Skitsoaffektiivinen häiriö
Wikipedia
Skitsoaffektiivinen häiriö on psykiatrinen sairaus, johon kuuluu mielialahäiriön oireiden lisäksi skitsofrenialle ominaisia psykoottisia oireita. Diagnoosia varten vaaditaan, että potilaalla on ollut vakava masennus- tai maniajakso ja sen lisäksi vähintään kahden viikon jakso, jolloin ilmenee psykoottisuutta ilman samanaikaisia mielialaoireita. Mikäli harhaluulot tai aistiharhat liittyvät koko ajan vakaviin mielialaoireisiin, kyseessä on diagnostisesti psykoottinen vakava masennus- tai maniajakso.[1]
Skitsoaffektiivinen häiriö alkaa tyypillisesti nuorella aikuisiällä ja on yleisempi naisilla kuin miehillä. Naisilla häiriö alkaa keskimäärin myöhemmin kuin miehillä. Skitsoaffektiivisen häiriön esiintyvyydeksi Yhdysvalloissa on arvioitu 0,5–0,8 prosenttia.[2]
Skitsoaffektiivista häiriötä hoidetaan lääkityksellä ja terapialla. Paranemisennuste on parempi kuin skitsofreenikoilla, mutta huonompi kuin mielialahäiriöistä kärsivillä. Skitsoaffektiivinen häiriö lisää myös itsemurhariskiä: itsemurhien esiintyvyys skitsoaffektiivisesta häiriöstä kärsivillä on noin 10 prosenttia.[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Matti Huttunen: Skitsoaffektiivinen häiriö Lääkärikirja Duodecim. 20.4.2007. Terveyskirjasto. Viitattu 5.12.2007.
- ↑ 2,0 2,1 Brannon, G.E.: Schizoaffective disorder 18.5.2007. eMedicine. Viitattu 5.12.2007. (englanniksi)
