Monosyytti
Wikipedia
Monosyytti on veressä kiertävä valkosolu, joka erikoistuu kudoksiin mennessään makrofagiksi. Makrofagi ei voi enää palata verenkiertoon. Makrofagi fagosytoi kudoksissa mikrobeja. Lisäksi se voi toimia antigeenien esittelijänä ja tuhota kuolleiden solujen jäänteitä. Monosyytit muodostuvat punaisessa luuytimessä, josta ne vapautuvat verenkiertoon. Sikiökaudella kaikki valkosolut muodostuvat ruskuaispussissa, maksassa, pernassa ja luuytimessä.
[muokkaa] Rakenne
Monosyytti on suurin valkosoluista. Siinä on yksi hevosenkengän tai munuaisen muotoinen tuma, joka sijaitsee usein solun reunalla.
