Serotoniini-N-asetyylitransferaasi
Serotoniini-N-asetyylitransferaasi eli aryylialkyyliamiini-N-asetyylitransferaasi on entsyymi, joka katalysoi asetyyliryhmän siirtoa asetyylikoentsyymi-A:lta aryylialkyyliamiineille. Tuotteina muodostuu asetyloituja amiineja esimerkiksi serotoniinista muodostuu asetyyliserotoniinia. Serotoniini-N-asetyylitransferaasi on tärkeä entsyymi melatoniinin tuotannon säätelyssä ja osallistuu näin myös eläinten vuorokausirytmiä. Serotoniini-N-asetyylitransferaasin EC-numero on EC 2.3.1.87.[1][2][3]
Rakenne ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakenteeltaan serotoniini-N-asetyylitransferaasi on dimeeri ja nisäkkäillä sen molekyylimassa on noin 30–40 kDa. Sitä esiintyy erityisesti aivojen käpyrauhasessa ja silmien verkkokalvolla. Serotoniini-N-asetyylitransferaasi aktivoituu fosforyloivien entsyymien vaikutuksesta ja fosforyloituvia aminohappoja ovat seriini ja treoniini. Serotoniinin lisäksi serotoniini-N-asetyylitransferaasin entsyymin substraatteja ovat myös dopamiini, fenetyyliamiini, histamiini ja tryptamiini. Asetyylikoentsyymi-A:n sitoutuessa entsyymissä tapahtuu merkittävä konformaation muutos, joka edistää serotoniinin ja muiden aryyliamiinisubstraattien sitoutumista entsyymiin.[1][2]
Serotoniini-N-asetyylitransferaasin toimintaa kontrolloi monimutkainen synteesiin, synteesin jälkeiseen modifikaatioon ja deaktivoitumiseen vaikuttava systeemi johon liittyviä entsyymejä ovat muun muassa adenylaattisyklaasi ja proteiinikinaasi C. Tämä systeemi reagoi ympäristön valon määrään. Esimerkiksi valon lisääntyessä cAMP-molekyylin määrä vähenee, mikä johtaa serotoniini-N-asetyylitransferaasin fosforylaation vähenemiseen ja sitä kautta entsyymin aktiivisuus heikkenee.[3] Serotoniini-N-asetyylitransferaasin inhibiittoreita ovat muun muassa melatoniini ja kannabinoidit[1].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c EC 2.3.1.87 - aralkylamine N-acetyltransferase Brenda. Viitattu 23.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Daniel L. Purich, R. Donald Allison: The Enzyme Reference, s. 90. Academic Press, 2003. ISBN 9780080550817. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.1.2017). (englanniksi)
- ↑ a b Ronald Ross Watson: Melatonin in the Promotion of Health, s. 7-10. CRC Press, 2011. ISBN 9781439839799. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.1.2017). (englanniksi)