Kreikkalainen kirjaimisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kreikkalainen kirjaimisto on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 800-luvulta ennen ajanlaskun alkua lähtien (tosin muinaiskreikassa kirjainten edustamat äänteet olivat osin erilaiset kuin nykyään). Kreikkalainen kirjaimisto oli ensimmäinen, johon sisältyivät konsonanttimerkkien lisäksi myös vokaalimerkit, ja se on toiminut mallina niin latinalaiselle kuin kyrillisellekin kirjaimistolle. Antiikin aikana kreikkalaisia kirjaimia käytettiin myös numeroina.

Matematiikan ja fysiikan kaavoissa kreikkalaisia kirjaimia käytetään monenlaisten suureiden ja muuttujien merkitsemiseen. Lisäksi kreikkalaisia kirjaimia (tai niiden muunnelmia) voi esiintyä muiden tieteenalojen erikoismerkinnöissä (esimerkiksi kansainvälisen foneettisen kirjaimiston ja suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkeinä).

Siirtokirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisia kirjaimia latinaistettaessa noudatetaan suomenkielisissä teksteissä pääsääntöisesti standardia SFS 5807 (joka pohjautuu saksalaiseen standardiin DIN 31 634 ja osin eroaa kansainvälisestä standardista ISO 843). Se sisältää nykykreikan transkribointisääntöjen lisäksi translitterointisäännöt etenkin muinaiskreikkaa varten.[1]

Kansainväliseen yhtenäistämiseen vedoten YK on suositellut latinaistamaan kreikkalaiset paikannimet kreikkalaisen standardin ELOT 743 mukaisesti. Tätä suositusta noudatettaessa paikannimien latinaistus osin poikkeaa suomen äänne- ja oikeinkirjoitusjärjestelmään mukautetusta transkriboinnista.[2][3]

Kirjaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjain Kirjaimen nimi Ääntäminen muinaiskreikassa[4] Ääntäminen nykykreikassa
iso pieni kreikaksi suomeksi englanniksi kirjaimin IPA kirjaimin IPA
Α α alfa alfa alpha a, aa [a], [aː] a [a]
Β β vita beeta beta b [b] v [v]
Γ γ gama gamma gamma g,
γ-, κ-, ξ- ja χ-äänteiden edellä äng-äänne
[g]
[ŋ];
a-, o- u-äänteiden ja konsonanttien edellä väljä g (khii:n soinnillinen vastine),
e- ja i-äänteiden edellä voimakas j,
γ-, κ-, ξ- ja

χ-äänteiden edellä äng-äänne

[ɣ]
[ʝ]
[ŋ];
Δ δ delta delta delta d [d] kuten th englannin sanassa this [ð]
Ε ε epsilo(n) epsilon epsilon e [e] e [e]
Ζ ζ zita zeeta zeta d + soinnillinen s [dz] soinnillinen s [z]
Η η ita eeta eta ee [εː] i [i]
Θ θ thita theeta theta th [tʰ] kuten th englannin sanassa mouth [θ];
Ι ι jota ioota iota i, ii [i], [iː] i [i]
Κ κ kapa kappa kappa k [k] k [k]
Λ λ lamda lambda lambda l [l] l [l]
Μ μ mi myy mu m [m] m [m]
Ν ν ni nyy nu n [n] n [n]
Ξ ξ ksi ksii xi ks [ks] ks [ks]
Ο ο omikro(n) omikron omicron o [o] o [o]
Π π pi pii pi p [p] p [p]
Ρ ρ ro rhoo rho r [r] r [r]
Σ σ,ς sigma sigma sigma s [s] s [s]
Τ τ taf tau tau t [t] t [t]
Υ υ ipsilo(n) ypsilon upsilon y, yy [y], [yː] i [i]
Φ φ fi fii phi ph, f [pʰ], [f] f [f]
Χ χ hi khii chi kh [kʰ] kuten ch saksan sanassa doch, venäjän х [x], [ç]
Ψ ψ psi psii psi ps [ps] ps [ps]
Ω ω omega oomega omega oo [oː] o [o]

Eräät muinaiskreikan kirjaimet ovat jääneet pois käytöstä:

Kirjain Kirjaimen nimi Kirjaimin IPA
suomeksi muinaiskreikassa nykykreikassa
Ϝ ϝ digamma ϝαῦ δίγαμμα w [w]
Ϻ ϻ san ϻάν σάν s [s]
Ϙ ϙ koppa ϙόππα κόππα q [k]

Ääninäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sound-icon.svg

Kreikan aakkoset ääneen luettuina:

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jukka Korpela: Nykykreikan ääntämys sekä kreikan translitterointi ja transkriptio 2001–2012. Viitattu 19.9.2012.
  2. Kimmo Granqvist ja Sirkka Paikkala: Kreikan paikannimet: latinaistus (Artikkeli on julkaistu lähes sellaisenaan Kielikellon numerossa 2/2011.) Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.9.2012.
  3. Kreikan paikannimet: muuntotaulukko Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.9.2012.
  4. Woodard, Roger D.: Attic Greek. The ancient languages of Europe., s. 15-17. Cambridge: University Press, 2008. englanti

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]