Nänni

Raskaana olevan naisen rinta ja nänni.

Lehmän utare, josta pitkät, tummat nisät erottuvat selvästi.

Miehen nänni

Nänni eli nisä (lat. papilla mammae) on rinnan (utareen) keskellä sijaitseva ulkoneva osa, johon rinnan maitotiehyet avautuvat. Nännin ympärillä olevaa pigmentoitunutta aluetta kutsutaan nännipihaksi eli areolaksi. Ihmisellä on normaalisti kaksi nänniä. Muillakin nisäkkäillä nännejä eli nisiä on tyypillisesti parillinen määrä, ja ne sijaitsevat symmetrisesti rintakehällä. Nisien lukumäärä vaihtelee eläimillä riippuen siitä, montako poikasta ne yleensä saavat kerrallaan.

Nännien fysiologinen tarkoitus on maidon toimittaminen poikaselle imetyksessä. Nänniin avautuu rinnasta noin 15–20 maitotiehyttä, joiden kautta maito virtaa ulos. Myös miehillä ja urospuolisilla nisäkkäillä on nännit, joilla ei kuitenkaan ole biologista merkitystä.

Nännit ovat ihmisellä normaalisti hieman ulkonevat. Seksuaalinen kiihotus aiheuttaa nännien jäykistymisen. Saman ilmiön voi saada aikaan imetys ja kylmä ilma. Joillakin ihmisillä on sisäänvetäytyneet nännit, mikä on yleensä ainoastaan kosmeettinen haitta.

Tytöllä rintojen kasvun käynnistyminen merkitsee murrosiän alkua. Rintojen kehittyessä nänni ja nännipiha muodostavat ensin erillisen kumpareen. Myöhemmin rinnat kypsyvät, ja aikuistyyppisissä rinnoissa nännipiha on laskeutunut rinnan tasoon, jolloin ainoastaan nänni on koholla. Rintojen kehitys kestää yleensä neljästä viiteen vuoteen. Suomalaisilla tytöillä rintojen ja nännien kehittyminen alkaa noin 11-vuotiaana, osalla jo 8–9-vuotiaana ja toisilla vasta 14-vuotiaana.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta nänni Wikimedia Commonsissa