Inhibiittori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Inhibiittoreiksi kutsutaan ainetta, joka hidastaa kemiallista reaktiota. Esimerkiksi säilöntäaineena käytetty etikka on inhibiitti.

Biokemiassa inhibiittorit ovat aineita, jotka estävät entsyymin toiminnan joko kokonaan tai osittain. Ne voivat pysäyttää reaktion kulun kolmella eri tavalla.

  1. Inhibiittori voi kiinnittyä entsyymin aktiiviseen kohtaan, jolloin substraatti ei pääse kiinnittymään. Esimerkiksi antibiootit kiinnittyvät bakteerien aineenvaihdunnassa toimivien entsyymien aktiiviseen kohtaan, jolloin bakteerit kuolevat.
  2. Jotkin inhibiittorit muuttavat entsyymimolekyylin muotoa, jolloin substraatti ei pysty kiinnittymään sen aktiiviseen kohtaan. Syanidi, tietyt hermokaasut (esimerkiksi organofosfaatit) ja arsenikki estävät tällä tavalla joidenkin elämän kannalta välttämättömien reaktioiden tapahtumisen soluissa ja ovat sen takia tappavan myrkyllisiä.
  3. Soluissa on luonnollisia inhibiittoreita. Kun entsyymireaktion lopputuotetta on riittävästi, voi lopputuote estää entsyymin tuotannon solussa toimimalla luonnollisena inhibiittorina. Näin solussa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden tasapaino säilyy. [1]
Kompetitiivinen inhibitio, jossa substraatti (S) ja inhibiittori (I) kilpailevat kiinnittymisestä entsyymin aktiiviseen kohtaan

Inhibitio voi olla joko reversiibeliä tai irreversiibeliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irreversiibeli inhibiittori sitoutuu entsyymin tiukasti joko kovalenttisesti tai ei-kovalenttisesti hyvin pitkäksi aikaa.

Reversiibeli inhibiittori puolestaan sitoutuu entsyymin vain lyhyeksi aikaa. Reversiibeli inhibitio voidaan jakaa nonkompetitiiviseen inhibitioon tai kompetitiiviseen inhibitioon. Nonkompetitiivisessa inhibitiossa substraatin ja inhibiittorin sitoutumiskohdat eivät peitä toisiaan eli ne voivat olla sitoutuneena entsyymiin samanaikaisesti. Nonkompetitiivinen inhibitio siis vaikuttaa itse katalyysireaktioon, eikä sen vaikutusta voida pienentää substraatin konsentraatiota lisäämällä toisin kuin kompetitiivisessa inhibitiossa. Kompetitiivisessa inhibitiossa substraatti ja inhibiittori kilpailevat kiinnittymisestä entsyymin aktiiviseen kohtaan, eli kompetitiivinen inhibitio hidastaa katalyysireaktiota pienentämällä katalyysiin osallistuvien entsyymien määrää. Muun muassa katalyysireaktion lopputuote voi toimia kompetitiivisena inhibiittorina.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 2 - Solu ja perinnöllisyys, s. 68. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34308-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]