Borrelioosi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Levinneisyys
Borreliabakteeri 400x suurennoksena.

Borrelioosi eli Lymen tauti on puutiaisten eli kansanomaisesti punkkien levittämä tauti, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi -niminen spirokeettabakteeri.[1]

Biologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borreliabakteeri on läheistä sukua kuppabakteerille, minkä vuoksi borrelioosin ja kupan oireissa ja taudinkuvissa voi olla yhteisiä piirteitä varsinkin taudin edettyä myöhäiseen vaiheeseen. Arvioidaan, että keskimäärin vain kaksi sadasta borreliabakteeria kantavan punkin puremasta aiheuttaa borrelioosi-infektion eivätkä läheskään kaikki punkit edes kanna tätä bakteeria. Borrelian ilmeneminen silti vaihtelee alueittain suuresti. Mikäli punkki kantaa borreliabakteeria, keskimäärin joka kymmenes ihminen saa tartunnan. Purema jää helposti huomaamatta, sillä se on kivuton ja punkki voi irrota huomaamatta. Vuosina 2004–2007 Suomessa ilmoitettiin vuosittain 1 100–1 400 borrelioositapausta.[2] On arvioitu, että borrelioosiin sairastuu Suomessa vuosittain noin 2 000–3 000 ihmistä, joista suurimmalla osalla tauti havaitaan iho-oireiden perusteella. Riski saada borrelioosi-tartunta on 148 tapausta 100 000 asukasta kohti vuodessa. Ahvenanmaalla väestöstä noin 30 prosentilla on borrelia-vasta-aineita ilman oireita, mutta he ovat silti terveitä.[3] Kirjailija Aleksis Kiven, joka kuoli vuonna 1872 vain 38-vuotiaana, on epäilty kuolleen borrelioosiin.[4]

Koska bakteerin aiheuttamia oireita ei aina tunnisteta oikein, sitä hoidetaan erheellisesti muun muassa MS-tautina, Alzheimerina, lihasrappeumatautina tai Parkinsonin tautina.

Bakteeri voi lisäksi mahdollisesti levitä paitsi punkkien, myös sääskien ja lintukirppujen puremista. Myös hirvikärpäset voivat levittää tautia. [5] Tämä on kuitenkin erityisen epätodennäköistä ehkä verenimijän lyhyen kontaktin vuoksi eikä esimerkiksi emeritusprofessori Heikki Arvilommin tiedossa ole yhtään tapausta, että borreliaa aiheuttava spirokeetta olisi siirtynyt toistaiseksi hyönteisestä ihmiseen, vaikka tiedetäänkin että Puolassa ja Yhdysvaltojen Connecticutissa bakteeria on hyttysistä löydetty. [6]

Ensioireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borrelioosin oire, punoittava läiskä iholla.
Borrelialymfosytooma poskella

Voi kestää useita tunteja, ennen kuin punkin suolistossa oleva tartunnanaiheuttaja siirtyy ihmiseen. Tavallisin tartunnasta kertova oire on myöhemmin pureman ympärille ilmaantuva rengasmaisesti tai tasavärisenä laajeneva punoittava ihonmuutos, jota kutsutaan vaeltavaksi punoitukseksi (erythema migrans, EM). Punkit suosivat ihon taive- ja karvoitusalueita, lapsilla myös hiuspohjaa. Punoitus ilmaantuu noin viikon kuluessa puremasta ja voi levitä muutamassa päivässä hyvin laajalle mutta häviää lopulta itsestään. Muodoltaan punoitusalue voi olla varsinkin taivekohdissa soikea tai epäsymmetrinen. Punoitus saattaa olla myös niin hailakkaa, että sitä tuskin huomaa. Vain noin puolet punkkien levittämään borrelioosiin sairastuneista havaitsee itsellään ihomuutoksen[7]. Viikon parin kuluessa voi alkaa ilmaantua esimerkiksi flunssan kaltaisia oireita ja vaeltavia nivelkipuja, ellei lääkehoitoa ole aloitettu heti.[1]

Erythema migransin lisäksi puremakohtaan voi ilmaantua heti pureman jälkeen punoitusta, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi ihoon jäänyt imukärsän palanen. Haittaa siitä ei välttämättä ole, joskin paukama ja kutina voivat kestää pitkään.

Lääkäri tekee diagnoosin taustatietojen ja tutkimuksen perusteella. Jos on aihetta epäillä, että bakteeri on levinnyt iholta, se todetaan verinäytteestä tai selkäydinnestenäytteestä.lähde?

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvaiheessa borrelioosia voidaan hoitaa tehokkaasti antibioottikuurilla, kuten amoksisilliinillä. Lääkekuuri tulee aloittaa nopeasti ihonmuutoksen toteamisen jälkeen, jotta bakteerin leviäminen verenkierron välityksellä voidaan estää. Mikäli borrelia kuitenkin pääsee verenkierron välityksellä muualle elimistöön, hoitona on suonensisäinen antibioottikuuri.

Taudin myöhäisoireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tauti voi olla aluksi oireeton, mutta toisinaan esiintyy kuumetta ja päänsärkyä. Kuukausia myöhemmin voi kehittyä muita oireita, joista tavallisimpia ovat neurologiset taudinkuvat kuten kasvohalvaus, aivokalvon-, hermojuuri- tai vastaava aivotulehdus. Myös paikkaa vaihtelevat nivel- ja lihaskivut ovat tyypillisiä taudin leviämisvaiheelle. Lisäksi kroonistunut borrelioosi voi aiheuttaa nivel-, sydän- ja silmätulehduksia sekä pitkäaikaisia surkastuttavia ihotulehduksia. Nämäkin vaiheet hoidetaan antibioottikuurilla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Borrelioosi Reumaliitto.
  2. Borrelioosi Suomessa (KTL) Suomen Borrelioosiyhdistys.
  3. Lymen borrelioosi Punkki.net.
  4. Professori: Aleksis Kivi saattoi kuolla borrelioosiin 2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2014.
  5. Myös sääsket ja hirvikärpäset levittävät borrelioosia Yle.fi Viitattu 5.5.2011
  6. Lääkärilehti, 10.6.2011, 2011. vsk, nro 23, s. 1901. Suomen Lääkäriliitto. suomi
  7. "Vain puolet borrelioositartunnoista näkyy ihomuutoksena", Iltalehti, 27.5.2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]