Makrofagi
Wikipedia
Makrofagit (kr. Makrofagos, suursyömäri) ovat elimistön syöjäsoluja, jotka syövät vieraiksi tunnistettuja mikrobeja ja vierasaineita. Makrofagien tuma on hevosenkengän muotoinen ja solulimassa on atsurofiilisia jyväsiä. Atsurofiiliset jyväset sisältävät fagosytoosin toiminnan kannalta tärkeitä lysosomaalisia entsyymejä kuten lysotsyymejä ja myeloperoksidaaseja.
Makrofagit kehittyvät veressä kiertävistä monosyyteistä ja asettuvat kudoksiin. Makrofageja on runsaasti lymfaattisissa kudoksissa, esimerkiksi imusolmukkeissa. Eri kudoksissa sijaitsevia makrofageja kutsutaan usein eri nimillä:
- maksassa Kupfferin soluiksi
- luussa osteoklasteiksi
- keskushermostossa mikrogliasoluiksi
- munuaisglomeruluksissa mesangiaalisoluiksi
Makrofagit ovat erityisen tehokkaita tuhoamaan solunsisäisiä mikrobeja. Makrofageilla on tärkeä rooli myös soluvälitteisessä immuunipuolustuksessa, jossa ne toimivat antigeeniä esittelevinä soluina (APC-solut).
