Suure
Suure on jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus (muun muassa fysiikassa). Suureen arvo mitataan käyttäen yksikköä, tiettyä sovittua määrää kyseessä olevaa ominaisuutta. Mittauksessa selvitetään kuinka moninkertainen mitattava arvo on yksikköön nähden. Suureen lukuarvo on tämä kerroin ja suure ilmoitetaan lukuarvon ja yksikön kertolaskuna.
Esimerkki: Pituus on suure, jolla mitataan kuinka etäällä esimerkiksi janan päätepisteet ovat toisistaan. Mittanauhalla mitattaessa tutkitaan, miten monta metriä jonkin mitattavan kohteen pituus on. Rolf Landauerin mukaan informaatio on fysikaalinen, mitattava ominaisuus (vrt. entropia = epätietoa) ja siksi suure (joka voi myös hävitä).
Arkisia perussuureita ovat muun muassa seuraavat:
| Mitattava suure | Suureen tunnus | Yksikön nimi | Yksikön tunnus | Selitys |
|---|---|---|---|---|
| pituus | l, s | metri | m | etäisyys paikasta toiseen (kappaleen pituus tai matkan pituus) |
| massa | m | kilogramma | kg | paljonko on jonkin esineen, olion tai kappaleen aineen määrä |
| aika | t | sekunti | s | kuinka kauan jokin tapahtuma kestää |
| lämpötila | T | kelvin | K | paljonko aineella on lämpöenergiaa |
| celsiusaste | °C |
Näistä perussuureista voidaan muodostaa johdannaissuureita: esimerkiksi nopeus on edetty matka tietyssä ajassa. Nopeuden yksikkö on siten m/s (metri sekunnissa) tai km/h (kilometri tunnissa).
Tarkemmin suureita esitellään kansainvälistä yksikköjärjestelmää käsittelevässä artikkelissa. Siinä esitellään myös vain tieteellisemmässä käytössä olevat suureet.
Suure voi olla skalaarisuure tai vektorisuure. Skalaarisuureella on vain suuruutta ilmoittava arvo, vektorisuureella on suuruuden lisäksi suunta. Lisäksi on suure, joka kertoo sen omasta ympäristöstä, tensori. Skalaarisuuretta merkitään kursiivilla, massa merkitään
. Vektorin nuolisymboliikkaa käytetään vektorisuureiden tapauksessa, esimerkiksi nopeus merkitään
tai
, koska sillä on aina sekä suuruus että suunta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Sivulta puuttuu