Etikkahappo

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Etikkahappo
Tunnisteet
CAS-numero	64-19-7
Ominaisuudet
Molekyylikaava	CH3COOH
Moolimassa	60,05 g/mol
Sulamispiste	16,7 °C (289,6 K)
Kiehumispiste	118,1 °C (391,2 K)
Tiheys	1,049 g/cm3 (neste) 1,266 g/cm3 (kiinteä)

Etikkahappo (metaanikarboksyylihappo) eli etaanihappo on karboksyylihappo, jossa on yksi karboksyyliryhmä. Se on kirkasta, pistävän hajuista, syövyttävää veteen sekoittuvaa nestettä. Etikkahapon rakennekaava on CH₃COOH ja kemiallinen kaava C₂H₄O₂. Kotitaloudessa käytettävä etikka sisältää laimeata etikkahappoa. Vedetöntä tai yli 80-massaprosenttista etikkahappoliuosta sanotaan jääetikaksi. Vedetön etikkahappo kiteytyy jo 16,7 °C:ssa eli vain vähän alle huoneenlämpötilan. Etikkahapon moolimassa on 60,1 g/mol, sulamispiste 16,7 °C, kiehumispiste 118 °C, suhteellinen tiheys (20 °C:ssa) 1,05 g/cm³ (vesi = 1,0 g/cm³), leimahduspiste 39 °C c.c., itsesyttymislämpötila 427 °C ja CAS-numero 64–19–7. Etikkahapon suoloja ja estereitä nimitetään asetaateiksi.

Etikkahappo on tärkeimpiä kemianteollisuuden raaka-aineita. Sitä käytetään muun muassa elintarvikkeiden lisäaineena (E260), monien lääkeaineiden (kuten aspiriinin), hajuaineiden, painovärien, muovien, pehmitinaineiden ja asetaattikuitujen valmistukseen. Suomessa etikkahappoa käytetään muun muassa seuraavien kemikaalien valmistukseen: karboksimetyyliselluloosa (CMC), peretikkahappo (C₂H₄O₃) ja kloorietikkahappo (C₂H₃ClO₂).

Etikkahappoa valmistetaan hapettamalla etanolia. Nykyisin sitä saadaan myös hiilivetyjä hapettamalla. Puun kuivatislaustuote sisältää etikkahappoa noin 50 %.

Etikkahappopitoisuutta mitataan asetometrillä.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Etikkahapon kansainvälinen kemikaalikortti
• Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet: Etikkahappo
• Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): Etikkahappo