Autismi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Autismi on neurologinen poikkeavuus ja autismin kirjon laaja-alainen kehityshäiriö (Pervasive developmental disorders). Kyseessä on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, jonka tarkempia syitä ei toistaiseksi tunneta. Se ilmenee aivojen "tietoliikenteessä" eli hermosolujen ja hermosoluverkkojen välisissä yhteyksissä.

Alkuperäinen ns. Kannerin autismi tunnetaan nykyään lapsuusiän autismina, johon kuuluu DSM-IV luokituksen kolme vaikeinta luokkaa. Puhumattomista autisteista ja autisteista, joiden älykkyysosamäärä on alle ÄO 70 käytetään nimitystä LFA (engl. Low Functioning Autism), vaikeasti autistinen. Hyvätasoinen autismi HFA (engl. High Functioning Autism) diagnosoidaan yleensä varhaislapsuudessa, mutta autismin kirjoon kuuluva Aspergerin oireyhtymä monesti vasta kouluiässä [1].

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Ensimmäisiä kuvauksia mahdollisista autistisia piirteitä omaavista henkilöistä löytyy jo antiikin Kreikasta. 1900-luvun puolivälin jälkeen tutkijat ovat pystyneet aiempien kuvausten perusteella diagnosoimaan osan näistä henkilöistä autistisiksi. Esimerkiksi Hippokrates monien muiden kreikkalaisten lääkäreiden ohella ryhmitteli nk. jumalallisiin sairauksiin kuuluviksi kaikki selittämättömät ja vakavat käyttäytymishäiriöt. Usein outoja käyttäytymispiirteitä pidettiin pahojen riivaajien aiheuttamana. Joissakin paikoissa, kuten Venäjän ortodoksisessa kirkossa, näistä samoista käyttäytymispiirteistä kärsiviä pidettiin päinvastoin "siunattuina hulluina" eli uskottiin poikkeavan käyttäytymisen olevan jumalallista alkuperää. Näitä ihmisiä kunnioitettiin suuresti.

Mahdollisesti tunnetuin jälkeenpäin diagnosoitu tapaus on ranskalaisen neurologin, Jean Marie Itardin kuvaus Victor-nimisestä pojasta. Victor löydettiin 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Aveyronin metsästä, jonka vuoksi Victor tunnetaan myös nimellä "Aveyronin villi poika". Hän oli löytöhetkellä noin 11-vuotias ja hänen arvioitiin eläneen 4-5 vuoden ajan hylättynä metsässä. Itard kiinnostui Victorin kohtalosta ja alkoi intensiivisesti opettaa häntä vuodesta 1801 lähtien. Myöhempien tutkimusten mukaan Victorille ominaiset käyttäytymispiirteet, kuten liikunnallinen ketteryys ja toisaalta sosiaaliseen kontaktiin kykenemättömyys, samoin kuin puhumattomuus ja sensoriset poikkeavuudet ovat ominaisia autistisille lapsille. Kuollessaan 40-vuotiaana hän oli oppinut lukuisia sosiaalisessa elämässä tarvittavia taitoja kuten ilmaista itseään ja tarpeitaan eleillä ja ilmeillä, siistit pöytätavat, vaatteiden pitämisen ja joukossa liikkumisen [2]. Viktorin tapaus osoittaa, että jotkut villilapsista ovat saattaneet joutua autismin johdosta vanhempiensa hylkäämiksi.

Kliinisessä mielessä sanaa autismi käytti ensimmäisen kerran sveitsiläinen psykiatri Eugen Bleurer vuonna 1911, joka viittasi sillä skitsofrenisiin potilaisiin, joilla oli taipumus vetäytyä omiin oloihinsa.

Nykyaikaisen autismi-käsitteen isänä pidetään psykiatri Leo Kanneria. Koska Kanner koki, että kysymyksessä oli jo varhaislapsuudessa esiintyvä oma diagnostinen ryhmänsä, hän ryhtyi kutsumaan oireyhtymää nimellä "varhaislapsuuden autismi", joka tunnetaan myös nimellä Kannerin syndrooma.

YK on julistanut autismipäiväksi 2.4., jota vietetään vuosittain vuodesta 2008 alkaen. YK kehottaa kaikkia jäsenvaltioitaan, YK:n organisaatiota ja muita organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä ja yksityissektoria viettämään autismipäivää siten, että ihmisten tietämys autismista kasvaa. Päätös tehtiin YK:n 76. yleiskokouksessa 18.12.2007 Qatarin aloitteesta.[3]

[muokkaa] Autismin yleistyminen

Yhdysvalloissa nousi kohu autismista muoti-ilmiönä - Autism "Epidemic?": Medscape julkaisi kesällä 2005 autismin yleisyyden tutkijoiden Morton Ann Gernsbacher, PhD, ja Craig J. Newschaffer, PhD haastattelun. Artikkeli kertoo autismin diagnoosin kriteereiden kehityksestä 1980-luvulla ja edelleen 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2004. Siinä tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka aiheuttivat sen nousun muoti-ilmiöksi. Selitys yleisyyteen on pääosin se, että autismi tunnistetaan entistä paremmin. Erotusdiagnoosi psykoosiin ja persoonallisuushäiriöihin on selkeytynyt. Autismin kirjon kriteerit ovat laajentuneet. Myös terveydenhuoltoalan ihmiset ovat oppineet paremmin tunnistamaan autismin oireet. Viimeisten amerikkalaisten tutkimusten mukaan autismin esiintyvyys on jopa 1:150. Autisminkirjon piirteiden esiintyvyys vaihtelee eri tutkimuksissa 20/10000 - 77/10000 [4].

Mahdollista biologista syytä autismin yleistymiseen tutkitaan mutta ei voida ainakaan vielä esittää. On kuitenkin havaittu, että äidin tupakointi lisää riskiä 40%:lla saada autistinen lapsi [5]. Lisäksi iäkkäällä isällä on moninkertainen riski saada autistinen lapsi [6]. Koska naisten ja tyttöjen tupakointi on lisääntynyt huomattavasti ja lastenteko siirtynyt yhä myöhäisemmäksi, niin nämä tekijät voivat olla osasyynä autismin yleistymiseen.

Autismiin altistavia perimän kohtia löytyi laajimmassa tähän asti tehdyssä autismitutkimuksessa, jossa sadat geneetikot yhteistyönä löysivät autismiin vaikuttavan geenin. He myös paikallistivat kromosomista 11 alueen, joka vaikuttaa autismiin [7].

[muokkaa] Autismiin liittyviä ongelmia

Autismiin liittyy vuorovaikutusongelmia muiden ihmisten kanssa, epäsovinnainen, haastava käytös, toistavaa ja rajoittunutta toimintaa, sekä aistien yli- ja aliherkkyyttä. Myös unihäiriöt ovat yleisiä.

Autismi näkyy poikkeavana viestintänä, jonka taustalla on neurologinen poikkeavuus. Tämän takia aikaisempia käsityksiä autismista leimasi rinnastus psykoosiin, skitsofreniaan ja persoonallisuushäiriöön. Yleisiä olivat myös käsitykset vanhempien etenkin äidin vääristyneestä vuorovaikutuksesta. Bruno Bettelheim esitti teorian ns. jääkaappiäideistä. Kun autismi 1980-luvulla erotettiin mielisairauksista omaksi neurologiseksi oireistokseen, diagnoosin kriteerit olivat tiukat ja autismi jaettiin vain kahteen diagnostiseen luokkaan, lapsuusiän autismiin sekä lapsuuden laaja-alaiseen kehityshäiriöön, joka sisältää myös lasten tarkkaavaisuus- ja mielenterveysongelmat. Tämä 25 vuotta vanha jaottelu saattaa edelleen olla paikoin käytössä lasten psykiatrian osastoilla.

1990-luvun puolivälissä luokittelu muuttui ja diagnostisia luokkia tuli viisi. Kolme vaikeinta ovat autismia. Kaksi muuta ovat autismin kirjoon kuuluva laaja-alainen kehityshäiriö (1987) sekä Aspergerin syndrooma, joka tuli luokitukseen 1994. Kahta jälkimmäistä pidetään autismin lievempinä oireyhtyminä. Nykyisen käsityksen mukaan autismi on kokonainen kirjo eriasteisia häiriöitä. Autisteilla on mielen mallissa häiriöitä: heillä on muita heikompi kyky kuvitella, mitä toiset ajattelevat. Syvästi autistisia on noin 0,1 prosenttia väestöstä. Usein heillä on myös epilepsia. Vaikea autismi on perinteisesti luokiteltu kehitysvammaksi. Autismiin liittyy toisinaan myös erityislahjakkuutta.

Autismin kirjon oireyhtymiä esiintyy kaikkialla maailmassa, kaikissa etnisissä ryhmissä ja yhteiskuntaluokissa. Esiintyvyydestä ei ole tarkkoja tietoja, mutta autismin kirjoon kuuluvia henkilöitä arvioidaan olevan vähintään yksi prosentti väestöstä. Miespuolisilla henkilöillä autismia lienee neljä kertaa enemmän kuin naispuolisilla. HUS:n selvityksen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella autismi on 7-8 henkilöllä 10 000:sta.[8]

[muokkaa] Autismin hoito

Autismista ei voi parantua, mutta kuntoutuksella voidaan hyvin paljon vaikuttaa elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Käyttäytymisessä näkyvät ilmenemismuodot ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia riippuen autistisen henkilön iästä, kehityksen tasosta ja hänen saamastaan kuntoutuksesta. Autismi on kehityshäiriö. Siihen ei ole tiettyä hoitoa. Se on oireyhtymä, joka määritellään lapsen käytökseen ja kommunikointiin perustuvasta diagnostisesta oireluettelosta. Vaikka kahdella autistilla diagnoosi olisi sama, se saattaa koostua aivan erilaisista oireista. Niinpä myös hoito vaihtelee oireitten ja iän mukaan. Aiemmin autistien hoidossa käytettiin analyyttistä psykoterapiaa. Se on kuitenkin todettu useimmin tehottomaksi, jopa haitalliseksi hoitomuodoksi. Sen sijaan kognitiivisella psykoterapialla on pystytty auttamaan varsinkin hyvätasoista autismia. Aiemmin autismi hoidettiin laitoksissa ja opetettiin erityisluokissa. Nyt on suuntauksena avohoito ja integrointi normaaliin opetusryhmään. Autistien kommunikaatiota pyritään helpottamaan puhetta tukevin ja korvaavin kommunikaatiomenetelmin. Melatoniinihoidon on todettu auttavan mm. lapsia jotka kärsivät unihäiriöistä [9].

[muokkaa] Autismin, skitsofrenian ja persoonallisuushäiriön eroja

Autismi sekoitetaan usein lapsuuden psykoosiin, skitsofreniaan ja murrosiän narsistiseen persoonallisuushäiriöön, koska osa oireista on päällekkäisiä. Esimerkiksi kommunikaatio on häiriintynyttä ja käyttäytyminen epäsosiaalista sekä autismissa että skitsofreniassa. Esimerkiksi narsistisessa persoonallisuushäiriössä henkilö elää muiden ihailusta ja huomiosta ja pyrkii käyttämään muita hyväksi oman egon pönkittämisessä ja omien tarpeiden saavuttamisessa. Autisti taas ei yleensä edes ole kovin kiinnostunut siitä mitä muut ajattelevat, koska sosiaalinen huomio ei tarjoa hänelle samanlaista palkintoa kuin narsisteille tai "normaaleille". Narsisteilla on myös yleensä erittäin voimakas kilpailuvietti, joka usein puuttuu taas autisteilta. Narsisti haluaa olla parempi, pystyvämpi, kunnioitetumpi ja nokkimisjärjestyksen huipulla. Hyvätasoinen autisti tajuaa oman erilaisuutensa ja erillisyytensä, eikä usein edes yritä hypätä samaan sosiaaliseen kilpailuun muiden kanssa. Merkittävää autismissa on kehityspoikkeaminen jäljitettävyys leikki-ikään, välillä jopa vauvaikään asti. Näitä ovat aistiherkkyydet, leikin sisältö, suhtautuminen ihmisiin. Autismi voidaan joskus sekoittaa heikon kommunikaatiokyvyn takia myös dysfasiaan.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu näitä kolmea oireryhmää erottavia tekijöitä. Sarakkeet eivät koostu varsinaisista diagnoosikriteereistä. Erotusdiagnostiikka on tieteellisen selvittelyn alla, siksi seuraavat tiedot ovat osittain kokemuspohjaisia.lähde?

AUTISMI SKITSOFRENIA PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ
Viestintä konkreettista Viestintä monitasoista Viestintä ennakkoluuloista
Lukee niin kuin on kirjoitettu Lukee mielikuvituksella Lukee rivien välistä
Vuorovaikutustaidot puutteelliset Vuorovaikutus harhaista Vuorovaikutus vääristynyttä
Oireet tilannesidonnaisia Oireet tilanteesta riippumattomia Oireet harkitun toiminnan tulosta
Toiminta loogista Toiminta epäloogista Toiminta vääristynyttä
Tunneilmaisu heikko Tunneilmaisu vahva Tunneilmaisu kylmää
Minä-käsite heikko Monta minää Minä korostunut
Itseymmärrys heikko Itsensä etsintä Itseihailu ja itseviha
Yksin maailmassa Monena maailmassa Maailman napana
Yksi maailma Monta maailmaa Vastakohtien maailma
Yliherkät (toisinaan aliherkät) aistit, "mekaaninen" maailmankuva Aistiharhat Aistihäiriöt
Aistiherkkyys aiheuttaa stressiä Aistiherkkyys aiheuttaa pelkoja Aistiherkkyys aiheuttaa aggressioita
Luulee, että muut ajattelevat samoin kuin itse Uskoo ajatusten siirtymiseen Luulee voivansa lukea toisen ajatukset
Luulee muilla olevan saman aistikokemuksen Eläytyy omaan aistikokemukseensa Liittää aistikokemukseen ennakkoasenteensa
Vastaa opitulla tavalla, jos ei ymmärrä Erikoisia vastauksia Epäluuloiset vastaukset
Stressitekijät määräävät vointia Ajankierto määrää vointia Mielialan vaihtelu määrää vointia
Kuvitelmia, muun muassa saduista opittuja Omia kuvitelmia Kuvitelmat täydentävät todellisuutta
Mielikuvitus järjestyksen etsimistä Mielikuvitusmaailmaan eläytyminen Mielikuvitus täydentää todellisuutta
Hyväuskoinen Herkkäuskoinen Epäuskoinen
Analysoi totta ja epätotta Sekoittaa toden ja epätoden Täydentää totuutta luuloillaan
Vaatii perusteluja Eläytyy asioihin Uskoo omiin päätelmiinsä
Tunneilmaisu vaikeaa Tunneilmaisu herkkää Tunneilmaisu kylmää
Ei usko taka-ajatuksiin Taka-ajatukset sekoittuvat todellisuuteen Uskoo taka-ajatuksiin
Vaikea eläytyä toisen osaan Eläytyy helposti toisen osaan Ei hyväksy toisen osaa
Ihanteellinen ystävä ajattelee samoin Ihanteellinen ystävä täydentää Ihanteellinen ystävä tottelee
Maailma stressiä täynnä Maailma pelkoja täynnä Maailma uhkia täynnä
Ajatusmaailma suunnitelmia täynnä Ajatusmaailma mielikuvitusta täynnä Ajatusmaailma vääryyksiä täynnä
Toimii suunnitelmiensa pohjalta Toimii inspiraation pohjalta Toimii ennakkoasenteidensa pohjalta
Rajatut kiinnostuksen kohteet Laaja-alaiset kiinnostuksen kohteet Pakkomielteet
Ujous, jatkuvaa vetäytyvyyttä Sosiaalisuus, tilapäistä vetäytyvyyttä Depressio, tilapäistä vetäytyvyyttä
Viestintä rajoittunutta Viestintä epäloogista Viestintä epäluuloista
  • Autismi on synnynnäinen ominaisuus. Autismin piirteet näkyvät puhtaimmillaan pienessä ja alle kouluikäisessä lapsessa. Autistisella ihmisellä saattaa olla myös psykoosia, mutta se puhkeaa yleensä vasta teini-iässä. Persoonallisuushäiriö on sosiaalisen kehityksen häiriö, joka ei ole perinnöllinen vaan vääristynyt tapa selvitä hankalista tilanteista.
  • Skitsofreniaa ei enää diagnosoida lapsuudessa, sillä sen katsotaan puhkeavan vasta teini-iässä. Psykoosi on sen oire, ja puhkeamiseen vaikuttavat ympäristön paineet. Varhaislapsuuden vuorovaikutustekijät altistavat psykoosin puhkeamiseen.
  • Persoonallisuushäiriön puhkeamiseen vaikuttavat pääosin ympäristötekijät. Lapsen huonot kokemukset ja nuoruusiän kärsimykset aiheuttavat vääristynyttä vuorovaikutusta ympäristön kanssa.
  • Westermarck-efekti ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on suurempi vaikutus yksilön persoonallisuuteen kuin lapsuuden kokemuksilla [10].

Asperger ja skitsofrenia

Virheellisiä diagnooseja

[muokkaa] Autismikirjolaisten vertaisryhmiä ja niiden nettisivuja

Joensuun seudun vertaistukiryhmä asperger-aikuisille

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Yliherva, Anneli & Olsén, Päivi (2007) Mitä tiedämme lapsuusiän autismin kuntoutuksesta? Suomen Lääkärilehti no. 33
  2. ↑ Frith Uta (2003) Autism: Explaining the Enigma. Blackwell, Lontoo
  3. ↑ YK:n päätöslauselma A/RES/62/139
  4. ↑ Yliherva, Anneli & Olsén, Päivi (2007) Mitä tiedämme lapsuusiän autismin kuntoutuksesta? Suomen Lääkärilehti no. 33
  5. ↑ BBC News,26 July, 2002
  6. ↑ YLEN Tiedeuutiset, Iäkkäälle isälle useammin autistinen lapsi, 4.9.2006 klo 23.00
  7. ↑ Helsingin Sanomat 20.2.2007)
  8. ↑ Selvitys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten sairaalaan lastenneurologiseen toimialan seurannassa 1.1.1997-31.12.2001 olleiden autistiseen kirjoon kuuluvista potilaiden lukumäärästä
  9. ↑ Paavonen Juulia (2004) Sleep disturbances and psychiatric symptoms in school-aged children. Väitöskirja. Helsingin yliopisto
  10. ↑ [1] Jokela Markus (2006) Perimä ja ympäristö antisosiaalisuuden kehityksessä. Teoksessa Honkatukia, Päivi & Kivivuori, Janne (toim.) (2006) Nuorisorikollisuus - Määrä, syyt ja kontrolli. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 66 Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 33. ISBN 951-704-323-6 ISSN 0357-0126

[muokkaa] Katso myös

Autismi voi olla myös vahvuus

[muokkaa] Aiheesta muualla


Autismin kirjon häiriöt ja muut neurologiset häiriöt

Autismi - HFA - Aspergerin oireyhtymä - Keskittymishäiriö - Touretten oireyhtymä - Dysfasia

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Autismi
Henkilökohtaiset työkalut