Makrofagi

Makrofagit (kr. Makrofagos, suursyömäri) ovat elimistön syöjäsoluja, jotka syövät vieraiksi tunnistettuja mikrobeja ja vierasaineita. Makrofagien tuma on hevosenkengän muotoinen ja solulimassa on atsurofiilisia jyväsiä. Atsurofiiliset jyväset sisältävät fagosytoosin toiminnan kannalta tärkeitä lysosomaalisia entsyymejä kuten lysotsyymejä ja myeloperoksidaaseja.

Makrofagit kehittyvät veressä kiertävistä monosyyteistä ja asettuvat kudoksiin. Makrofageja on runsaasti lymfaattisissa kudoksissa, esimerkiksi imusolmukkeissa. Eri kudoksissa monosyytit erilaistuvat erilaisiksi kudosmakrofageiksi:

• maksassa Kupfferin soluiksi
• luussa osteoklasteiksi
• keskushermostossa mikrogliasoluiksi
• keuhkorakkuloissa makrofageiksi.

Makrofagit ovat erityisen tehokkaita tuhoamaan solunsisäisiä mikrobeja. Makrofageilla on tärkeä rooli myös soluvälitteisessä immuunipuolustuksessa, jossa ne toimivat antigeeniä esittelevinä soluina (APC-solut). Uuden tutkimuksen mukaan ikivanhalla kansanlääkkeellä berberiinillä voi olla keskeinen merkitys HIV:n aiheuttaman tulehduksen vaimennuksessa makrofageissa. Berberiini voi siten olla hyödyllinen lisähoito HIV:hen liittyvässä ateroskleroosissa.