Krooninen väsymysoireyhtymä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Krooninen väsymysoireyhtymä (par. krooninen uupumusoireyhtymä) eli myalginen enkefalomyeliitti (diagnoosikoodi G93.3) on monimuotoinen työ- ja toimintakykyä suuresti heikentävä parantumaton[1] neurologinen sairaus[2], johon liittyy autonomisen hermoston häiriötila[3]. Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että kroonisen väsymysoireyhtymän oireet johtuisivat aivojen kroonisesta tulehdustilasta[4][5].

Englanninkielinen nimi sairaudelle on chronic fatigue syndrome (CFS), joka on suomennettu hieman harhaanjohtavasti "väsymysoireyhtymäksi". Kyseessä on kuitenkin pikemminkin uupumus ja voimattomuus kuin väsymys. Monissa maissa käytetään vanhempaa termiä myalgic encephalomyelitis eli ME. Suomessa krooninen väsymysoireyhtymä on erittäin huonosti tunnettu ja tunnistettu sairaus, vaikka monissa maissa sitä tutkitaan ja hoidetaan aktiivisesti.

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kroonisen väsymysoireyhtymän esiintyvyyttä on hankala arvioida, sillä merkittävä osa sairastuneista on ilman diagnoosia tai saanut jonkin muun diagnoosin. Vaikka kyseessä on Maailman terveysjärjestön viralliseen tautiluokitukseen kuuluva sairaus, lääkärit kyseenalaistavat usein koko sairauden olemassaolon antaen potilaille esimerkiksi masennusdiagnoosin[6]. Nykyisin arvoidaan, että kroonista väsymysoireyhtymää esiintyisi ainakin 0,5–1 prosentilla aikuisväestöstä[7]. Vuonna 2011 julkaistun hollantilaistutkimuksen mukaan yksi prosentti 10–18-vuotiaista lapsista ja nuorista kärsii kroonisesta väsymysoireyhtymästä[8]. Oireyhtymä voi puhjeta missä tahansa iässä, ja se diagnosoidaan yleisimmin 30–40-vuotiaana[9]. Arviolta 50–80 prosenttia sairastuneista on naisia[10].

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kroonisen väsymysoireyhtymään liittyvä uupumus on usein erittäin voimakasta, jopa invalidisoivaa. Uupumukseen liittyy aina muitakin oireita, kuten esimerkiksi lihas- ja nivelsäryt, päänsärky, migreeni, pahoinvointi, masennus, ahdistus, ja jatkuva kuumeilu.

Kognitiivisia ongelmia ("brainfog") esiintyy lähes kaikilla potilailla ja niiden vaikeusaste vaihtelee lievistä keskittymis- ja muistihäiriöistä jopa dementoitumiseen. Väsymysoireyhtymään saattaa liittyä myös puhe- tai kävelykyvyn katoamista, lihas- ja nivelkipuja sekä kuukausia jatkuvaa kuumetta[11]. Unihäiriöt ovat hyvin yleisiä. Osa potilaista nukkuu melkein vuorokauden ympäri, toiset taas kärsivät vaikeasta unettomuudesta. Yöuni on usein pinnallista ja potilaat voivat kärsiä myös painajaisista.

Immuunijärjestelmä toimii huonosti ja potilaat kärsivät usein jatkuvista virus- tai bakteeri-infektioista sekä uusista allergioista ja yliherkkyyksistä. Ongelmia on myös kehon lämpötilan ja verenpaineen säätelyssä. Suuri osa potilaista kärsii posturallisesta (pystyasennossa ilmenevä matala verenpaine)[12] tai ortostaattisesta hypotensiosta (pystyasennossa ilmenevä verenpaineen haitallinen lasku) [13]. [14]

Muita mahdollisia oireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, aamujäykkyys, valoherkkyys, lihasheikkous, erilaiset ihottumat, huimaus, hiustenlähtö, näköhäiriöt, epileptiset kohtaukset, kuukautishäiriöt sekä virtsaamisvaikeudet. Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavilla esiintyy myös tavallista useammin joitakin muita sairauksia, esimerkiksi fibromyalgiaa, ärtyvän suolen oireyhtymää ja endometrioosia.

Kliiniset löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aivojen kuvantamistutkimuksissa on havaittu, että CFS-potilaiden aivoissa on tyypilliseseti käynnissä laaja-alainen tulehdustila, jonka voimakkuus korreloi CFS-oireiden voimakkuuden kanssa.[15] Väsymysoireyhtymää potevien aivoista on löydetty myös aivokuvauksissa havaittavia rakenteellisia poikkeavuuksia. CFS-potilailla on terveitä vähemmän valkeaa ainetta, mikä saattaa johtua väsymysoireyhtymään kuuluvasta tulehdustilasta. Lisäksi löytyi poikkeavuuksia otsalohkoa ja ohimolohkoa yhdistävässä hermoradan osassa. Havaitut poikkeavuudet olivat sitä suurempia mitä pahemmat väsymysoireyhtymän oireet potilaalla oli.[16]

Aivojen magneettikuvassa näkyy usein myös samanlaisia muutoksia kuin MS-tautia sairastavilla.

Sydänoireet kuten lisälyöntisyys ja rytmihäiriöt ovat yleisiä. Sydänfilmissä näkyy joskus muutoksia T-aalloissa.

Kaulan ja kainaloiden imusolmukkeet ovat usein turvoksissa ja aristavat. Myös perna saattaa olla laajentunut.

Sairauden kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krooninen väsymysoireyhtymä voi puhjeta joko vähitellen tai lyhyen ajan kuluessa, yleensä infektiona, joka ei enää parannukaan normaalisti.

Krooninen väsymysoireyhtymä kestää yleensä koko loppuelämän[17]. Vuonna 1999 julkaistun seurantatutkimuksen mukaan vain kuusi prosenttia CFS-potilaista parani neljä vuotta kestäneen hoidon aikana[18]. Osalla sairaus etenee progressiivisesti ja voi johtaa täydelliseen invaliditeettiin, jopa liikuntakyvyttömyyteen. Krooninen väsymysoireyhtymä ei yleensä johda kuolemaan, mutta hengenvaarallisia komplikaatioita (leukemia, lymfooma, elinvauriot, opportunistiset infektiot) saattaa esiintyä.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 julkaistun norjalaistutkimuksen mukaan kaksi kolmesta potilaasta koki merkittävää hyötyä syöpälääke Rituximabista. Osa potilaista parani kokonaan.[19] Käytössäolevat hoidot tähtäävät yleensä oireiden lievitykseen ja toimintakyvyn kohentamiseen.[20]. Tehokkain tunnettu hoito on AIDSin hoitoon kehitetty lääke Ampligen, jota on kokeiltu hyvin tuloksin 1980-luvun lopulta asti. Lääke on kuitenkin erittäin kallis, eikä se siksi ole päätynyt yleiseen käyttöön. Myös antiviraaliset lääkkeet auttavat monia . Kofeiini ja muut piristeet eivät yleensä ole avuksi, mutta narkolepsialääkkeenäkin käytetty stimulantti modafiniili saattaa helpottaa uupumuksen tunnetta . Oireenmukaiseen hoitoon käytetään esimerkiksi särkylääkkeitä, unilääkkeitä ja masennuslääkkeitä. Kortikosteroideja on kokeiltu vaihtelevin tuloksin. Koska ortostaattinen hypotensio saattaa itsessäänkin aiheuttaa väsymystä, saattaa ortostaattisen hypotension hoitaminen etilefriinillä helpottaa myös potilaan yleistilaa [14].

Tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen voi olla eduksi, etenkin kun sairauteen liittyy usein allergioita ja yliherkkyyksiä . Väsymysoireyhtymää sairastavat sietävät yleensä hyvin huonosti alkoholia . Jotkut potilaat kokevat saavansa apua vitamiineista ja hivenaineista, etenkin magnesiumista. Kontrolloiduissa tutkimuksissa niiden tehosta kuitenkaan ei ole saatu näyttöä.[20]

Kevyt liikunta ylläpitää peruskuntoa, mutta liian voimakkaan rasituksen on kuvattu johtavan sairauden pahenemiseen. Osa potilaista on liian huonossa kunnossa kyetäkseen edes nousemaan sängystä.

Kognitiivis-behavioristisnen psykoterapia (CBT) ja porrastettu liikuntaterapia (GET) ovat monille potilaille tutkimusten mukaan hyödyttömiä sairauden hoidossa ja joillekin jopa vaarallisia[21].

Suomessa kroonista väsymysoireyhtymää hoidetaan perusterveydenhuollossa yhdessä eri erikoissairaanhoidon alojen kanssa, kuten muitakin pitkäaikaissairauksia. Lääkkeellisenä hoitona käytetään kokeellisesti mm. immunoglobuliinia, kortisonia ja antiviraaleja.

CFS-potilaiden oikeusturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krooninen väsymysoireiyhtymä aiheuttaa jatkuvan työkyvyttömyyden kahdelle kolmesta sairastuneesta[22]. Suomalaisilta CFS-potilailta puuttuu kuitenkin perustuslain takaama oikeus sairausperustaiseen sosiaaliturvaan, koska suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät myönnä sairauslomaa tai työkyvyttömyyseläkettä kroonisen väsymysoireyhtymän perusteella[22] Kela ei myöskään korvaa pääsääntöisesti CFS:n hoidossa käytettäviä apuvälineitä eikä CFS:n oireita lievittäviä hoitoja[23].

Sairauden syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kroonista väsymysoireyhtymää pidettiin aiemmin psykiatrisena häiriönä[24] ja se diagnosoitiin psykiatrisella koodilla F48.0 (neurastenia). Nykyisin tiedetään, että kyseessä on neurologinen sairaus [25], joka johtuu todennäköisesti aivojen kroonisesta tulehdustilasta ja sen aiheuttamista elimellisistä muutoksista[26][27].

Monet seikat viittaavat siihen, että ainakin osalla potilaista sairauden taustalla on virusinfektio. Merkittävin tarttuvan viruksen puolesta puhuva tapaus oli vuonna 1984 puhjennut Yhdysavaltojen Tahoe-järven epidemia. Alueella diagnosoitiin vuosien 1984–1987 välillä 259 CFS-tapausta.[28]

Kroonisen väsymysoireyhtymän syyksi on epäilty herpesviruksia, mutta nykyään uskotaan, etteivät ne ole sairauden varsinainen syy. Tutkija Elaine DeFreitas löysi vuonna 1991 väsymysoireyhtymää sairastavilta potilailta HIV:n kaltaisen retroviruksen. Tutkimukset jäivät kuitenkin kesken rahoituksen loputtua.

Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa löydettiin retrovirus XMRV:n yli 95 %:lla kroonista väsymysoiretta, fibromyalgiaa sairastavalta.[29] Myöhemmin havaittiin kuitenkin, että tutkimusnäytteisiin oli joutunut laboratoriohiiristä peräisin olevia viruksia[30]

Myös perimällä uskotaan olevan osansa väsymysoireyhtymän syntyyn ja muutamia siihen liittyviä geenimuutoksia onkin onnistuttu löytämään. On epätodennäköistä, että yksittäinen geeni johtaisi sairastumiseen, vaan kyse on todennäköisesti alttiudesta. Krooninen väsymysoireyhtymä liittyy myös vuotava suoli -oireyhtymään.[31]

Diagnoosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kroonista väsymysoireyhtymän diagnosoinnissa ei käytetä laboratoriokokeita tai aivokuvauksia, vaan tauti diagnosoidaan pitkäkestoisen oirekuvan perusteella silloin, kun yksittäistä selittävää tekijää ei ole osoitettavissa. CDC (Yhdysvaltain kansanterveyslaitos) päätti kroonisen väsymysoireyhtymän diagnostisista kriteereistä vuonna 1988, ja niitä uudistettiin 1994. Kriteerien mukaan diagnoosiin vaaditaan voimakkuudeltaan invalidisoiva uupumuksen tunne, jota ei voi selittää muilla tekijöillä, joka kestää vähintään kuuden kuukauden ajan ja joka ei lievity levossa. Lisäksi vaaditaan vähintään neljä seuraavista oireista:

  • lyhytkestoisen muistin ja keskittymiskyvyn heikentyminen
  • lihaskivut
  • nivelkivut
  • uni ei helpota uupumusta
  • uudenlaiset tai -tyyppiset päänsäryt
  • kurkkukipu
  • imusolmukkeiden arkuus
  • rasituksen jälkeinen huonovointisuus/uupumus, joka kestää yli vuorokauden

Kriteereitä on kuitenkin arvosteltu monestakin syystä. Osa listatuista oireista on harvinaisempia kuin monet muut väsymysoireyhtymään olennaisesti liittyvät oireet. Niissä annetaan myös ymmärtää, että sairauteen liittyvä uupumus ei lainkaan lievity lepäämällä, vaikka lepääminen on tärkeä tapa hallita kroonisen väsymysoireyhtymän oireita.

Ennen diagnoosia on suljettava pois muut sairaudet, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita, kuten narkolepsia, diabetes, MS-tauti, AIDS, borrelioosi, leukemia, lymfoomat, systeeminen lupus erythematosus ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ville Matilainen: Ruususen paha uni. Voima 5/2010 s. 24-26. http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-5/ruususen-paha-uni. http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-5/ruususen-paha-uni
  2. Matti Huttunen: Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä. Lääkärikirja Duodecim 28.6.2013. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00410
  3. Meri Valkama: CFS:n hoito ja tutkimus ulkomailla – ”ainakin 40000 ruotsalaista kärsii sairaudesta”. Suomen kuvalehti 28.9.2014. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/cfsn-hoito-ja-tutkimus-ulkomailla-ainakin-40-000-ruotsalaista-karsii-sairaudesta/?shared=54704-bfd1a3ff-4
  4. Nakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088
  5. Väsymysoireyhtymästä kärsivien aivoissa rakenteellisia poikkeavuuksia. Terve.fi-sivusto 29.10.2014. http://www.tohtori.fi/?page=4229755&id=6790228
  6. Ville Matilainen: Ruususen paha uni. Voima 5/2010 s. 24–26. http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-5/ruususen-paha-uni. http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-5/ruususen-paha-uni
  7. Matti Huttunen: Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä. Lääkärikirja Duodecim 28.6.2013. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00410
  8. Krooninen väsymysoireyhtymä harvalla nuorella Tohtori.fi-sivusto 13.5.2011. http://www.tohtori.fi/?page=1341824&id=2362994
  9. Krooninen väsymysoireyhtymä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2006; 122 (5): 545–553. Antero Leppävuori. http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo95576
  10. Krooninen väsymysoireyhtymä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2006; 122 (5): 545–553. Antero Leppävuori. http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo95576
  11. Meri Valkama: CFS:n hoito ja tutkimus ulkomailla – ”ainakin 40000 ruotsalaista kärsii sairaudesta”. Suomen kuvalehti 28.9.2014. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/cfsn-hoito-ja-tutkimus-ulkomailla-ainakin-40-000-ruotsalaista-karsii-sairaudesta/?shared=54704-bfd1a3ff-4
  12. Posturaalinen hypotensio
  13. Ortostaattinen hypotensio
  14. a b Täysin kokeelliset hoidot CFS-verkko
  15. Nakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088
  16. Väsymysoireyhtymästä kärsivien aivoissa rakenteellisia poikkeavuuksia. Terve.fi-sivusto 29.10.2014. http://www.tohtori.fi/?page=4229755&id=6790228
  17. Ville Matilainen: Ruususen paha uni. Voima 5/2010 s. 24-26. http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-5/ruususen-paha-uni. http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-5/ruususen-paha-uni
  18. Hill N, Tiersky L, Scavalla V, Lavietes M, Natelson B: Natural history of severe chronic fatigue syndrome. Arch Phys Med Rehab 1999; 80:1090-1094
  19. Meri Valkama: CFS:n hoito ja tutkimus ulkomailla – ”ainakin 40000 ruotsalaista kärsii sairaudesta”. Suomen kuvalehti 28.9.2014. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/cfsn-hoito-ja-tutkimus-ulkomailla-ainakin-40-000-ruotsalaista-karsii-sairaudesta/?shared=54704-bfd1a3ff-4
  20. a b Leppävuori A: "Krooninen väsymysoireyhtymä", Duodecim. 2006;122(5):545-53
  21. ME-de-patiënten Foundation, Limmen, the Netherlands. frank.twisk@hetnet.nl: A review on cognitive behavorial therapy (CBT) and graded exercise therapy (GET) in myalgic encephalomyelitis (ME) / chronic fatigue syndrome (CFS): CBT/GET is not only ineffective and not evidence-based, but also potentially harmful for many patients with ME/CFS. 2009. Viitattu 1.10.2014.
  22. a b Merja Perttula: Selittämätön uupumus. Pitkäaikaista väsymysoireyhtymää luullaan usein psykiatriseksi sairaudeksi. Tehy-lehti 2/2014. http://www.tehy.fi/tehy-lehti/2014/2-2014/selittamaton-uupumus/
  23. Suomen CFS-yhdistyksen kotisivut. http://cfs.suntuubi.com/
  24. Matti Huttunen: Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä. Lääkärikirja Duodecim 28.6.2013. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00410
  25. Matti Huttunen: Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä. Lääkärikirja Duodecim 28.6.2013. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00410
  26. Nakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088
  27. Väsymysoireyhtymästä kärsivien aivoissa rakenteellisia poikkeavuuksia. Terve.fi-sivusto 29.10.2014. http://www.tohtori.fi/?page=4229755&id=6790228
  28. Ville Matilainen: Ruususen paha uni. Voima 5/2010 s. 24-26. http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-5/ruususen-paha-uni. http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-5/ruususen-paha-uni
  29. http://www.wpinstitute.org/xmrv/index.html
  30. Väsyttääkö? Väsymysoireyhtymästä uutta tietoa 12.01.2011. http://www.tohtori.fi/?page=4229755&id=9520645
  31. Maes M, Leunis JC. Normalization of leaky gut in chronic fatigue syndrome (CFS) is accompanied by a clinical improvement: effects of age, duration of illness and the translocation of LPS from gram-negative bacteria. Neuro Endocrinol Lett. 2008;29(6):902-10. PubMed

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]