Tulehdus
Tulehdus on elimistön tapa reagoida kudosvaurioon. Syynä tulehdukseen voi olla virus- tai bakteeri-infektion aiheuttama vaurio, mekaaninen vamma, vierasesine, erilaiset allergeenit tai elimistölle vahingolliset aineet. Myös korkeat lämpötilat, radioaktiiviset aineet ja osa sähkömagneettisen spektrin säteilystä (esimerkiksi UV-säteily) ovat vahingollisia kudoksille ja voivat aiheuttaa palovamman.
Elimistön tyypillinen tapa reagoida tulehdukseen on verisuonimuutokset, kudosnesteen ja tulehdussolujen kertyminen tulehdusalueelle. Verisuonimuutosten seurauksena hiussuonten seinämät muuttuvat läpäisevimmiksi ja tulehdusalueelle kertyy proteiineja ja vettä. Muutaman tunnin kuluessa paikalle kertyy valkosoluja ja tehokkaampia syöjäsoluja, makrofageja.
Tulehdusreaktion tarkoituksena on houkutella infektioalueelle elimistön puolustuksesta ja paranemisesta vastaavia soluja ja aineita. Fagosytoivat solut luovat edellytykset paranemiselle tuhoamalla tai inaktivoimalla vieraat mikrobit. Lisäksi ne puhdistavat alueelta vaurioituneiden kudosten tai solujen jäännökset.[1]
Muistisäännön mukaan tulehduksen oireet ovat rubor, tumor, calor, dolor ja functio laesa, eli punoitus, turvotus, kuumotus, kipu ja toimintakyvyn heikkeneminen.
Tulehdusalueen märkä koostuu tulehdussoluista, taudinaiheuttajista ja osin tuhoutuneesta kudoksesta.
Sisällysluettelo |
Akuutti tulehdus [muokkaa]
Pikkuvaltimot laajenevat ja tavallista enemmän hiussuonia on avoinna. Näin tulehdusalueelle kulkeutuu enemmän veri- ja kudossoluista vapautuvia tulehdusta edistäviä aineita (entsyymejä, sytokiineja ja muita kudoshormoneja). Nämä aineet vaikuttavat siten, että hiussuonten seinämät muuttuvat läpäisevimmiksi. Tällöin suonista siirtyy tulehdusalueelle proteiineja, pienimolekyylisiä aineita ja vettä.[1]
Muutaman tunnin kuluttua paikalle saapuu neutrofiilisiä granulosyyttejä. Ne löytävät paikalle tulehdusalueella syntyvien aineiden avulla. Paikalle kertyy myös punasoluja sekä makrofageja. Kaikki syöjäsolut hävittävät bakteereja ja kuollutta kudosta.
Krooninen tulehdus [muokkaa]
Akuutissa tulehduksessa tulehduskohdassa ei ole paljon imusoluja eikä plasmasoluja, sen sijaan kroonisessa tulehduksessa niitä on paljon. Ne ovatkin tunnuksenomaisia krooniselle tulehdukselle, esimerkiksi eosinofiilit ovat tunnuksenomaisia erityisesti allergiselle tulehdukselle
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 314. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-x.
Sivulta puuttuu