Flunssa
Wikipedia
Flunssa, "lentsu" – joskus myös "räkätauti" (ei pidä sekoittaa zoonoottiseen räkätautiin eli malleukseen) – on kansanomainen nimitys ylähengitystien infektiosairaudelle eli nuhakuumeelle. Flunssaa ei pidä sekoittaa influenssaan, joka on "lentsua" huomattavasti vakavampi sairaus, ja eri viruksen aiheuttama. Nimien samankaltaisuus aiheuttaa usein sekaannusta.
Flunssa on Suomessa yleisin lääkärin päivystysvastaanotolle hakeutumisen syy. Aikuiset sairastuvat flunssaan keskimäärin 1-5 ja lapset 5-10 kertaa vuodessa.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Aiheuttaja
Tavallisesti flunssan aiheuttajana on virus; näistä yleisin on rinovirus, joka aiheuttaa noin 30–50 prosenttia kaikista tautitapauksista. Muita yleisiä aiheuttajia ovat korona-, adeno-, parainfluenssa- ja RS-virukset. Kaikkiaan erilaisia flunssan aiheuttavia viruksia tunnetaan yli 200. [1]
Kylmälle altistuminen ei aiheuta flunssaa, vaikka "vilustumisesta" usein puhutaankin. On mahdollista, että kylmettyminen alentaa elimistön immuunipuolustusjärjestelmää siten, että elimistössä jo oleva virus voi aktivoitua. Tieteellisissä tutkimuksissa kylmettymistä ei ole kuitenkaan voitu kovin vahvasti liittää flunssan saamiseen. Flunssan yleinen yhdistäminen kylmään voi johtua myös kylmän tunteesta, joka aiheutuu nousevasta kuumeesta.
[muokkaa] Tartunta ja sen välttäminen
Flunssa voi tarttua usealla eri tavalla, ja tartuntatapa vaihtelee viruksen ja tilanteen mukaan. Joskus tarttuminen tapahtuu aerosoli- eli pisaratartuntana. Myös kosketustartunta on mahdollinen; siinä viruksen tarttuminen tapahtuu esimerkiksi kättelyn kautta. Virus voi tarttua myös epäsuorasti potilaan juuri koskettaman esineen kautta.
Flunssan itämisaika on yleensä yhdestä kahteen vuorokautta. [2]
Koska flunssa leviää tarttumalla, sitä voi yrittää välttää hyvällä käsihygienialla ja pysymällä flunssaepidemioiden aikana pois väkijoukoista. Tilat, joissa oleilee pitkiä aikoja paljon ihmisiä, kuten päiväkodit ja varuskunnat, ovat tehokkaita flunssan levittäjiä. Toisaalta jatkuva oleilu erilaisten virusten parissa voi parantaa elimistön immuunipuolustusta ja vähentää flunssan oireita.
Rokotetta flunssaan ei ole olemassa. "Flunssarokotteesta" puhuttaessa kyse on huolimattoman kielenkäytön aiheuttamasta sekaannuksesta rokotteeseen, joka antaa suojan influenssaa vastaan. [1]
[muokkaa] Oireet
Tavallisimmat flunssan oireet ovat kirkas erite nenästä, aivastelu, yskä, kuume, äänen käheys, lihassäryt, kurkkukipu ja paineen tunne poskionteloissa. Oireet riippuvat taudinaiheuttajasta sekä potilaan iästä ja kunnosta. Aikuisilla esiintyy useimmiten yskää ja limannousua, ja lapsilla yleisin oire on nuha. Flunssa alkaa yleensä kurkkukivulla, joka saattaa säteillä korviin. Seuraavina oireina esiintyy runsasta räkäisyyttä sekä mahdollisesti paineentunnetta poskiontelon tai otsalohkon alueella.
[muokkaa] Hoito
Flunssaan ei tiettävästi ole paranemista nopeuttavaa hoitoa. Antibioottien käyttö voi altistaa entisestään bakteeriperäisille jälkitaudeille, kuten poskiontelotulehdukselle. Flunssaa pidetään ihmisten yleisimpänä sairautena. Se paranee itsestään, ja hoidoksi riittääkin lepo ja oireiden lievitys.[3]
Flunssan oireita voidaan lievittää tavallisilla särkylääkkeillä kuten ibuprofeenilla ja parasetamolilla. Nenän tukkoisuutta ja nuhaa voidaan lyhytaikaisesti helpottaa nenän limakalvon turvotusta poistavalla lääkkeellä. Kansanperinteessä sipulimaitoa pidetään tehokkaana lääkkeenä flunssaa vastaan.[4] Pääasiallisin hoitomuoto on lepo, koska elimistö poistaa levossa tehokkaammin taudinaiheuttajia. Myös höyryhengityksestä ja kuumien juomien nauttimisesta voi olla apua.
[muokkaa] Lähteet
- Lääkärin CD 1/2007
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 "Flunssa" Duodecim 1992;108(20):1735 Hannu Jalanko, katsaus
- ↑ http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,548,623,635,7086,1249,1251
- ↑ http://www.yths.fi/netcomm/viewarticle.asp?path=8,21,2476,2502&article=1937&index=A&page=1
- ↑ Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2008 sivu 2563, kirjoittaja prof. Anne Pitkäranta
