Päänsärky

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ibuprofeeni on suosittu kipulääke päänsärkyyn. Alempana ibuprofeenia ja kodeiinia sisältävä Ardinex-lääkepakkaus joka on tarkoitettu keskivaikeaan kipuun

Päänsärky (cephalalgia, kefalalgia) on monien eri sairauksien tavallisin oire. Päänsärky voi myös johtua elimistön nestehukasta[1]. Päänsärkyä voi olla ilman muita oireita, eikä siitä useinkaan kannata huolestua. Päänsärky-käsite kattaa hyvin erilaisia pään kipuja. Ne voivat olla jyskyttäviä, poraavia, polttavia, jomottavia, pakottavia, räjähtäviä tai pistäviä. Ne voivat olla pään jossakin osassa tai koko päässä. Päänsäryn syyn selvittämiseksi täytyy ensin yrittää saada selville, missä kipu on, milloin se tulee, minkä luonteinen se on sekä tuleeko se yksin vai liittyykö siihen muita oireita.

Päänsärky on usein psykosomaattinen oire. Tunnettu erityisen voimakasta, säännöllisesti esiintyvää päänsärkyä aiheuttava sairaus on migreeni.

Erilaisia päänsärkylajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jännityspäänsärky on usein takaraivossa ja säteilee sinne niskasta ja hartioista. Jännityspäänsärky voi tuntua myös vyömäisenä otsassa ja tulee toisinaan stressin yhteydessä, usein vasta vaikean rasittumisvaiheen jälkeen. Siihen auttaa yleensä rentoutuminen ja kipu- tai tulehduskipulääke. Jännityspäänsärky voi alkaa myös jos on heikko näkö ja ihminen joutuu siristämään silmiään.
  • Lihasjännityspäänsärky johtuu niska- ja hartiaseudun lihasten jännitystiloista. Näiden lihasten jännityksen voi todeta painelemalla, jolloin niissä tuntuu kipua. Lihasjännityksiä voi poistaa venytyksillä, joogalla, voimistelulla ja yleensä reippaalla liikunnalla. Myös hieronnasta voi olla apua.
  • Päänsärky ja kuume on usein influenssaan ja nuhakuumeeseen liittyvä oire. Jos särky tuntuu otsassa ja lisääntyy päätä eteenpäin taivutettaessa on kyseessä siis päänsärkykuume. Influenssan yhteydessä esiintyvä päänsärky saattaa johtua viruksen aiheuttamasta aivokalvojen lievästä tulehtumisesta. Virusaivokalvontulehdusta esiintyy melko yleisesti esimerkiksi influenssassa, vesirokossa ja sikotaudissa, joissa se oireilee yleensä vain tavallista pidempänä päänsärkynä.[2]
  • Ponnistuspäänsärky liittyy fyysiseen rasitukseen muun muassa kuntoillessa. Se on jyskyttävää särkyä, joka kestää muutamasta minuutista jopa useampaan vuorokauteen. Särky voi olla luonteeltaan joko tylppää jomotusta tai räjähtävää kipua. Se saattaa laueta voimailulajeissa, kovissa urheilusuorituksissa tai vaikkapa yhdynnässä. Ponnistuspäänsärkyä on hankala hoitaa, koska lääkkeet heikentävät fyysistä suorituskykyä. Itse suoritustilanteessa ponnistusta on vaikea välttää eivätkä särkylääkkeet auta jo alkaneeseen kohtaukseen.
  • Päähän saadun iskun jälkeinen päänsärky. Tämä päänsärky voi johtua kallonsisäisestä verenvuodosta, varsinkin jos samanaikaisesti on väsymystä ja pahoinvointia.
  • Ajoittainen päänsärky, näköhäiriöt ja pahoinvointi/oksennukset. Tällainen päänsärky voi olla migreeniä. Usein muillakin perheenjäsenillä on migreeniä, koska se on periytyvää. Migreeni voi laueta joistakin ruoka-aineista, esimerkiksi suklaasta tai punaviinistä.
  • Päänsärky silmien ympärillä lukiessa, kutoessa tai tehdessä jotakin muuta silmiä rasittavaa työtä voi johtua siitä, että näkö on heikentynyt tai valaistus on liian heikko.
  • Päänsärky, pahoinvointi ja oksentelut aamuisin voivat johtua edellisen illan alkoholin nauttimisesta, krapulasta. Tämäntyyppinen päänsärky voi tosin johtua myös (jos oireet palaavat) aivokasvaimesta.
  • Vihlauspäänsäryt voivat johtua liiallisesta ulkona olemisesta tai siihen kohdistuva kylmä voi aiheuttaa vihlauspäänsäryn.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nestehukka uhkaa maastoharjoituksissa. Jouko Tolonen. 14.06.2005. http://tietokannat.mil.fi/salpa05/news.php?language=fi_FI&page_id=36
  2. Aivokalvontulehdus (meningiitti).Lääkärikirja Duodecim 5.3.2012. Jukka Lumio

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]