Tulehdus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tulehdus, tulehdusvaste, tulehdusreaktio eli inflammaatio on elimistön immuunipuolustusjärjestelmän tapa reagoida infektioon eli mikrobitartuntaan[1] tai aiemmasta virustartunnasta peräisin olevien selkäydinhermossa asuvien virusten aktivoitumiseen eli kulkeutumiseen muualle elimistöön[2][3]. Tulehdusvaste tuottaa hapetusvaurioita aiheuttavia vapaita happiradikaaleja[4]. Myös sinkillä on keskeinen rooli immuunipuolustuksen harjoittamassa tulehduskontrollissa[5].

Tulehdukseen saattaa liittyä kipua etenkin silloin, kun tulehtuneessa kudoksessa on kipuhermopäätteitä.

Tulehdus voi johtua myös ateriasta, jolla on suuri glykeeminen kuorma[6]. Lisäksi myös kudosvaurioihin kuten esimerkiksi urheiluun liittyvän lihaskuormituksen synnyttämiin lihasten mikrovaurioihin liittyy aina jonkinasteinen tulehdusreaktio. Lihaskuormituksen yhteydessä syntyvät solutason niin sanotut mikrovauriot johtuvat siitä, että kuormituksen lihassoluihin aiheuttama voimakas mekaaninen venytys repii soluja rikki. [7][8][9].

Tartunnaksi kutsutaan tilannetta, jossa elimistöön päässeiden haitallisten mikrobien eli patogeenien lisääntyminen on niin runsasta, että ne ehtivät vauroittaa kudoksia[10]. Elimistön immuunpuolustuksen tuottaman tulehduksen tehtävänä on tuhota elimistöön tunkeutuneet patogeenit eli haitalliset mikrobit, jotta ne eivät mädättäisi koko elimistöä. Toisena tehtävänä on korjata mikrobien tai tapaturmien aiheuttamat kudosvauriot.[11][12] Esimerkiksi syöjäsolut eli fagosyytit tuhoavat viruksen infektoimia soluja[13]. Ne kykenevät myös tuhoamaan tai inaktivoimaan vieraita mikrobeja ja siivoamaan vaurioituneiden kudosten tai solujen jäännöksiä. Myös solut osaavat hajottaa ja kierrättää omia rakenteitaan, mitä kutsutaan autofagiaksi[14].

Tulehduksen sivuvaikutuksena syntyy myös ympäröivien kudosten vaurioita [15]. Immuunijärjestelmän toiminnan sivutuotteena syntyy joskus yhtä paljon kudosvaurioita kuin mitä patogeenit ehtivät aiheuttaa[16]. Elimistön tuottama tulehdusvaste saattaa jopa tappaa potilaan[17].

Tulehdussairauksille on ominaista taudin aaltoilu eli fluktuointi, jolla tarkoitetaan oireiden ja voinnin heilahteluja. Osa aaltoilusta saattaa selittyä levon, liikunnan tai stressin määrään taikka ravitsemukseen liittyvällä vaihtelulla.[18]

Elimistöön jääneet virukset saattavat myös aiheuttaa uuden tulehduksen kauan alkuperäisen tulehduksen paranemisen jälkeen. Esimerkiksi selkäytimen hermosoluissa lymyävä vesirokkovirus voi aktivoitua uudelleen siirtyen hermoratoja pitkin muualle elimistöön, jos jokin uusi sairaus tai ikääntyminen heikentää elimistön immuunipuolustusta. Tämä johtaa vyöruusuksi kutsutun sairauden puhkeamiseen.[19] Myös lääkehoidot saattavat johtaa vyöruusun aiheuttavaan immuniteetin heikkenemiseen[20].

Autoimmuunitulehdus vahingoittaa elimistöä immuunipuolustuksen hyökätessä elimistön omia soluja vastaan[21].

Bakteeriperäinen tulehdus oli yleinen kuolinsyy länsimaissa ennen antibioottien keksimistä[22]. Moni kuolema johtuu edelleen globaalisti alahengitystieinfektion ja ripulin kaltaisista akuuteista tartuntataudeista[23].

Tulehduksen vapauttamat välittäjäaineet kuten bradykiniini, ATP, NGF ja prostaglandiini lisäävät tuntohermojen kykyä aistia lämpöä ja painetta, mikä lisää paikallista kipuherkkyyttä[24]

Eteneminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulehdus alkaa sen jälkeen, kun elimistön immuunipuolustusjärjestelmä on havainnut solujen vaurioitumisen tai taudinaiheuttajia taikka ärsytystä aiheuttavia vierasaineita.[12]

Lihaskuormituksen aiheuttamia vaurioita korjaava tulehdus alkaa sillä, että vauriopaikalle saapuneet valkosolut siivoavat vaurioituneet solut pois. Tämän jälkeen vauriopaikalle kasaantuu tulehdusnestettä eli eksudaattia ja veren tulehdussolujen määrä lisääntyy. Tulehdusnesteen aikaansaama paine ärsyttää lihasten ja lihaskalvojen kipureseptoreita ja hermopäätteitä yhdessä kaliumin ja kalsiumin tasapainotilan heilahteluiden kanssa. Lihaskudoksen paraneminen kestää noin kaksi vuorokautta, mutta lihaskalvojen elpyminen saattaa kestää jopa kolme päivää. Uudelleenrakentunut lihaskudos on entistä laajempi ja voimakkaampi.[9]

Haavassa tuntuu ensin paikallista ärsytystä, joka muuttuu tulehdukseksi. Sitten seuraa tulehdusnesteen poistaminen ja ruven kasvattaminen, jonka alla kasvaa uutta, tervettä kudosta.[12]

Elimistön puolustusjärjestelmä aiheuttaa hiussuonten seinämien muuttumista entistä läpäisevämmäksi, jolloin tulehdusalueelle kertyy proteiineja ja vettä sisältävää tulehdusnestettä ja tulehdussoluja. Muutaman tunnin kuluessa paikalle kertyy valkosoluja ja tehokkaampia syöjäsoluja. Veren kuljettamat tulehdussolut siirtyvät verisuonista tulehduspesäkkeeseen osittain verisuonten liukuovien tavoin toimivien niin sanottujen soluliitosten kautta ja osittain suoraan verisuonisolujen läpi siten, että solun tukirangan säieproteiinit raivaavat solun läpi tien, joka suljetaan reaaliajassa. Etenkin viruksien infektoimien solujen ja syöpäsolujen poistamisesta, vasta-aineiden tuotannosta ja immuunipuolustuksen muistista vastaavat T- ja B-solut kulkevat suoraan solujen läpi.[25]

Tulehdusreaktiolle tärkeän komponentin puute tai toimimattomuus johtaa mikrobien aiheuttamien tulehdusreaktioiden pitkittymiseen, jolloin muodostuu usein arpeutumista eli sidekudoksen liikakasvua[26].

Syyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tartuntatulehdus eli infektiotulehdus johtuu mikrobeista. Tulehdus voi johtua myös ateriasta, jolla on suuri glykeeminen kuorma[6], vammasta (esimerkiksi nilkan nyrjähdys) tai tuntemattomasta syystä (esimerkiksi reuma)[27]. Tulehdus voi johtua lisäksi allergeeneista tai elimistölle vahingollisista aineista. Myös korkeat lämpötilat, radioaktiiviset aineet ja osa sähkömagneettisen spektrin säteilystä, kuten UV-säteily, voivat vauroittaa kudoksia ja aiheuttaa jopa palovamman. Myös rokotteet aiheuttavat tulehdusvasteen, koska elimistö reagoi niihin kuin mikrobitartuntaan[28].

Riskitekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naiset sairastuvat miehiä useammin autoimmuunitulehduksiin, mutta ovat paremmin suojassa tartuntataudeilta. Ilmiö johtuu siitä, että estrogeeni tehostaa immuunijärjestelmän toimintaa ja testosteroni heikentää sitä.[29]

Oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punoitus, turvotus, kuumotus, toimintakyvyn heikkeneminen ja kipu kuuluvat tulehduksen mahdollisiin oireisiin. Kipu ei kuulu läheskään aina oireistoon, koska kaikissa elimissä ei ole kipureseptoreita. Lisäksi esimerkiksi keuhkojen tuntohermot ovat sen laatuisia, että ne lähettävät kipusignaaleja vain pienellä osalla potilaita[30]. Matala-asteinen tulehdus ei aiheuta myöskään kipua[27].

Suusta lähtöisin olevan tulehduksen aiheuttama paine ja luukalvon venytys saattavat aiheuttaa kovaa kipua[31]. Hammasjuurta ympäröivän luun tulehdus aiheuttaa kipua kuitenkin vain siinä tapauksessa, että se synnyttää painetta hampaan alle[32].

Nivelliitoksissa ja monissa sisäelimissä on paljon niin kutsuttuja hiljaisia nosiseptoreita, jotka aktivoituvat pitkittyneen tulehduksen yhteydessä[33]. Hiljaisten nosiseptoreiden herkistyminen mekaaniselle ja lämpöärsytykselle ovat tulehduksen tyypillisiä tunnusmerkkejä. Esimerkiksi eräät peptidergisten C-hermosyiden nosiseptorit eivät reagoi normaalisti lainkaan mekaaniseen ärsytykseen, mutta herkistyvät altistuessaan hermokasvutekijä (engl. nerve gowth factor, NGF) -nimiselle tulehdusvälittäjäaineelle.[34]

Tulehdusalueen märkä koostuu tulehdussoluista, taudinaiheuttajista ja osin tuhoutuneesta kudoksesta.

Tulehdus saattaa aiheuttaa kuumetta, huimausta ja väsymystä sekä kiihdyttää pulssia. Krooninen tulehdus saattaa olla täysin oireeton.[35]

Seuraukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tartuntataudit aiheuttavat usein kognitiivisia ongelmia eli niin sanottua aivosumua sekä ihmisillä että muilla eläimillä. Tämä voi ilmetä muistin, ongelmanratkaisukyvyn ja oppimisen heikkenemisenä. Esimerkiksi eräät virustaudit saattavat aiheuttaa jopa vuosia kestävää muistin heikkenemistä. Aivotoiminnan häriintyminen johtuu ainakin osaksi taudinaiheuttajien ja tulehdusvasteen aiheuttamista aivovaikutuksista.[36]

Hammasperäinen tulehdus lisää valtimokovettumataudin riskiä ja saattaa johtaa märkäpesäkkeeseen eli paiseeseen ja yleisinfektioon bakteereiden levitessä verenkiertoon[32].

Mikrobiperäisten tulehdusten on tiedetty jo pitkään lisäävän riskiä sairastua myöhemmin autoimmuunisairauksiin. Tulehdukset saattavat esimerkiksi häiritä ohjelmoitunutta solukuolemaa eli apoptoosia, mikä puolestaan häiritsee auttajasolujen toimintaa.[37]

Globaalisti noin joka kuudennen syövän on havaittu johtuvan infektiosairaudesta, joista huomattava osa olisi voitu ehkäistä rokotteilla, seulonnoilla ja hoidoilla. Syöpiä aiheuttavia mikrobeja ovat esimerkiksi helikobakteeri, papilloomavirus, hepatiitti B- ja C-virukset sekä Epstein-Barrin virus, jotka aiheuttavat muun muassa kohdunkaulan syöpää sekä maha- ja maksasyöpää. Kehitysmaissa jopa puolet kasvaimista saattaa liittyä infektioihin, mutta vauraissa maissa vain viitisen prosenttia.[38]

Vanhenemiseen liittyvä tulehdustekijöiden tason nousu lisää riskiä sairastua dementiaan ja hauraus-raihnausoireyhtymään[39].

Tartuntataudeista johtuvat tulehdukset olivat yleisin kuolinsyy Suomessa 1800-luvulla[40].

Akuutti tulehdus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkuvaltimot laajenevat ja tavallista enemmän hiussuonia on avoinna. Näin tulehdusalueelle kulkeutuu enemmän veri- ja kudossoluista vapautuvia tulehdusta edistäviä aineita (entsyymejä, sytokiineja ja muita kudoshormoneja). Nämä aineet vaikuttavat siten, että hiussuonten seinämät muuttuvat läpäisevämmiksi. Tällöin suonista siirtyy tulehdusalueelle proteiineja, pienimolekyylisiä aineita ja vettä.[41]

Muutaman tunnin kuluttua paikalle saapuu neutrofiilisiä granulosyyttejä. Neutrofiilit synnyttävät kudosvaurion edellyttämän akuutin tulehdusvasteen tuhoamalla ja syömällä vaurioitunutta kudosta sekä kehoon tunkeutuvia mikrobeja[42].

Ne löytävät paikalle tulehdusalueella syntyvien aineiden avulla. Paikalle kertyy myös punasoluja sekä makrofageja. Kaikki syöjäsolut hävittävät bakteereja ja kuollutta kudosta.

Krooninen matala-asteinen tulehdus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkuvan matala-asteisen eli niin sanotun "hiljaisen" tulehduksen arvioidaan olevan melkein kaikkien länsimaiden kroonisten tautien osatekijä (muun muassa syöpä, diabetes, lihavuus, Alzheimerin tauti, sepelvaltimotauti ja aivoinfarktit)[27]. Myös depression ja skitsofrenian taustalta on löytynyt merkkejä aivojen matala-asteisesta tulehduksesta[43]. Bipolaarista häiriötä sairastavien aivoista löytyy myös merkkejä kroonisesta tulehduksesta. Neuroinflammaatio saattaa aiheuttaa lisäksi univaikeuksiin johtavia sisäisen kellon häiriöitä.[44] Aivojen matala-asteinen tulehdus ja siihen liittyvä turvotus lisäävät etenkin valkean aivoaineen nestepitoisuutta, minkä johdosta aivojen tilavuus kasvaa[45][46].

Matala-asteisen tulehduksen aikaansaama immuunijärjestelmän aktivaatio laskee kipukynnystä etenkin naisilla. Kyseinen ilmiö saattaa johtaa epäspesifeihin eli määrittämättömiksi jääviin kroonisiin kiputiloihin.[47]

Krooninen tulehdus voi vaurioittaa lisäksi DNA:ta ja johtaa tiettyjen syöpäkasvainten ilmaantumiseen[11].

Ientulehdus ja siitä mahdollisesti aiheutuva hampaiden kiinnityskudossairaus parodontiitti voivat aiheuttaa koko kehoon vaikuttavan kroonisen eli sitkeän[11] matala-asteisen[48] tulehdustilan[49], jota ymmärretään vasta osittain[11].

Ihmisen verenkiertoon päätyvät bakteerit tai lipopolysakkaridin kaltaiset bakteeritoksiinit eli bakteerien tuottamat haitta-aineet aiheuttavat pieninä pitoisuuksina matala-asteisen tulehduksen ja suurina pitoisuuksina verenmyrkytyksen.[50]

Endotoksemia on tila, jossa lipopolysakkaridien eli gramnegatiivisten bakteerien pintamolekyylien pitoisuus verenkierrossa on kohonnut. Endotoksemian katsotaan yleisesti johtuvan suoliston lisääntyneestä läpäisevyydestä. Myös suun bakteerit, erityisesti parodontiittipatogeenit, voivat edesauttaa endotoksemian syntyä. Lipopolysakkaridit käynnistävät elimistössä tulehdusreaktion.[51]

Endotoksemia on yleistä esimerkiksi lihavuuden yhteydessä ja se lisää riskiä sairastua diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Endotoksemia lisää etenkin veritulpan, aivohalvauksen ja muiden veren hyytymiseen liittyvien sairausten riskiä. Osa ihmisistä on perinnöllisesti alttiimpia kehittämään endotoksemian. Samat hyytymiseen liittyvät geenit, jotka vaikuttavat suotuisasti haavan paranemiseen lisäävät kehon matala-asteisen tulehduksen riskiä.[50]

Ateriarytmi vaikuttaa suuresti ihmisen matala-asteisiin tulehduksiin. Tämä johtuu siitä, että luuytimen immuunisolut siirtyvät suolistoon ja muualle elimistöön aktivoiden tulehdusreaktion joka kerta kun ihminen nauttii ruokaa.

Paastoaminen puolestaan vähentää tulehdustilaa, millä on esimerkiksi ruoansulatuselimistön sekä sydän- ja verisuonielimistön terveyttä edistävää vaikutusta.

Lihavuus kuuluu väestötasolla matala-asteisen tulehduksen keskeisiin syihin[52][53]. Viidentoista kilon laihtuminen vähentää matala-asteista tulehdusta kuvaavaa herkän CRP-arvoa noin kolmanneksella ja erittäin suuri laihtuminen voi vähentää sitä jopa 80 prosenttia.[52] Myös ympäristöaltisteet aiheuttavat kroonista tulehdusvastetta[11].

Matala-asteinen tulehdus saattaa aiheuttaa oireita vain pienelle potilasjoukolle. Esimerkiksi krooninen helikobakteeritulehdus on suurella osalla oireeton, mutta johtaa 10–20 prosentilla maha- tai pohjukaissuolen haavan kehittymiseen.[54]

Matala-asteinen tulehdus ei aiheuta kipua eikä näy kuvantamistutkimuksissa[27]. Krooninen matala-asteinen tulehdus ei aiheuta muitakaan ulospäin näkyviä oireita, mutta se saattaa näkyä veren tulehdusmerkkiaineiden lievänä kohoamisena. Yleisemmin tunnettujen tulehdusvälittäjäaineiden kohonnut pitosuus veressä korreloi miehillä suuremman kuolleisuuden ja suuremman sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyden kanssa.[55] Matala-asteisen tulehduksen arviointiin voidaan käyttää myös herkän CRP:n tasoa selvittävää laboratoriotutkimusta[56].

Imusolut ja plasmasolut ovat tunnusomaisia krooniselle tulehdukselle; esimerkiksi eosinofiilit ovat tunnuksenomaisia erityisesti allergiselle tulehdukselle.[57][27]

Autoimmuunitulehdus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osalla ihmisistä on autoimmuunisairauksien riskiä lisäävä geneettisesti yliaktiivinen immuunipuolustus. Esimerkiksi esimerkiksi jotkut erap2-geenin variantit auttavat immuunijärjestelmää havaitsemaan tavallista paremmin taudinauheuttajia ja tuhoamaan ne tehokkaammin.[58]

Neurogeeninen tulehdus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neurogeeninen tulehdus aiheuttaa kudosturvotusta, kudoksen heikentynyttä hapensaantia ja tulehdusvälittäjäaineiden aiheuttamia kudosvauriota. Krooninen neurogeeninen tulehdus herkistää syöttösolut ja aiheuttaa pysyvän häiriön kipua aistivien C-hermosäikeiden toiminnassa.[59]

Neuroinflammaation on havaittu lisäävän mikrogliojen ja astrosyyttien aktivaatiota[60].

Riskitekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikunnan liian vähäinen määrä sekä myös määrältään tai kuormitukseltaan liiallinen fyysinen aktiivisuus heikentävät tulehdustauteja ehkäisevää immuunipuolustusta. Liian raskaan fyysisen aktiivisuuden on havaittu esimerkiksi vähentävän imusolujen eli lymfosyyttien määrää sekä aiheuttavan niiden toimintahäiriön, pienentävän T-solujen suhdetta ja vähentävän syljessä esiintyvän immunoglobuliini A:n määrää.[61] Raskasta tai pitkäkestoista liikuntaa harrastavilla esiintyykin puolta enemmän ylähengitysteiden tulehduksia kuin niillä, jotka eivät harrasta liikuntaa[62].

Aliravitsemus tai puutteellinen ruokavalio heikentävät etenkin ikääntyneiden ihmisten immuunipuolustusta[63]. Glymfaattisen järjestelmän aivoista huuhtomia kuona-aineita poistavat aivokalvon imusuonet alkavat myös toimia heikommin ihmisen vanhetessa[64].

Sillä väestöryhmällä, joka nautti vähintään kerran päivässä ranskalaisten perunoiden ja kananugettien kaltaista uppopaistettua ruokaa, esiintyy noin kolme kertaa enemmän haavaista paksusuolen tulehdusta kuin niillä, jotka eivät syö lainkaan uppopaistettua ruokaa[65].

Yhdistelmäehkäisypillereiden yleensä sisältämä etinyyliestradioli lisää tutkimusten mukaan elimistön matala-asteista tulehdusta[66].

Myös liiallisen stressin on havaittu heikentävän immuunipuolustusta[67]. Tämä saattaa liittyä siihen, että rentoutumisen ja levon aikana toimiva parasympaattinen hermojärjestelmä aktivoi immuunipuolustuksen T-soluihin kuuluvia tappaja- ja auttajasoluja[68].

Osalla ihmisistä on sellaiset geenit, että jokin tartuntatautina alkanut tulehdus aiheuttaa heillä tavallista helpommin kivuliaita nivelsairauksia. Esimerkiksi eräät kudostyypit eli kudosrakenteiden perinnöllisesti määräytyneet ominaisuudet lisäävät sairastumisriskiä. Suomalaisista 14 prosentilla omaa kudostyyppi HLA-B27:n, joka altistaa pitkittyville tai helposti uusiville reaktiivisille niveltulehduksille. Riski lisääntyy niin paljon, että yli 95 % selkärankareumaa sairastavista ja noin 80 % reaktiivista niveltulehdusta sairastavista kantaa HLA-B27 kudosantigeenia. Kantajuus selviää yleensä verikokeesta.[69][70]

Hoito ja ehkäiseminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parasympaattinen hermojärjestelmä aktivoi rentoutumisen ja levon aikana tulehdussairauksia ehkäisevän immuunipuolustuksen T-soluihin kuuluvia tappaja- ja auttajasoluja[68].

Päivän jokainen ateria tuottaa niin sanottua länsimaalaista ravintoa nauttiville ihmisille matala-asteisen tulehdusvasteen, joka kestää yhteensä jopa 18 tuntia vuorokaudessa. Etenkin vatsan sisäisen rasvan suuri määrä aiheuttaa kyseisen tulehdusvasteen syntymistä.[71] Etelä-Kalifornian yliopiston tutkimuksessa on todettu, että jo parin kolmen päivän vesipaasto vahvistaa kehon immuunijärjestelmää taistelussa tulehduksia vastaan. Samansuuntaisia tuloksia on saatu 19 ihmisen pilottikokeessa, jossa toteutettiin kerran tai kahdesti kuussa nelipäiväinen niukan ravinnon jakso. Vaikutukset ulottuivat muun muassa tulehdussairauksien ja luukadon ja ikääntymisen merkkien vähenemiseen sekä kognitiivisten kykyjen paranemiseen. Kyseisen tutkimuksen mukaan elimistö näyttäisi pääsevän paaston tai valvotun niukan dieetin avulla eroon immuunijärjestelmän vahingoittuneista tai vanhentuneista osista, joka johtaisi immuunijärjestelmän uusiutumiseen.[72]

Eläinkokeissa on havaittu lisäksi, että runsasrasvainen ketogeeninen ruokavalio vähentää autoimmuunitulehduksia aiheuttavien Th17 immuunisolujen määrää[73].

Useita kertoja viikossa kohtuullisella kuormituksella harjoitettava maltillinen fyysinen aktiivisuus lisää elimistön vasta-ainetuotantoa ja aktivoi vastustuskyvyn kannalta olennaisten T- ja B-solujen toimintaa.[74] Tämä puolustusjärjestelmän aktivoituminen kestää muutaman tunnin. Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavilla ihmisillä esiintyy puolta vähemmän nuhakuumetta kuin muilla. Yhteys saattaa kuitenkin selittyä myös sillä, että tavallista terveemmät ihmiset harrastavat muita enemmän liikuntaa. Tätä selitysmallia tukee se, että puolta vähemmän nuhakuumeita sairastavat myös ne terveeksi itsensä kokevat, jotka eivät harrasta liikuntaa.[75]

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan aterianjälkeinen verensokerin nousu lisää vapaiden radikaalien aiheuttamaa oksidatiivista stressiä ja tulehdusta sitä enemmän, mitä enemmän veren sokeripitoisuus kasvaa aterian jälkeen. Veren sokeripitoisuus nousee sitä enemmän, mitä enemmän ja mitä korkeamman glykemiaindeksin hiilihydraatteja aterialla nautitaan. Marjat, polyfenolit, C-vitamiini, kaneli, etikka, fermentoituvat hiilihydraatit ja rasva hidastavat kuitenkin verensokerin nousua. Jos taas aterialla nautitaan pelkkää hiilihydraattia, verensokeri pysyy korkealla yleensä seuraavat 2–3 tuntia. Ennen vuotta 1990 käytössä olleet transrasvapitoiset margariinit, lisäsivät tulehdusvastetta. Myöhemmin valmistetut margariinit eivät lisää tulehdusta pitkäaikaiskäytössä enempää kuin voi.[52] Aterialla nautittu maitorasva sekä oliivi- ja rypsiöljy vaikuttavat kaikki yhtä paljon aterianjälkeiseen tulehdusvasteeseen[76].

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan tulehduksesta kertovaa korkeaa CRP-arvoa voi pienentää ruokavaliomuutoksin jopa kolmanneksella. Fruktoosilla tai sokerilla runsaasti makeutettujen juomien nauttiminen lisää tulehdusta suuresti. Makeutusannoksen kasvattamisella 40 grammasta 80 grammaan on kuitenkin enää vähäistä tulehdusta pahentavaa vaikutusta. Turska, lohi, mantelit, pähkinät ja soijapavut vähentävät tulehdusta. Kala vähentää tulehdusta paljon proteiiniensa ja rasvojensa vuoksi, samoin marjat ja värikkäät hedelmät. Marja- ja hedelmätuoremehut vähentävät tulehdusta vielä paremmin kuin kaakao. Suurin osa alkoholijuomista lisää inflammaatiota, mutta esimerkiksi punaviini muodostaa poikkeuksen, sillä se vähentää tulehdusta ainakin pieninä annoksina, vaikkakin tuoremehuja vähemmän. Kuitu ei kuitenkaan vähennä inflammaatiota. Kasvikset, marjat, kala ja moni muu tulehdusta vähentävä ruoka voi lisäksi auttaa ylipainoisia laihtumaan, millä myös on usein tulehdusta vähentävää vaikutusta.[52][76]

Kylmien tai 20-asteisten suihkujen ottaminen sekä viileissä luonnonvesissä uiminen saattavat vähentää kipua aiheuttavaa turvotusta, koska viileydellä on verisuonia supistavaa vaikutusta. Kylmähoito saattaa myös hidastaa kipua viestivien hermoimpulssien kulkua aivoihin.[77]

Useiden flavonoidien on osoitettu omaavan viruksia tuhoavia vaikutuksia[78]. Vuonna 2019 julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että henkilöt, jotka söivät tavanomaisen määrän paljon flavonoideja sisältäviä ruokia kuolevat epätodennäköisemmin syöpään tai sydän- ja verisuonitauteihinkuin ne, joiden flavonoidien saanti oli tavallista pienempi tai suurempi. Yhteys oli vahvin tupakoijilla ja henkilöillä, jotka käyttävät runsaasti alkoholia. Tavanomainen flavonoidien saanti oli 500 milligrammaa päivässä.[79] Flavonoidien imeytyminen suolistosta näyttää riippuvan glykosidiyhdisteen hiilihydraattikomponentista, minkä vuoksi sipulin sisältämä kversetiini imeytyy mutta teen ei. Tutkimuksista on saatu lisäksi viitteitä siitä, että punaviinin terveysvaikutukset saattavat johtua myös pelkästään sen sisältämästä alkoholista.[80]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Infection The Free Dictionary. (englanniksi)
  2. ↑ Vyöruusurokote Rokotepalvelu - kaikki rokotuksista. Viitattu 20.9.2022. (englanti)
  3. ↑ Lähes jokaisen kehossa lymyilevä vyöruusu voi aiheuttaa outoja oireita – jää usein tunnistamatta www.iltalehti.fi. Viitattu 20.9.2022.
  4. ↑ E- ja C-vitamiinin, karotenoidien, ubikinonin ja seleenin merkitys antioksidatiivisessa puolustusjärjestelmässä www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.3.2020.
  5. ↑ The Role of Copper and Zinc Toxicity in Innate Immune Defense against Bacterial Pathogens. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4521016/#FN1
  6. ↑ a b Anti-inflammatorinen eli tulehdusta vähentävä ruokavalio, 24.5.2013, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
  7. ↑ Selkää tukeva järjestelmä. Jaana Suni ja Annika Taulaniemi. UKK-instituutti.
  8. ↑ Treeni | Uusimmat tutkimukset osoittavat: Kylmähoito voi olla myös haitaksi lihaksen kehitykselle Helsingin Sanomat. 8.12.2020. Viitattu 16.7.2021.
  9. ↑ a b Miksi lihakset kipeytyvät treenin jälkeen seuraavana päivänä ja jotkut vasta sitä seuraavana päivänä? Tikis.fi. 18.2.2020. Viitattu 20.7.2021.
  10. ↑ infection. The Free Dictionary, Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ a b c d e Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  12. ↑ a b c Everything you need to know about inflammation. https://www.medicalnewstoday.com/articles/248423.php
  13. ↑ Virusinfektion laukaisemat puolustusvasteet - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.2.2021. Viitattu 28.1.2021.
  14. ↑ Sofia Virtanen: Elimistömme syö itseään – lääketieteen Nobelin palkinto autofagosytoosin tutkijalle Tekniikkatalous. Viitattu 20.2.2020.
  15. ↑ Eosinophil Count: Explanation and Risks Healthline. 15.6.2012. Viitattu 17.11.2020. (englanniksi)
  16. ↑ Bruce Beutler: Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder. Pathogens, 7.1.2016, nro 5, s. 5. doi:10.3390/pathogens5010005 ISSN 2076-0817 Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ Koronavirus | Tutkimus: Vanha kihtilääke kolkisiini näyttää estävän koronataudin pahenemista Helsingin Sanomat. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  18. ↑ Mitä tarkoittaa fluktuoi? vastaukset.fi. Viitattu 7.4.2021.
  19. ↑ Vyöruusu Rokotepalvelu. Arkistoitu 27.10.2021. Viitattu 12.10.2021. (englanti)
  20. ↑ Timo Vesikari: Vyöruusurokotus www.duodecimlehti.fi. 2017;133(8):717-8. Viitattu 12.10.2021.
  21. ↑ Uusi näkökulma aivojen tulehdustilan säätelyyn (Arkistoitu – Internet Archive). Itä-Suomen yliopisto.
  22. ↑ Hyvä kysymys: Millainen oli aika ennen antibiootteja? yle.fi. Viitattu 10.5.2022.
  23. ↑ The top 10 causes of death www.who.int. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  24. ↑ Inflammatory Pain: The Cellular Basis of Heat Hyperalgesia. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2430694/
  25. ↑ Tulehdussolut tunkeutuvat verisuonen solujen läpi. Hamilo Marko. Helsingin Sanomat 14.2.2006. (Käyttäjätunnuksella).
  26. ↑ Arno Hänninen: Akuutin tulehdusreaktion immunologinen säätely www.duodecimlehti.fi. 2011;127(16):1679–87. Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 4.9.2020.
  27. ↑ a b c d e Matala-asteinen tulehdus ja sen osoittimet (osa 1). 13. Kesäkuuta 2012. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
  28. ↑ Terveys | Osa naisista on havainnut koronarokotteen ottamisen jälkeen häiriöitä kuukautiskierrossaan – Asiantuntija selittää, mistä ilmiössä on kyse Helsingin Sanomat. 19.7.2021. Viitattu 20.7.2021.
  29. ↑ Veena Taneja: Sex Hormones Determine Immune Response. Frontiers in Immunology, 27.8.2018, nro 9. PubMed:30210492 doi:10.3389/fimmu.2018.01931 ISSN 1664-3224 Artikkelin verkkoversio.
  30. ↑ selkä- ja hartiasärky www.terve.fi. 27.10.2006. Viitattu 11.12.2020.
  31. ↑ AKUUTTI PÄÄ-HAMMASPERÄISET INFEKTIOT GPF KEVÄTKOULUTUS 29.5.2019. TANJA KETOLA-KINNULA, EHL, LL, SUUNTERVEYDEN YLILÄÄKÄRI. https://asiakas.kotisivukone.com/files/gpfinland.kotisivukone.com/tiedostot/KEVATKOULUTUS_2019/Ketola-Kinnula_Hammasperaiset_InfektiotJAKOON.pdf
  32. ↑ a b Janinan uhkaava hammastulehdus säikäytti – suu- ja leukakirurgi kertoo, mitä juurihoidetun hampaan alla voi lymytä www.iltalehti.fi. Viitattu 11.10.2021.
  33. ↑ Kroonisen kivun hoito-opas. Kroonisen kivun tyypit. Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. Sivu 9. https://skty-org-bin.directo.fi/@Bin/623abc7de667950e69833e19f127c88a/1580496374/application/pdf/171537/Kroonisen%20kivun%20hoito-opas_final.pdf[vanhentunut linkki]
  34. ↑ “Genetic identification of mechanoinsensitive ‘silent’ nociceptors”. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5751884/
  35. ↑ AKUUTTI PÄÄ-HAMMASPERÄISET INFEKTIOT GPF KEVÄTKOULUTUS 29.5.2019. TANJA KETOLA-KINNULA, EHL, LL, SUUNTERVEYDEN YLILÄÄKÄRI. https://asiakas.kotisivukone.com/files/gpfinland.kotisivukone.com/tiedostot/KEVATKOULUTUS_2019/Ketola-Kinnula_Hammasperaiset_InfektiotJAKOON.pdf
  36. ↑ Petri Riikonen: Aivosumu vaivaa myös tinttiä ja pörriäistä. Tiede-lehti 7/2022, sivu 19.
  37. ↑ J. Magarian Blander, Miriam B. Torchinsky, Laura Campisi: Revisiting the old link between infection and autoimmune disease with commensals and T helper 17 cells. Immunologic research, 2012-12, nro 54, s. 50–68. PubMed:22460741 doi:10.1007/s12026-012-8311-9 ISSN 0257-277X Artikkelin verkkoversio.
  38. ↑ Joka kuudes syöpä johtuu infektiosta Terveysportti. Viitattu 10.2.2021.
  39. ↑ Synnytettyjen poikalasten määrä yhteydessä vanhusten tulehdustilan nousuun. Potilaan lääkärilehti 02.03.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
  40. ↑ Kasvatus & Aika 3 (4) 2010, 25–41: Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ja sairaaloiden kehittyminen. http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/3/4/suomente.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  41. ↑ Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 314. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-x
  42. ↑ Neutrofiilit (B-Neut, L-Neut%) tutkimus ja viitearvot Puhti. 21.10.2019. Viitattu 25.3.2024.
  43. ↑ Early Treatment for Brain Inflammation Could Prevent Schizophrenia, Study Finds. Peter Dockrill. 20. lokakuuta 2015.
  44. ↑ Markus J. Rantala, Severi Luoto, Javier I. Borráz-León, Indrikis Krams: Bipolar disorder: An evolutionary psychoneuroimmunological approach. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 1.3.2021, 122. vsk, s. 28–37. doi:10.1016/j.neubiorev.2020.12.031 ISSN 0149-7634 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  45. ↑ Alice Favaretto, Andrea Lazzarotto, Monica Margoni, Davide Poggiali, Paolo Gallo: Effects of disease modifying therapies on brain and grey matter atrophy in relapsing remitting multiple sclerosis. Multiple Sclerosis and Demyelinating Disorders, 29.1.2018, 3. vsk, nro 1, s. 1. doi:10.1186/s40893-017-0033-3 ISSN 2056-6115 Artikkelin verkkoversio.
  46. ↑ E Fisher, K Nakamura, J-C Lee, X You, B Sperling, Ra Rudick: Effect of intramuscular interferon beta-1a on gray matter atrophy in relapsing−remitting multiple sclerosis: A retrospective analysis. Multiple Sclerosis Journal, 2016-04, 22. vsk, nro 5, s. 668–676. doi:10.1177/1352458515599072 ISSN 1352-4585 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  47. ↑ Tutkimus: Pieni tulehdus voi aiheuttaa kroonisen kivun Yle Uutiset. 31.5.2015. Viitattu 12.2.2022.
  48. ↑ Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)
  49. ↑ Ientulehduksella on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin Sydänliitto. Arkistoitu 25.11.2020. Viitattu 25.6.2020.
  50. ↑ a b Yksi molekyyli voi aiheuttaa koko kehon tulehduksen www.iltalehti.fi. Viitattu 26.11.2021.
  51. ↑ Endotoksemia on yhteydessä epäsuotuisaan aineenvaihduntaprofiiliin Hammaslääkäri. 5.3.2021. Viitattu 26.11.2021.
  52. ↑ a b c d Anti-inflammatorinen eli tulehdusta vähentävä ruokavalio, 24.5.2013, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
  53. ↑ Dietary factors and low-grade inflammation in relation to overweight and obesity., Br J Nutr. 2011 Dec;106 Suppl 3:S5-78. doi: 10.1017/S0007114511005460.
  54. ↑ Sipponen P, Marshall BJ. Gastritis and gastric cancer. Western countries. Gastroenterol Clin North Am 2000;29:579–92
  55. ↑ Tanja Vasama: Mitä matala-asteinen tulehdus aiheuttaa? Tiede 6/2022. Sivu 28.
  56. ↑ Herkkä CRP-tutkimus 18,90€ ilman lähetettä Puhti. Viitattu 11.8.2022.
  57. ↑ Science Magazine Inflammation Bares a Dark Side, 17. joulukuuta 2010. Couzin-Frankel, 330 (6011): 1621.
  58. ↑ Tiedeviisas kansa. Jukka Ruukki. Tiede-lehti 13/2022. Sivu 4
  59. ↑ Kroonisen eturauhastulehduksen eli lantion kiputilan lääkehoito Kroonisen eturauhastulehduksen eli lantion kiputilan lääkehoito. Arkistoitu 26.10.2020. Viitattu 7.2.2021.
  60. ↑ Yasuhito Nakatomi, Kei Mizuno, Akira Ishii, Yasuhiro Wada, Masaaki Tanaka, Shusaku Tazawa, Kayo Onoe, Sanae Fukuda, Joji Kawabe, Kazuhiro Takahashi, Yosky Kataoka, Susumu Shiomi, Kouzi Yamaguti, Masaaki Inaba, Hirohiko Kuratsune, Yasuyoshi Watanabe: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An ¹¹C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nuclear Medicine: Official Publication, Society of Nuclear Medicine, 2014-06, 55. vsk, nro 6, s. 945–950. PubMed:24665088 doi:10.2967/jnumed.113.131045 ISSN 1535-5667 Artikkelin verkkoversio.
  61. ↑ Liika liikunta syö vastustuskykyä Hyvä Terveys. 1.12.2011. Viitattu 13.11.2020.
  62. ↑ Stephen A. Martin, Brandt D. Pence, Jeffrey A. Woods: Exercise and Respiratory Tract Viral Infections. Exercise and sport sciences reviews, 2009-10, nro 37, s. 157–164. PubMed:19955864 doi:10.1097/JES.0b013e3181b7b57b ISSN 0091-6331 Artikkelin verkkoversio.
  63. ↑ Stressi voi altistaa flunssalle. Helsingin Sanomat 22.8.2020: D 15.
  64. ↑ Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa. Helsingin Sanomat 21.10.2019. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006278075.html
  65. ↑ Neeraj Narula, Emily C. L. Wong, Mahshid Dehghan, Andrew Mente, Sumathy Rangarajan, Fernando Lanas: Association of ultra-processed food intake with risk of inflammatory bowel disease: prospective cohort study. BMJ, 15.7.2021, nro 374, s. n1554. PubMed:34261638 doi:10.1136/bmj.n1554 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  66. ↑ Ehkäisypillereiden vertailu paljasti eroja eri estrogeenimuotojen metabolisissa haittavaikutuksissa www.oulu.fi. Arkistoitu 2.11.2021. Viitattu 29.4.2022.
  67. ↑ Stressin elinvaikutuksien mittaaminen www.duodecimlehti.fi. Viitattu 13.11.2020.
  68. ↑ a b The Immune System Under the Regulation of the Autonomic Nervous Systemhttps://link.springer.com/chapter/10.1007/978-4-431-65892-4_15
  69. ↑ HUSLAB - Kudosantigeeni B27 lymfosyyteistä huslab.fi. Viitattu 11.10.2021.
  70. ↑ Niveltulehdus (artriitti) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 11.10.2021.
  71. ↑ https://academic.oup.com/ajcn/article/114/3/1028/6293856
  72. ↑ Yllättävä löytö voi tuoda apua syöpähoitoihin: Paasto uudistaa immuunijärjestelmää. Kari Tyllilä, Suomen Kuvalehti.
  73. ↑ Ketogenic Diets Alter Gut Microbiome in Humans, Mice Ketogenic Diets Alter Gut Microbiome in Humans, Mice | UC San Francisco. Viitattu 24.4.2021. (englanniksi)
  74. ↑ Liika liikunta syö vastustuskykyä Hyvä Terveys. 1.12.2011. Viitattu 13.11.2020.
  75. ↑ Exercise 'can prevent a cold', a study shows BBC News. 2.11.2010. Viitattu 14.10.2021. (englanti)
  76. ↑ a b Reijo Laatikainen: Sokeri, fruktoosi, tärkkelys, viljat ja tulehdus (osa 3) PRONUTRITIONIST. 29.8.2012. Viitattu 4.8.2020.
  77. ↑ Cold shower benefits www.medicalnewstoday.com. 12.7.2019. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
  78. ↑ Tutkijat löytäneet uutta tietoa syöpäsolujen hillitsemiseksi. 2.6.2009. https://yle.fi/uutiset/3-5259986
  79. ↑ Tiede todistaa: Omena voi oikeasti pitää lääkärin loitolla - kukaan ei tiedä, mihin vaikutus perustuu. 16.08.2019. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f77ef76d-7464-4c84-90c4-d65a22d55838
  80. ↑ Flavonoidit ja punaviiniparadoksi. https://www.duodecimlehti.fi/duo50346

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tulehdus.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tulehdus&oldid=22628239”