Pituus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee pituutta yksikkönä. Artikkeli pituushyppy käsittelee urheilulajia. Ihmisen pituudesta on erillinen artikkeli. Pituus tarkoittaa myös longitudia.
Osa artikkelisarjaa
Geometria
POV-Ray-Dodecahedron.svg

Tasogeometria
Piste
Suora
Käyrä
Taso
Pinta
Pinta-ala
Pituus
Kulma
Trigonometria

Ympyrä
Ellipsi
Monikulmio
Kolmio
Nelikulmio
Suorakulmio
Neliö
Suunnikas
Neljäkäs
Puolisuunnikas

Avaruusgeometria
Tilavuus
Avaruuskappale
Pallo
Kartio
Lieriö
Särmiö
Suuntaissärmiö
Suorakulmainen särmiö
Säännöllinen monitahokas
Platonin kappale
Tetraedri
Heksaedri eli kuutio
Oktaedri
Dodekaedri
Ikosaedri
Keplerin–Poinsot'n kappale

Euklidinen geometria
Paralleeliaksiooma

Epäeuklidinen geometria
Hyperbolinen geometria
Elliptinen geometria

Analyyttinen geometria

Pituus (lat. longitudo, spatium; ’pituus’, ’matka’) on fysiikan suure, jota voidaan toisissa yhteyksissä kutsua etäisyydeksi tai matkaksikin. Matkan tunnus on yleensä s, kappaleen mittana pituudesta käytetään usein tunnusta l. Pituutta mitataan SI-järjestelmässä metreinä ja se on SI-järjestelmän perussuure.

Yksinkertaisimmillaan pituuden mittavälineenä voidaan käyttää mittanauhaa tai viivoitinta. Vaativammissa mittauksissa käytetään interferometriaan perustuvia optisia mittavälineitä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Muita pituuden mittayksiköitä

[muokkaa] Englantilais- ja amerikkalaisperäisiä mittoja

  • Tuuma on vanha Isossa-Britanniassa käytetty pituuden yksikkö (1 tuuma = 25,4 mm).
  • Jalka on vanha brittiläinen pituusmitta. Sitä käytetään myös ilmailussa lentokorkeuden mittayksikkönä. (1 jalka = 12 tuumaa = 30,48 cm)
  • Meripeninkulma on merenkulussa ja ilmailussa toisinaan käytetty etäisyyksien yksikkö (1 mpk = 1852 m)

[muokkaa] Tähtitieteellisiä etäisyyksiä

  • Astronominen yksikkö on käytössä tähtitieteessä aurinkokuntaamme koskevissa mittauksissa (1 AU = 149 597 870 691 m) Matka vastaa Auringon ja Maan keskietäisyyttä.
  • Valovuosi on tähtitieteessä käytetty yksikkö (9,46·1015 m). Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa. Yksikköä käytetään kansanomaistamaan avaruuden etäisyyksiä. Virallinen "avaruusmittayksikkö" pitkillä etäisyyksillä on Parsek.
  • Parsek on käytössä tähtitieteessä suurissa etäisyyksissä (1 pc = 3,085678·1016 m)

[muokkaa] Vanhoja pituusmittoja

  • Linja (lat. linea = pellavalanka, luotinuora, viiva) on vanha suomalainen ja ruotsalainen pituusmitta, joka on ollut 1/12 tuumaa (= 2,06 mm), myöhemmin 1/10 desimaalituumaa (2,97 mm). Englantilainen linja on 1/10 tuumaa (2,54 mm) ja venäläinen 1/280 arsinaa (2,55 mm)
  • Kortteli (qvart, quarter, neljännes) = 1/2 jalkaa = 6 tuumaa = 14,8 cm
  • Kyynärä on matka kyynärpäästä keskisormenpäähän.
  • Vaaksa on peukalon ja keskisormen pään välinen etäisyys.[1]
  • Virsta on vanha venäläinen pituusmitta (1 066,80 m)
  • legua, pituusmitta (engl. league) eri lähteiden mukaan noin neljä englannin mailia eli 6 400 metriä) tai toisen tiedon mukaan kolme meripeninkulmaa eli 5,56 km tai 3,2 meripeninkulmaa eli 5 920 metriä. Legua on ollut käytössä Euroopassa ja Etelä-Amerikassa.

[muokkaa] Muita mittoja

  • Ångström on vanha hyvin lyhyiden mittojen yksikkö (1 Å = 10-10  m = 0,1 nm).
  • Poronkusema on vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta. Poronkusema on se matka, jonka ajoporoa voi ajaa virtsaamistaukojen välillä. Poro ei pysty virtsaamaan juostessaan, ja liian pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan. Maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä.
  • Peninkulma tarkoittaa vanhimmassa merkityksessään penin eli koiran haukun kuulemaa eli pisintä kantamaa. Tämä on noin 10 kilometriä.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. Hakusana vaaksa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2007.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä