Dopamiini

Wikipedia

Dopamiini
Tunnisteet
IUPAC-nimi	4-(2-aminoetyyli)bentseeni-1,2-dioli
CAS-numero	51-61-6
SMILES	C1=CC(=C(C=C1CCN)O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C8H11NO2
Moolimassa	153,178 g/mol
Sulamispiste	128 °C

Dopamiini on eräs keskushermoston välittäjäaine^[1] ja mielihyvähormoni.

Sisällysluettelo 1 Dopamiinin vaikutuksesta 2 Dopamiinista eri sairauksissa 3 Lähteet 3.1 Viitteet 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Dopamiinin vaikutuksesta

Dopamiinin merkitys hermoston toiminnassa on monitahoinen ja osittain epäselvä. Kuitenkin se on aivojen hypotalamuksen erittämä hormoni, joka ehkäisee aivolisäkkeen etulohkossa toisen hormonin - prolaktiinin - eritystä verenkiertoon. Tyvitumakkeissa dopamiinia tuotetaan liikesäätelyä varten, ja sen puute aiheuttaa muun muassa liikehäiriöitä ja dystoniaa. Dopamiini osallistuu myös tunteiden säätelyyn, ja eräät huumausaineet vaikuttavatkin tähän hormoniin.

Dopamiini kuuluu katekoliamiinien ryhmään ja toimii adrenaliinin sekä noradrenaliinin esiasteena ja sillä on näiden ohella sydämen sykettä ja verenpainetta nostava vaikutus.

[muokkaa] Dopamiinista eri sairauksissa

Välittäjäaineena dopamiinilla on merkitystä eri sairauksissa. Parkinsonin taudissa keskushermostossa on liian vähän dopamiinivaikutusta. Dopaminergiset neuronit Substantia Nigrassa eli tyvitumakkeissa ovat tuhoutuneet suurelta osin. Dopamiinin annostelu potilaalle olisi sinänsä vaikeaa, koska aine ei läpäise veriaivoestettä. Mahdollista on kuitenkin antaa levodopaa, joka on dopamiinin esiaste. Levodopalla on kuitenkin runsaasti sivuvaikutuksia, muun muassa pahoinvointia. Suurilla annoksilla se voi aiheuttaa aistiharhoja. Levodopan vaikutus heikkenee vuosien varrella ja se voi jopa jouduttaa solutuhoa tyvitumakkeissa, jossa se lisää oksidatiivista kuormaa. Dopamiinin hajoamista voidaan estää selegiliini-lääkkeellä, joka on monoamiinioksidaasi B:n (MAO-B) estäjä. Dopamiiniagonisteja voidaan myös käyttää. Niiden vaikutus perustuu siihen, että ne läpäisevät veriaivoesteen, mutta neuronit tulkitsevat ne kuitenkin dopamiiniksi.

Tarkkaavuushäiriöissä (ADHD, ADD) otsalohkojen dopamiiniratojen toiminta on puutteellista. Tähän perustuu muun muassa metyylifenidaatin (Ritalin) käyttö tarkkaavuushäiriöiden hoidossa. Metyylifenidaatti on amfetamiinijohdannainen ja amfetamiinin tavoin stimulantti. Molemmilla lääkkeillä on joitain samoja vaikutuksia ja ne kuuluvat fenetyyliamiineihin.

Stimulanttihoidon mielekkyydestä tarkkaavuushäiriöiden hoidossa kiistellään. Otsalohkoista on hermoratoja myös tyvitumakkeisiin. Otsalohkojen toiminnan häiriöihin liittyy usein motorisia oireita, kuten kömpelyys tarkkaavuushäiriössä. Dopamiinilla on paradoksinen vaikutus elimistössä; toisaalta se on stressihormoni, mutta toisaalta sillä on rauhoittava vaikutus, kuten muun muassa hyperaktiivisista lapsista tiedetään. Rauhoittava vaikutus perustunee siihen, että tarkkaavuuden parantuessa ympäristön virikkeet eivät aiheuta enää yhtä voimakasta stressiä.

Tiedetään sellaisten huumausaineiden kuin heroiinin, kokaiinin ja amfetamiinin aiheuttavan mielialan kohoamista nimenomaan dopamiinin välityksellä, ja kun näiden huumeiden käyttäjillä on kohonnut alttius psykooseihin, on erityisesti synapsissa vaikuttavien dopamiinireseptorien salpaajien käyttö ymmärrettävissä psykoosilääkkeenä. Näitä kutsutaan neurolepteiksi. Tähän sopivat erityisesti fentiatsiiniryhmän valmisteet. Neurolepteillä hoidetaan pääasiallisesti psykooseja, esimerkiksi ensisijaisena lääkkeenä skitsofreniaan. Risperdalia käytetään myös dementikkojen käytöshäiriöihin. Risperdal voi tosin lisätä dementtisen ihmisen dementian oireita. Neuroleptit vähentävät dopamiinin vaikutusta aivoissa, ja nykyaikaiset epätyypilliset neuroleptit vähentävät myös serotoniinin vaikutusta aivoissa.

Dopamiinin määrään vaikuttavia lääkkeitä käytetään myös masennukseen ja tupakasta vieroittautumiseen. Bupropioni on ainoita masennuslääkkeitä, jotka lisäävät nimenomaan dopamiinintuotantoa, vaikkakin esimerkiksi toinen masennuslääke venlafaksiini lisää myös jossain määrin dopamiinintuotantoa.

[muokkaa] Lähteet

• Biochemistry of Parkinson's Disease
• Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Terveysportti: Dopamiini
• DrugBank: Dopamine (englanniksi)
• PubChem: Dopamine (englanniksi)
• The Comparative Toxicogenomics Database (CTD): Dopamine (englanniksi)