Asetyylikoentsyymi-A

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Asetyylikoentsyymi-A
Asetyylikoentsyymin keskeinen osuus katabolisessa aineenvaihdunnassa. Niin aminohappojen, hiilihydraattien kuin rasvahappojenkin on muututtava asetyyliryhmiksi ja liityttävä koentsyymi-A:han päästäkseen sitruunahappokiertoon eli Krebsin sykliin tuottamaan pelkistyneitä elektroninsiirtäjäkoentsyymeitä oksidatiivista fosforylaatiota varten, joka on solun keskeisin ATP:n tuotantoreaktioketju.

Asetyylikoentsyymi-A eli aktiivinen etikkahappo on kaikille ravintoaineille yhteinen välituote solun valmistaessa energiaa. Asetyylikoentsyymi-A:ta saadaan monosakkarideista, triglyserideistä sekä aminohapoista erilaisten reaktiovaiheiden kautta. Asetyylikoentsyymi-A:n asetyyliryhmän hiilet (C) hapettuvat hiilidioksidiksi Krebsin syklissä ja vedyt (H) siirtyvät erityisten koentsyymien avulla elektroninsiirtoketjuun. Näissä reaktioissa syntyy energiaa, joka varastoidaan fosfaattiyhdisteisiin, esimerkiksi ATP:ksi.

Asetyylikoentsyymi-A:n kemiallinen kaava on C23H38N7O17P3S, moolimassa 809,572 g/mol ja CAS-numero 72-89-9.

Ravintoaineiden muuttuminen asetyylikoentsyymi-A:ksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solujen energialähteinä toimivat ensi sijassa hiilihydraatit ja rasvahapot, mutta muitakin molekyylejä esimerkiksi aminohappoja voidaan käyttää. Aminohappojen käyttö energialähteenä on tosin normaalitilanteissa vähäistä.


Glukoosi hajoaa glykolyysissä kahdeksi pyruvaatiksi, joista edelleen molemmista saadaan oksidatiivisessa dekarboksylaatiossa kaksi asetyylikoentsyymi-A:ta. Jos taas happea (O) ja mitokondrioita ei ole tarpeeksi saatavilla, pyruvaatti pelkistyy edelleen maitohapoksi.

Rasvahapot hajoavat pääasiassa hapettumalla β-oksidaatiossa niin, että rasvahappoketjusta irtoaa kahden hiilen asetyyliryhmiä, jotka ovat kiinnittyneenä reaktioon osallistuvaan koentsyymi-A:han.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]