Mielenterveys
Wikipedia
Mielenterveys voidaan määritellä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Mielenterveyden määritelmä Suomen kielen sanakirjassa: "Psyykkinen hyvinvointi ja riittävä sopeutuminen sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön" (Uusi suomen kielen sanakirja, Gummerus 1998)
- Mielenterveys Sigmund Freudin sanoin "Mielenterveys on kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä"
- "Mielenterveys on henkinen tila, johon kuuluvat itsetunto, itsenäisyys, sopeutumis-, toiminta- ja ongelmanratkaisukyky sekä kyky tyydyttäviin ihmissuhteisiin ja virkistäytymiseen" (www.tohtori.fi)
- "Mielenterveys on henkinen tila, joka mahdollistaa onnellisuuden (Psykiatri Wikipedia 9/2007)
Yleisesti katsotaan, että ihminen on mieleltään terve, kun hän kykenee selviytymään itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista (työssä, koulussa, vapaa-aikana ja ihmissuhteissa) siten että itse ja kanssaihmiset eivät kärsi. Mieleltään terve ihminen pystyy riittävässä määrin huolehtimaan itsestään ja muista ihmisistä.
Mieli ja ruumis ovat ihmisessä yhtä: Terve ruumis terveessä sielussa ja terve sielu terveessä ruumiissa. Mieli ja sen terveys vaihtelee kuten fyysinenkin terveys.
Mielenterveys - kyky rakastaa ja tehdä työtä. Tämä sisältää rakkauden itseä ja muita ihmisiä kohtaa ja kyvyn työskennellä siten että auttaa myös itseään.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mielenterveyden häiriöt
Joskus ihminen kärsii ja sairastaa. Mielenterveyttä voivat järkyttää häiriöt, moninaiset psyykkiset sairaudet, jotka voivat häiritä ja rajoittaa vakavastikin ihmisen sekä muiden ihmisten tai jopa koko yhteiskunnan elämää. Vakavimmat mielenterveyden häiriöt voivat joskus vammauttaa ihmisen lähes kokonaan ja sulkea hänet yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Tyypillisesti lievemmissä mielenterveyden häiriöissä ihminen on itse tietoinen tilanteesta ja hän itse kärsii. Vakavimmissa häiriössä (psykoosit) tyypillistä on että ihminen on sairaudentunnoton ja kärsimys voi kohdistua etenkin muihin ihmisiin (esimerkiksi mustasukkaisuusparanoia)
Toisinaan mielenterveyden häiriöt ja neurologiset poikkeavuudet kulkevat rinnakkain tai limittäin. Psyykkiset oireet usein liittyvät suoraan neurologisen sairauden aiheuttamiin aivojen toiminnan muutoksiin, ja toisaalta moniin psyykkisiin sairauksiin liittyy neuropsykologisia oireita, kuten esimerkiksi muistin ongelmia. Monien ihmisten hoidossa täytyy olla mukana vaihdellen psykiatrian, psykologian, lääketieteen, hoitamisen, sosiaalityön ja toimintaterapian ammattilaisia eli häiriötä hoidetaan moniammatillisesti.
Vaikka ihmisen mielen perusta onkin evoluution kuluessa geneettisesti syntynyt, ympäristö vaikuttaa mieleen ja mielenterveyteen. On esitetty, että yhteiskunnassa on tapahtunut liian nopeita muutoksia, joihin ihmiskunnalla tai yksittäisellä ihmisellä ei ole ollut aikaa sopeutua.
Joidenkin mielenterveyden häiriöiden takana voi joskus olla jokin fyysinen tekijä syy, kuten iskun aikaansaama aivovaurio ja siitä aiheutuva persoonallisuushäiriö tai psykoottisuus. Useimmiten selkeää syytä mielenterveyden häiriölle ei tiedetä. Aikoinaan epäiltiin, että mikrobit saattaisivat aiheuttaa myös mielisairauksia. Teoria hautautui psykoanalyysin myötä. Uusin tutkimus osittaa kuitenkin, että äidin raskauden aikana sairastamalla flunssalla on vahva yhteys mielisairauden puhkeamiseen myöhemmässä iässä [1]. Vaikuttavina tekijöinä voivat nykytietämyksen mukaan olla esimerkiksi perimä, lapsuuden ja nuoruuden vuorovaikutus ja ympäristö. Minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveydellisiä häriöitä, vaan kyse on useiden tekijöiden summasta. Usein jokin stressitekijä lopulta laukaisee mielenterveydellisen häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa.
Pahimmissa tapauksissa mielenterveydellisinä häiriöinä on historiassa pidetty vain epätoivottua käytöstä tai ei hyväksyttyä — tästä esimerkkinä pitkään mielisairaudeksi luokiteltu homoseksuaalisuus. Nykyisin paljon keskustelua herättävät mm. persoonallisuushäiriöt, koska raja persoonaallisuuksien piirteiden ja diagnostiset kriteerit täyttävän häiriöksi luokiteltavan sairauden välillä on joskus häilyvä.
[muokkaa] Mielenterveyden häiriöiden luokitus
Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:
- Psykoosit F2
- Skitsofrenia F20
- "Skitsofreniaspektri" F21
- Harhaluuloisuushäiriö - paranoia F22
- Skitsoaffektiiviset häiriöt F25
- Affektipsykoosit - esimerkiksi mania F30
- Orgaaniset psykoosit - esimerkiksi alkoholin liikakäytöstä F10 johtuva Delirium Tremens F10.4
- Mielialahäiriöt- affektiiviset häiriöt F3
- Masennus - Depressio
- Mania F30
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö F31
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi I, maanis-depressiivinen sairaus F31.(0-7 eri vaiheissa sykliä)
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi II, F31.8
- Ahdistuneisuushäiriöt F4
- Yksittäinen pelko - esimerkiksi ahtaiden paikkojen kammo
- Julkisten paikkojen pelko F40.0
- Sosiaalisten tilanteiden pelko F40.1
- Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, yleistynyt tuskaisuus F41.1
- Pakko-oireinen häiriö F42
- Yksittäinen pelko - esimerkiksi ahtaiden paikkojen kammo
- Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt F43
- Traumaperäinen stressireaktio F43.1
- Dissosiaatiohäiriö (konversiohäiriö)t F44
- Dissosiatiivinen muistinmenetys F44.0
- Sivupersoonahäiriö F44.81
- Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät F5
- Syömishäiriöt F50
- Syömishäiriö, laihuushäiriö, anoreksiat F50.0
- Syömishäiriö, ahmimishäiriö, bulimiat F50.2
- Syömishäiriöt F50
- Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt F6
- Persoonallisuushäiriöt F60
- Epäluuloinen persoonallisuus F60.0
- Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus F60.1
- Epäsosiaalinen persoonallisuus F60.2
- Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus F60.3
- Impulsiivinen häiriötyyppi F60.30
- Rajatilatyyppi F60.31
- Huomionhakuinen persoonallisuus F60.4
- Vaativa persoonallisuus F60.5
- Estynyt persoonallisuus F60.6
- Riippuvainen persoonallisuus F60.7
- Määrittämätön persoonallisuushäiriö F60.9
- Persoonallisuushäiriöt F60
- Älyllinen kehitysvammaisuus F7
[muokkaa] Viitteet
- ↑ http://www.sciam.com/article.cfm?id=infected-with-insanity Wenner Melinda (2008) Infected with Insanity: Could Microbes Cause Mental Illness? Viruses or bacteria may be at the root of schizophrenia and other disorders. Scientific American Mind, April, 2008
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Mielenterveysyhdistys TAIMI ry
- Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry
- Mielenterveyden keskusliitto
- Suomen mielenterveysseura
- Itä-Suomen psykoterapiayhdistys
- Mentos Mielenterveyspalvelut, matalan kynnyksen keskusteluterapiaa
- Oikea havainto, väärä tulkinta. Tietoa skitsofreniasta ja sen hoidosta.

