Kreikan kieli
Wikipedia
| Kreikka | |
|---|---|
| Omakielinen nimi | ελληνικά |
| Englanninkielinen nimi | Greek |
| Ranskankielinen nimi | grec |
| Tiedot | |
| Alue |  Kreikka KyprosVirallisena vähemistökielenä  Italia Romania Albania Armenia Ukraina+ siirtolaisia monissa maissa |
| Virallinen kieli | Kreikka, Kypros, Euroopan unioni |
| Puhujia | 15 miljoonaa |
| Sija | 74. |
| Kirjaimisto | kreikkalainen |
| Kielenhuolto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | kreikka |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | el |
| ISO 639-2 | gre / ell |
| SIL | GRK |
Kreikan kieli (Ελληνικά) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa. paikkeilla. Kreikan kieli voidaan karkeasti jakaa nykykreikkaan ja muinaiskreikkaan.
Suuri määrä kreikan sanoja ja ilmaisuja ovat selvinneet muuttumattomana läpi vuosisatojen ja ne ovat päätyneet muihin kieliin, kuten latinaan sekä saksan, ranskan ja englannin kieliin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Muinaiskreikka
-
Pääartikkeli: muinaiskreikka
Muinaiskreikan eli antiikin kreikan dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa. paikkeilla. Sillä tarkoitetaan oikeastaan ryhmää antiikissa puhuttuja moninaisia kreikan murteita, joiden keskinäinen ymmärrettävyys oli joskus heikkoa. Sivistyneistö pystyi kuitenkin useimmiten kommunikoimaan keskenään. Murrealueet vakiintuivat 800–700-luvuilla eaa. Hellenistisellä ajalla kehittyi attikalaisvoittoinen yhteismurre koinee.
[muokkaa] Nykykreikka
| Kreikan kielen historia (katso myös: Kreikkalainen kirjaimisto) |
| Alkukreikka (n. 2000 eaa.) |
| Mykenen kreikka (n. 1600–1100 eaa.) |
| Muinaiskreikka Klassinen kreikka (n. 800–300 eaa.) Koinee-kreikka (n. 300 eaa. - 330) |
| Bysantin kreikka (n. 330–1453) |
| Nykykreikka (1453-) |
Nykykreikka on rikas kieli, jossa on yli 600 000 sanaa. Kaikki muinaiskreikan eri muodot eivät ole helposti nykykreikan osaajan ymmärrettävissä. Nykykreikkaa puhutaan Kreikan lisäksi lähinnä Kyproksella, jossa puhuttava kreikan kieli eroaa jonkin verran Kreikan kreikasta.
Nykykreikasta on olemassa kaksi eri kirjakieltä. Kirjakielen käyttö taantui turkkilaisten valloitettua Kreikan vuosisadoiksi. Valloituksen loputtua vuonna 1834 kehitettiin kirjakieli katharevousa, joka yritti palauttaa kielen vuosisatojen takaiseen asuunsa. Katharevousan ideoijana pidetään vuonna 1833 kuollutta kreikkalaista nationalistijohtajaa Adamantios Koraisia. Sen rinnalle kehitettiin kuitenkin enemmän puhekieltä muistuttava dimotiki-kirjakieli. Ensimmäisen vakavamieliseksi tarkoitetun kirjan dimotiki-kreikaksi kirjoitti Jannis Psiharis vuonna 1888.
Sotilasjuntan kaatumisen jälkeen vuodesta 1976 dimotiki on ollut hallitseva kirjakieli ja myös median kieli. Kirjakielen valinta on poliittisesti värittynyt kysymys Kreikassa, ja monet konservatiivit kannattavat yhä katharevousa-kirjakieltä.
Suurin osa nykykreikan murteista on kehittynyt koinee-kreikasta. Dimotiki-kirjakieli perustuu koinee-pohjaisiin kansanmurteisiin. Poikkeuksia ovat pontoksenkreikka, jota puhuvat mm. Krimin niemimaalta entisestä Neuvostoliitosta Kreikkaan kotiutetut paluumuuttajat, sekä tsakonia, jota puhuu vielä tuhatkunta ihmistä Peloponnesoksen niemimaan syrjäisillä vuoristoseuduilla. Pontoksenkreikka ja tsakonia palautuvat koineeta edeltäviin antiikin ajan murteisiin ja ovat muille kreikan puhujille käsittämättömiä.
Myös koinee-pohjaiset kreikan murteet eroavat toisistaan paljon. Esimerkiksi Hioksella, Rodoksella, Kreetalla ja Kyproksella puhutaan hyvin tunnistettavia murteita. Dimotiki-standardikieli on lähinnä Peloponnesoksen kansankieltä. Ateenan katukieli on nykyään murresekoitus, mutta aikaisemmin Ateenassa puhuttiin ns. vanhaa ateenan murretta, joka elää yhä mm. Euboian saarella ja Attikan maaseudulla. Myös pohjoiset murteet muodostavat oman erityisen murreryhmänsä. Egeanmeren saarilla murteiden kirjavuus on suurinta, onhan kyse saarista.
[muokkaa] Kreikkalaisperäisiä lainasanoja
Samoin kuin latinasta, on myös klassisesta kreikan kielestä saatu suuri joukko nykyisin lähes yleismaailmallisessa käytössä olevia lainasanoja. Varsinkin tieteellisinä ja teknisinä termeinä niitä käytetään runsaasti, mutta niitä ovat myös monet politiikkaan ja yhteiskuntaelämään sekä uskontoon liittyvät sanat.
Monet kansainväliset tieteelliset ja tekniset termit ovat yhdyssanoja, jotka on muodostettu kreikkalais- tai latinalaisperäisistä sanoista. Monien termien osina esiintyviä kreikkalaisperäisiä sanoja tai sanarunkoja ovat esimerkiksi:
- bio-, bios (βίος), elämä
- fon- (φων-), ääni
- fysis (φύσις), luonto (johdannaisia esimerkiksi fysiikka ja fyysinen)
- graf- (γραφ-), kirjoittaa, piirtää
- logia (λογία), puhe, oppi (monien tieteenhaarojen nimissä)
- mega (μέγα), suuri
- mikro- (μικρο-), pieni
- tele- (τηλε-), kauas
Toisinaan on samassakin termissä yhdistetty kreikkalainen ja latinalainen sana, esimerkiksi televisio-sanan alkuosa on kreikkaa (kauas) ja loppuosa latinaa (näkymä).
Myös kreikkalaiset lukusanat esiintyvät esimerkiksi monien kemiallisten yhdisteiden nimissä (mono, di, tri, tetra, penta, heksa jne) sekä SI-järjestelmän etuliitteissä (deka, hehto, kilo).
Politiikkaan ja yhteiskuntaelämään liittyviä kreikkalaisperäisiä sanoja ovat esimerkiksi politiikka, demokratia, monarkia ja tyranni.
Koska Uusi testamentti kirjoitettiin alkujaan kreikaksi, ovat monet myös monet kristinuskoon liittyvät termit kreikkalaista alkuperää. Jo Kristus-nimi, josta kristinusko-sanakin on johdettu, on kreikkalainen sana, alkujaan itse asiassa käännös heprean sanasta Messias (voideltu). Muista kreikkalaisperäisistä sanoista muutamat kuten kirkko (kreik. κυριακή, kyriake) ja Raamattu (kreik. γράμματα, grammata) ovat tosin suomessa melkoisesti muuttuneet alkuperäisistään, mutta lähempänä alkumuotoa ovat sen sijaan suomessakin esimerkiksi sanat apostoli, enkeli ja evankeliumi.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Sanakirjoja nykykreikan ja muiden kielten välillä
- Kreikka - Englanti, Englanti - Kreikka.
- Kreikka - Englanti: Webster's Rosetta Edition.
- Kreikka-Espanja.
- Translitterointi
