Psykoosi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.


Psykoosi tarkoittaa todellisuudentajun pettämistä. Psykoottinen ihminen ei täysin erota mikä on oman mielen ja aivojen tuottamaa ja mikä on itsen ulkopuolista todellisuutta. Tunnettuja psykoottisia häiriöitä - sairauksia ovat skitsofrenia ja Delirium tremens (juoppohulluus, tärisyttävä sekavuus). Psykoottisuus voi johtua myös somaattisesta sairaudesta (orgaaniset psykoosit).

Mikäli psykoosi näkyy ulospäin tai haittaa ihmisen elämää se voidaan useimmiten luokitella kansainvälisen ICD-10 -tautiluokituksen mukaan. Termiä psykoosi käytetään joskus synonyyminä termille mielisairaus. Psykoosit ovat yksi ryhmä monien psykiatristen sairauksien joukossa. Puhekielessä mielisairauksilla voidaan joskus tarkoittaa myös laajemmin psykiatrisia sairauksia.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Oireet

Tyypillisiä oireita psykoottisella ihmisellä ovat:

Ihminen esimerkiksi kuulee ääniä tai näkee näkyjä, joita muut eivät kuule tai näe

Ihminen esimerkiksi kuvittelee saavansa henkilökohtaisia viestejä televisiosta tai radion välityksellä, ihminen uskoo muiden voivan lukea hänen ajatuksiaan tai ihminen kokee aiheettomasti itseään vainottavan tai henkeään uhattavan

Psykoottinen kokee edellä mainitut oireet täytenä totena. Usein psykoottinen ihminen ei pidä itseään sairaana, eli on sairaudentunnoton. Psykoosin kokemusta on vaikea ymmärtää sellaisen henkilön, joka ei ole ollut psykoottinen, mutta joskus sen oireita on kuvattu kuin uniksi, jotka nähtynä tuntuvat täysin tosilta. Psykoottinen häiriö ei välttämättä vaikuta kaikkeen psyykkiseen toimintaan, joten joillakin elämän alueilla henkilö voi suoriutua normaalilla tavalla. Lapsuuden ja nuoruusiän psykoosit saatetaan sekoittaa autismin tai aspergerin oireisiin. [1]

[muokkaa] Psykoosien ryhmittely

  • Toiminnalliset psykoosit
  • Orgaaniset psykoosit
    • Orgaanisilla eli elimellisistä syistä johtuvilla psykooseilla tarkoitetaan psykooseja, joiden syyksi voidaan selvästi osoittaa aivosairaus, aivovamma tai muu aivojen toimintahäiriöön johtava tekijä.
  • Päihteiden aiheuttamat psykoosit
    • Esimerkiksi amfetamiinipsykoosi, joka on yleensä melko lyhytkestoinen psykoosi, kun taas alkoholipsykoosi eli Delirium tremens on siihen verrattuna pitempikestoinen.

[muokkaa] Nykytietämys

Nykytietämyksen mukaan toiminnallisten psykoosien ajatellaan syntyvän biologisen ja/tai varhaiskehityksen aikana syntyneen alttiuden ja stressin yhteisvaikutuksesta. Psykoosin puhkeamista edeltää usein ns. ennakko-oireita (esim. ahdistuneisuus, ärtyisyys, masennus, levottomuus, pakkoajatukset, unettomuus, eristäytyminen). Psykoosin hoito vaatii usein sairaalahoitoa, mutta myös kotiin suuntautuva hoitomalli on yleistymässä. Tarkasti määriteltyjen kriteerien täyttyessä psykoottinen ihminen voidaan määrätä myös tahdosta riippumattomaan hoitoon, ns. pakkohoitoon. Psykoosin kestoa ja ennustetta on vaikea arvioida etukäteen. Tärkeimpinä hoitomuotoina pidetään lääkehoitoa, psykoedukaatiota ja terapeuttisia keskusteluja potilaan ja omaisten kanssa. Psykoosiin sairastuneelle on omaisten ja läheisten tuki tärkeää.

Aiemmin orgaanisia ja toiminnallisia psykooseja on pidetty syntytavoiltaan täysin erilaisina, mutta uuden tiedon karttuessa erot eivät näytä olevan niin selviä. Toiminnallisia psykooseja sairastavien aivotoiminnassa näyttää olevan selvää poikkeavuutta verrattuna terveisiin ihmisiin. Nykytietämyksen valossa myös uskotaan, että esimerkiksi skitsofreniaan liittyy varhainen keskushermoston kehityksen häiriö, joka altistaa sairauden puhkeamiselle. Käytössä oleva ICD-10-tautiluokitus erottelee vielä selkeästi orgaaniset ja toiminnalliset psykoosit, mutta tulevaisuudessa tällainen jako saattaa poistua tarpeettomana.

Itävaltalaisten ja australialaisten psykiatrien kaksoissokkotutkimuksen mukaan kalaöljyn EPA-rasvahapon etyyliesteri (E-EPA) voi tehostaa ja nopeuttaa antipsykoottisen lääkehoidon vaikutusta ja edistää lääkkeiden siedettävyyttä nuorilla, jotka ovat sairastuneet ensimmäistä kertaa psykoosiin [2]

[muokkaa] Harhat - äänten kuuleminen

Vaikka usein puhutaan "harhoista", niin modernilla aivokuvantamisella tutkittaessa on todettu että ääniä kuulevien aivojen puhealueella syntyy saman tyyppisiä signaaleja kuin ulkopuolista ääntä kuultaessa. Aivot tai puhealue ei voi varsinaisesti erottaa, onko puhe tai ääni peräisin korvan hermoista vai tuleeko sisältö muualta aivoista. Ennen kuin ulkomaailmasta tuleva ilman värähtely tulkitaan ääneksi ja lopulta sisältöä omaavaksi puheeksi, signaali käy läpi monta erilaista prosessointivaihetta. Eihän auton merkkivalokaan (esim. öljynpaineen merkkivalo vanhemmissa autoissa) voi tietää, tuleeko signaali anturista vai onko esimerkiksi rikkoutunut johdon kuori aiheuttanut jossain kosketuksen runkoon, jolloin tieto on virheellinen. Useimmat ihmiset kuitenkin uskovat valoa. Jos ihminen siis kuulee häntä uhattavan tappamisella, niin reaktio on todennäköisesti ensin järkevä kauhu ja pakeneminen. Harva ryhtyy ensin miettimään "kuulenkohan ääniä vai onko uhka todellinen".

Jos todetaan, että ihminen kuulee ääniä, tätä on syytä aluksi kunnioittaa "totuutena". Asiasta väittely tai harhoista puhuminen tuntuu ääniä kuulevasta ihmisestä aluksi loukkaavalta. Toki voi kertoa että harhaksi sanotaan esimerkiksi sellaista ääntä, jota useimmat normaaleilla aisteilla varustetut ihmiset eivät kuule ja kertoa, että jostain syystä ei itse kuule samaa ääntä.

Ihmisen aivot tarvitsevat ulkopuolisia signaaleja. Jos niitä ei ole, aivot tuottavat signaaleja itse. Jos ihminen laitetaan ärsyketyhjiöön, hän useimmiten alkaa hallusinoida.

On tutkimusviitteitä siitä, että esimerkisi skitsofreniassa signaalit voivat siirtyä väärällä tavalla esimerkiksi väärien ratojen vuoksi. On todettu että esimerkiksi sikiönkehityksen aikana äidin sairastama influenssa voi lisätä riskiä sairastua psykoosiin. Riski on suurempi jos influenssa sattuu vaiheeseen, jolloin hermosolujen väliset yhteydet muotoutuvat. Sanonta "piuhat sekaisin" voi olla hyvinkin osuva selitys äänten kuulemisella ja harhoille. Äänten kuuluminen voi johtua myös "eristevioista". Tiedetään, että useimmat ihmiset hallusinoivat, jos he esimerkiksi juovat kahden viikon ajan yli 1,5 litraa kirkasta alkoholia päivässä ja lopettavat tämän yhtäkkiä. Alkoholi vaikuttaa merkittävästi hermosolujen "eristeisiin".

[muokkaa] Lähteitä

  1. ↑ Gillberg Christopher (1999) Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Toinen uusittu painos. Hakapaino Oy. Helsinki
  2. ↑ Berger GE, Proffit TM, McConchie M, et al. Ethyl-eicosapentaenoic acid in first-episode psychosis: a randomized, placebo-controlled trial. J Clin Psychiatry. 2007; 68 (12 ): 1867-75. http://www.psychiatrist.com/abstracts/200712/120706.htm

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykoosi
Henkilökohtaiset työkalut