Monosakkaridi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fruktoosi

Monosakkaridit ovat kaikkein yksinkertaisimpia hiilihydraatteja. Ne ovat kiteisiä, värittömiä ja vesiliukoisia. Jotkut niistä maistuvat makeilta. Monosakkarideja ovat esimerkiksi glukoosi eli rypälesokeri, fruktoosi eli hedelmäsokeri, galaktoosi[1] ja mannoosi[2].

Kahden monosakkaridimolekyylin liittyessä yhteen syntyy disakkarideja, jollainen on esimerkiksi tavallinen sokeri eli sakkaroosi. Useamman monosakkaridimolekyylin liittyessä yhteen syntyy polysakkarideja kuten selluloosaa ja tärkkelystä.[2]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monosakkaridit voivat olla joko avoketjuisia tai renkaita, mutta elimistössä monosakkaridien vallitsevana muotona on rengasmainen rakenne. Rengasmaisessa rakenteessa anomeerihiileksi kutsutaan hiiltä, joka on lähimpänä karbonyyliryhmää muodostavaa hiiltä. Tästä samaisesta karbonyyliryhmää muodostavasta hiilestä aloitetaan monosakkaridin hiilten numerointi. Hiiliketjun pituus monosakkaridissa voi olla kolme tai suurempi. Tärkeimpiä elimistössä esiintyviä monosakkarideja ovat kuitenkin heksoosit, joissa on kuuden hiiliatomin ketju. Aldoheksooseiksi kutsutaan heksooseja, joissa anomeerihiili on ensimmäinen hiili. Ketoheksooseja ovat puolestaan sellaiset heksoosit, joissa anomeerihiili on toinen hiili. Monosakkaridi on beetamuoto anomeerihiileen liittyvän OH-ryhmän ollessa samalla puolella CH2OH-ryhmän kanssa. Jos taas CH2OH-ryhmä on eri puolella kuin anomeerihiileen liittynyt OH-ryhmä, kyseessä on alfamuoto. Lisäksi rengasrakenteinen monosakkaridi voi olla joko D- tai L-muoto. Kaikki elimistössä esiintyvät monosakkaridit ovat D-sokereita.

Nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.