Toisintokuume
| Toisintokuume | |
|---|---|
.jpg) Borrelia hermsii, toisintokuumetta aiheuttava bakteeri, elektronimikroskoopin kuva. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | A68 |
| ICD-9 | 087 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Toisintokuume on joidenkin Borrelia-bakteerien aiheuttama tartuntatauti, jonka taudinkuvaan kuuluvat kuumejaksot ja niiden välillä kuumeettomat ajanjaksot. Tautia levittävät Ornithodoros-suvun punkit sekä Pediculus-täit. Sitä on hoidettu antibiooteilla.[1]
Punkin levittämän taudin nimitys on endeeminen toisintokuume.[1] Sitä esiintyy subtropiikissa ja tropiikissa.[2] Punkit ja villieläimet voivat kantaa tautia.[3]
Täin levittämä tauti on epideeminen toisintokuume.
Taudin kuvasi tarkasti ensimmäisen kerran Rutty vuonna 1739. Wilhelm Griesinger antoi taudille latinankielisen nimen febris recurrens vuonna 1857.[2]
Toisintokuume aiheutti suurta tuhoa Kustaa III:n sodan aikana. Tauti levisi Ruotsiin ja Suomeen venäläisten sotavankien mukana.
Taudista käytetty nimitys tyyfus kattoi aiemmin myös lavantaudin ja pilkkukuumeen, sillä niitä ei ennen 1800-luvun loppua voitu erottaa toisistaan.[4]
Taudinaiheuttaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Borrelia on spirokeettoihin kuuluva bakteerien suku.
Eri punkkilajit kantavat erilaisia Borrelia-bakteereja. Onkin esitetty, että kukin punkkien laji kantaisi omaa Borrelia-lajiaan, niin että esimerkiksi Ornithodoros hermsii -punkki kantaisi Borrelia hermsii -bakteeria, O. brasiliensis kantaisi B. brasiliensis -bakteeria ja niin edelleen. Toisten tutkijoiden mielestä eri punkkien borreliat ovat vain muunnoksia samasta B. recurrentis -lajista,[3] joka aiheuttaa täin levittämää epideemistä toisintokuumetta. ICD-10-luokituksen mukaan täi levittää B. recurrentis -lajia ja punkki muita borrelioita.[5]
Taudin kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisintokuumeen itämisaika on eri lähteiden mukaan 3–5, 4–18 tai 2–15 vuorokautta.[1][3][2] Vilunväristykset alkavat äkillisesti, ja nousee korkea kuume. Taudin muita oireita ovat hikoilu, huimaus, oksentaminen, päänsärky ja lihassärky.[3]
Kuume kestää 3–7 päivää. Kun immuunijärjestelmä on saanut tuhottua useimmat Borrelia-bakteerit, kuume lakkaa. Elimistöön voi kuitenkin jäädä vähän bakteereja, joiden antigeenejä immuunijärjestelmä ei tunnistanut. Niinpä useimmat potilaat kokevat uuden kuumejakson (tästä nimitys ”toisintokuume”) 7–10 vuorokauden kuluttua, kun jäljelle jääneet bakteerit ovat lisääntyneet tarpeeksi suureen määrään tautia aiheuttaakseen. Seuraavan kuumeettoman jakson jälkeen voi jälleen seurata kuumejakso, jos bakteereja on edelleen jäänyt jäljelle.[1] Toisintokuumeessa kuume uusiutuu tyypillisesti 3–7 kertaa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Black, Jacquelyn G.: ”Cardiovascular, Lymphatic, and Systemic Diseases”, Microbiology, s. 731–733. International Student Version, Seventh Edition. John Wiley & Sons (Asia) Pte. Ltd., 2008. ISBN 978-0470-23415-0. (englanniksi)
- ↑ a b c Forsius, Arno: Toisintokuume eli febris recurrens saunalahti.fi. Lokakuu 2003. Arkistoitu 26.2.2015. Viitattu 7.12.2010.
- ↑ a b c d e Pedro N. Acha, Boris Szyfres: ”Tick-borne relapsing fever”, Zoonoses and Communicable Diseases Common to Man and Animals: Bacterioses and mycoses, s. 271–273. Pan American Health Org, 2001. ISBN 9789275115800. (englanniksi)
- ↑ Arno Forsius: Tartuntataudeista Suomessa 1860-luvun katovuosina saunalahti.fi. 28.9.2006. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 14.2.2014.
- ↑ Chapter I. A68 Relapsing fevers International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. 10th Revision. Version for 2007. Maailman terveysjärjestö. Viitattu 7.12.2010.