Päiväkotitoiminta Suomessa
| Koulutus Suomessa |
|---|
| Esiaste |
| - Varhaiskasvatus |
| Perusaste |
| - Peruskoulu |
| Toinen aste eli keskiaste |
| - Lukio |
| - Ammattikoulutus |
| - Ammatillinen aikuiskoulutus |
| - Kaksoistutkinto |
| Korkea-aste |
| - Ammattikorkeakoulu |
| - Yliopisto |
| Historiallisia oppilaitosmuotoja |
| - Kansakoulu |
| - Oppikoulu |
| - Opistoaste |
| - Kouluaste |
Päiväkoti on osa laitoksellista lasten varhaiskasvatus- ja päivähoitojärjestelmää. Päiväkotien tarkoitus on tarjota lapsille ja lapsiperheille riittävän korkeatasoinen kasvu- ja kehitysympäristö sekä toimia yhdessä kotien kanssa kasvatuskumppaneina lapsen huoltoa, toimintaa ja turvallisuutta koskevissa asioissa tarjoten samalla lastenhoitoa kun lapsen vanhemmat ovat estyneet itse lapsensa hoidosta esimerkiksi työn takia tai kun lapselle on muulla tavoin tärkeää olla hoidettavana päiväkodissa. Suomessa päiväkotien yhteydessä toimii yleensä myös esikoulu.
Sisällysluettelo |
Päiväkotitoiminnan ja -käsitteen historiaa [muokkaa]
Hanna Rothman ja Elisabeth Alander perustivat yhdessä vuonna 1888 (1890?) Helsinkiin Pestalozzi-Fröbel-Hausin mallin mukaisen Sörnäisten kansanlastentarhan Ebenerserkodin, Itäisen Viertotien eli nykyisen Hämeentien varrelle.
Tärkeitä henkilöitä
Päiväkotien toiminta [muokkaa]
Päiväkotien toiminnan painotukset ja taustayhteisöt vaihtelevat. Suomessa suurin osa päiväkodeista on yhteiskunnan palvelua perheille, osa yksityisiä. Tausta-aatteena voi olla esimerkiksi montessori- tai steinerpedagogiikka. Päiväkotien yhteydessä toimii usein myös esikoulu. Päiväkodeissa voidaan järjestää myös kielikylpyjä eri kielillä. Suomalaisissa päiväkodeissa tehdään nykyään varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu, ja jokaisen lapsen vanhempien kanssa käydään vuosittain kasvatuskeskustelut.
Päiväkotipäivän rakenne [muokkaa]
Lapsen päivä päiväkodissa koostuu leikistä, jota toteutetaan sekä vapaana leikkinä että ohjattuna toimintana. Aamupala, lounas ja välipala kuuluvat lapsen päivään päiväkodissa. Ulkoilukertoja on päivän mittaan yleensä kaksi, ja niiden väliin sijoittuu lepohetki. Erilaisia retkiä ja kulttuuritapahtumia toteutetaan päiväkodin toimintasuunnitelman mukaisesti. Jokaisessa päiväkodissa päivärytmi on hieman erilainen.
Päiväkotien henkilöstö [muokkaa]
Päiväkotien henkilöstöön kuuluu kasvatus- ja hoitohenkilöstöä. Päiväkotia johtaa päiväkodin johtaja, jolla tulee olla lastentarhanopettajan pätevyys. Päiväkodin opettajina toimivat lastentarhanopettajat, jotka saavat koulutuksensa joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Lisäksi päiväkodissa työskentelee muun muassa lastenhoitajia (koulutuksena yleensä lähihoitaja), avustajia, keittiöhenkilöstöä ja siistijöitä. Myös päiväkotihenkilökunnan alhaisia palkkoja on arvosteltu tiedotusvälineissä viime aikoina.
Suomessa on ennätysmäärä aikuisia lasta kohden [muokkaa]
OECD-maista Suomessa on keskimääräistä suurempi varhaiskasvatuksen julkinen rahoitus ja korkein henkilöstömäärä alle 3-vuotiaille: vain neljä lasta yhtä aikuista kohden. Moitteita tulee siitä, että 3- ja 5-vuotiaista vain pieni osa on varhaiskasvatuksen piirissä, ja nuoria, etenkin miehiä, pitäisi houkutella alalle. [1]
Kustannukset [muokkaa]
Päiväkotihoito maksoi Suomessa keskimäärin 1000 euroa kuukaudessa lasta kohden (2010). Nuorimmat lapset ovat kalleimpia. [2]
Isoissa kaupungeissa kotihoito maksoi 4958 ja yksityisen hoidon tuki 5353 euroa vuodessa lasta kohden, kunnalliset hoitomuodot noin tuplasti (9 449 - 11 184 euroa vuodessa) ilman vyörytyseriä eli osuuksiaan kuntien yleishallintomenoista. Yleensä vyörytyseriä ei esitetä vertailuissa. [3]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ "OECD: Lisää miehiä varhaiskasvatukseen", Marjukka Liiten HS, Helsingin Sanomat, 29.3.2012, sivu A4
- ↑ Katso paljonko hoitosi oikeasti maksaa, Outi Kokko, Taloussanomat 19.5.2010
- ↑ Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Jaana Heinonen, 29.8.2011. sivut 4, 6, 8, 10, 11 ja 13
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Salminen, Hannele & Salminen, Jukka: Lastentarhatoiminta – osa lapsuuden historiaa: Friedrich Fröbelin lastentarha-aate ja sen leviäminen Suomeen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1986. ISBN 951-9312-12-9.
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Outi Kaartamo: Tutkija: Pienet lapset vaarassa vahingoittua päiväkodeissa. Helsingin sanomat 16.10.2011.
