Suora

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo geometrian käsitteestä. Ammattiliitto Suorasta on oma artikkeli.
Osa artikkelisarjaa
Geometria
POV-Ray-Dodecahedron.svg

Tasogeometria
Piste
Suora
Käyrä
Taso
Pinta
Pinta-ala
Pituus
Kulma
Trigonometria

Ympyrä
Ellipsi
Monikulmio
Kolmio
Nelikulmio
Suorakulmio
Neliö
Suunnikas
Neljäkäs
Puolisuunnikas

Avaruusgeometria
Tilavuus
Avaruuskappale
Pallo
Kartio
Lieriö
Särmiö
Suuntaissärmiö
Suorakulmainen särmiö
Säännöllinen monitahokas
Platonin kappale
Tetraedri
Heksaedri eli kuutio
Oktaedri
Dodekaedri
Ikosaedri
Keplerin–Poinsot'n kappale

Euklidinen geometria
Paralleeliaksiooma

Epäeuklidinen geometria
Hyperbolinen geometria
Elliptinen geometria

Analyyttinen geometria

Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla suora määritellään pisteen ominaisuuksien ja aksioomien avulla.

Jos suora katkaistaan ja toinen puolikas poistetaan, saadaan puolisuora eli säde. Jos puolisuora katkaistaan, saadaan puolisuora ja jana.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikissa suora määriteltiin kahden pisteen ja viivaimen avulla. Valitaan tasolta kaksi pistettä. Eukleideen Alkeissa esitetyn määritelmän mukaan kahden pisteen välille voidaan aina vetää jana tai viiva. Määritelmästä on jäänyt viivain pois, joten sitä ei voi pitää täysin matemaattisena. Määritelmä on pääpiirteissään seuraava:

  1. Viiva on pituudeton leveys.
  2. Viivan äärirajat ovat pisteitä.
  3. Suora viiva on viiva, joka lepää tasaisesti pisteillään. [1][2]
Ray (A, B, C).svg

Puolisuora eli säde piirretään silloin janan AB avulla niin, että janan toista päätä jatketaan samaan suuntaan pisteen C kautta äärettömän pitkälle. Kun sama toistetaan puolisuoran toiseen päähän, saadaan suora. Suora määräytyykin niiden kahden pisteen avulla, joiden kautta se kulkee. Antiikin määritelmässä korostetaan myös abstraktia käsitettä ääretön, joka tarkoitti geometriassa ”jatkamista loputtoman pitkälle”. [3]

Käyrä on suora, jos mitkä tahansa kolme suoran pistettä A, B ja C voidaan liittää kahteen janaan AB ja AC siten, että ne aina yhtyvät osan AB osalta. Toisaalta, suoran leveys on nolla, joten käyrä on suora koko pituudeltaan, jos sen projektio on piste, kun suoraa katsotaan sen kulkusuuntaa. [3][2] Tämä viimeinen testi on kirvesmiehille tuttu.

Analyyttisen geometrian määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jana alkaa yhdestä pisteestä ja päättyy toiseen pisteeseen. Jana koostuu pisteistä, joita on tiheästi alku- ja loppupisteen välissä. Määritelmässä tiheällä tarkoitetaan ominaisuutta, että kahden mielivaltaisen lähellä toisiaan olevan pisteen väliin voidaan aina lisätä ainakin yksi piste lisää, mistä seuraa taas se, että pisteitä mahtuu pisteiden väliin äärettömästi.

Vaikka yhden pisteen pituus on 0, muodostuu äärettömän monen pisteen janalle ominaisuus pituus. Jana ei kuitenkaan ole leveä tai paksu, koska janalla olevilla pisteillä ei ole itsessään ominaisuutta leveys ja paksuus. Janan ominaisuudet ovat seurausta pisteiden ominaisuuksista ja niiden äärettömästä lukumäärästä.

Kukin janalla oleva piste sijaitsee omassa paikassaan. Paikka voidaan ilmoittaa numeerisesti määrittämällä esimerkiksi pisteen paikan etäisyys janan alkupisteestä. Tämä etäisyys on luku, jota kutsutaan pisteen koordinaatiksi.

Edelliseen tapaan voidaan määritellä myös pisteiden koordinaatit puolisuoralla ja suoralla. Puolisuoran pisteiden koordinaatit ovat esimerkiksi niiden etäisyys puolisuoran alkupisteestä. Suoralta tulee ensin valita piste, josta etäisyydet mitataan. Tätä pistettä kutsutaan origoksi. Pisteen etäisyys origosta on tällöin pisteen koordinaatti. Koska suora voidaan ajatella koostuvan origon molemmilla puolilla olevasta puolisuorasta, tulee koordinaatit olla positiivisia- ja negatiivisia reaalilukuja, riippuen siitä kummalla puolella origoa piste sijaitsee.

Pisteen koordinaatti janalla, puolisuoralla ja suoralla on aina yksi luku. Koska pisteen koordinaatteja tarvitaan vain yksi, sanotaan suoran olevan 1-ulotteinen olio eli sen dimensio on 1. Myös janan ja puolisuoran dimensio on 1. Koordinaattien avulla voidaan suoraa käsitellä numeerisesti esimerkiksi tietokoneella. [2]

Aksiomaattinen määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään suorat määritellään joukko-opin avulla käyttäen useita aksioomia, jotka määrittelevät useita ominaisuuksia, joita suoran tulee samanaikaisesti täyttää. Suoran ominaisuuksia kutsutaan aksioomiksi. Aksioomat on kirjoitettu niin, että pisteisiin viitataan isoilla kirjaimilla A, B ja C, ja suoriin pienillä kirjaimilla l ja a, tai pistepareilla esimerkiksi AB.

  1. Tasossa on olemassa osajoukkoja, joita kutsutaan suoriksi.
  2. Jokaista kahta eri pistettä A\, ja B\, kohti on olemassa yksi ja vain yksi suora l\, jolla A\in l ja B\in l
  3. Jokaisella suoralla on ainakin kaksi pistettä. Tasossa on ainakin kolme pistettä, jotka eivät ole samalla suoralla.
  4. Suorille on määritelty relaatio välissä: Jos piste C\, on pisteiden A\, ja B\, välissä, niin A\,, B\, ja C\, ovat suoran eri pisteitä. Tällöin C\, on myös pisteiden B\, ja A\, välissä.
  5. Jos A\, ja B\, ovat eri pisteitä, niin suoralla AB\, on piste C\, siten että B\, on pisteiden A\, ja C\, välissä.
  6. (Paschin aksiooma) Olkoon piste C\, suoran AB\, ulkopuolella. Olkoon a\, suora ja A \not\in a, B \not\in a, C \not\in a. Jos a\, leikkaa janan AB\,, niin se leikkaa ainakin toisen janoista AC\, ja BC\,.

Suora analyyttisessa geometriassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suora yksiulotteisessa avaruudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suora täyttää yksiulotteisen avaruuden \R kokonaan, jolloin kaikki avaruuden pisteet ovat suoran pisteitä. Kutakin pistettä vastaa jokin koordinaatti, joka on pisteen etäisyys origoksi valitusta pisteestä. Pisteen koodinaatti on reaaliluku x.

Suora kaksiulotteisessa avaruudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksiulotteinen avaruus \R^2 tarkoittaa ääretöntä tasoa, jonne voidaan sijoittaa suora mielivaltaisesti. Koska suoran pisteet ovat koordinaattipareja (x,y), muodostavat pisteiden koordinaatit relaation. Suoran pisteisiin pääsee käsiksi usealla erilaisella lähestymistavalla.

Kaksiulotteinen parametriesitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suora voidaan määritellä kahden pisteen P_1 ja P_2 avulla. Suoran mikä tahansa kolmas piste P voidaan ilmaista lausekkeella, jonka ”koordinaattina” on parametri t

P=P_1\cdot(1-t) + P_2\cdot t=(P_2-P_1)\cdot t + P_1, \quad t \in \R

Jos suoran pisteet ovat kaksiulotteisia, saadaan x- ja y-koordinaateille parametrimuotoinen esitys

\begin{cases}
x=(x_2-x_1)\cdot t + x_1\\
y=(y_2-y_1)\cdot t + y_1
\end{cases} eli \begin{cases}
x=t \cdot s_x+x_1 \\
y=t \cdot s_y+y_1, \quad t \in \R
\end{cases}

missä x_2-x_1=s_x ja y_2-y_1=s_y ovat kulmakertoimia.

Kaksiulotteinen vektoriesitys suuntavektorin avulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sama parametrimuotoinen esitys voidaan ilmaista parametrimuotoisena vektoriesityksenä, jossa pisteet esitetään pystyvektoreilla \tbinom{x}{y}

\binom{x}{y}=\Big[\binom{x_2}{y_2}-\binom{x_1}{y_1}\Big]\cdot t + \binom{x_1}{y_1}, \quad t \in \R.

Jos merkitään \bar P= \binom{x}{y}, \bar S= \binom{x_2}{y_2} - \binom{x_1}{y_1} ja \bar A= \binom{x_1}{y_1} saadaan suoran pisteiden vektoriksi \bar P

\bar P = t \cdot \bar S + \bar A, \quad t \in \R

Vektoria \bar S kutsutaan suuntavektoriksi ja vektori \bar A on yksi suoran pisteen paikkavektori.

Suora y = \frac{1}{2}x + 1 karteesisessa koordinaatistossa. Luku \tfrac{1}{2} on suoran kulmakerroin ja luku 1 sen vakiotermi.

Suoran yhtälö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisestä parametrimuotoisesta esityksestä voidaan muodostaa suoran koordinaateille tunnetumpi relaatioesitys. Ratkaistaan luvun x lausekkeesta parametri t

x=(x_2-x_1)\cdot t + x_1 \Leftrightarrow t=\frac{x-x_1}{x_2-x_1},

joka sijoitetaan y:n lausekkeeseen

y=(y_2-y_1)\cdot t + y_1=(y_2-y_1)\frac{x-x_1}{x_2-x_1} + y_1,

eli

y=\frac{y_2-y_1}{x_2-x_1}(x-x_1) + y_1, 

jota kutsutaan suoran kahden pisteen esitykseksi pisteillä (x_1,y_1) ja (x_2,y_2). Merkitsemällä k=\frac{y_2-y_1}{x_2-x_1} saadaan yksinkertaisempi yhtälö

y=k(x-x_1)+y_1=kx-kx_1+y_1=kx+b,

missä b=-kx_1+y_1.

Tämä on suoran pisteiden x- ja y-koordinaattien välinen relaatio (x,y)=(x,kx+b), jota kutsutaan suoran yhtälöksi. Yhtälön tätä muotoa

y=kx+b

kutsutaan termillä y:n suhteen ratkaistu muoto. Yhtälössä kerrointa k kutsutaan kulmakertoimeksi ja lukua b vakiotermiksi. Toisaalta mahdollinen on myös

x=ly+c,

jota kutsutaan termillä x:n suhteen ratkaistu muoto. Siinä l on kulmakerroin ja c vakiotermi. Jos y:n suhteen ratkaistusta muodosta kirjoitetaankin

y=\frac{y_2-y_1}{x_2-x_1}(x-x_1) + y_1 \Leftrightarrow (x_2-x_1)y=(y_2-y_1)(x-x_1) + (x_2-x_1)y_1 \Leftrightarrow
(x_2-x_1)y=(y_2-y_1)x-(y_2-y_1)x_1 + x_2y_1 - x_1y_1 \Leftrightarrow -(y_2-y_1)x+(x_2-x_1)y + x_1y_2 - \cancel{x_1y_1} - x_2y_1 + \cancel{x_1y_1} = 0,

saadaan yleinen muoto

ax+by+c=0

missä a=-y_2+y_1, b=x_2-x_1 ja c = x_1y_2 - x_2y_1. Kerroin c voidaan kirjoittaa kaksirivisenä determinanttina:

c =  \begin{vmatrix}x_1 & x_2 \\ y_1 & y_2 \end{vmatrix}

Kaksiulotteinen vektoriesitys normaalivektorin avulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suoran suunta voidaan esittää suuntavektorin asemasta normaalivektorilla, joka on kohtisuorassa suoraa vastaan eli myös suuntavektoria vastaan. Valitaan suuntavektorin suuntainen erotusvektori \bar P - \bar A = \binom{x}{y} - \binom{x_1}{y_1}, jossa \bar A on yksi suoran pisteiden paikkavektori. Merkitään normaalivektoria \N = \binom{a}{b}. Silloin nämä ovat kohtisuorassa ja niiden pistetulo on nolla

(\bar P - \bar A ) \cdot \bar N = 0

eli

\bigg[ \binom{x}{y} - \binom{x_1}{y_1} \bigg] \cdot \binom{a}{b}= \binom{x-x_1}{y-y_1} \cdot \binom{a}{b}=a(x-x_1) + b(y-y_1) = 0.

Viimeisestä vaiheessa

ax-ax_1+by-by_1=0
ax+by-(ax_1+by_1)=0

missä c=-(ax_1+by_1)

ax+by+c=0

Normaalivektorin \bar N = \binom{a}{b} koordinaatit a ja b ovat suoran normaalimuotoisen yhtälön kertoimet.

Muita suoran muodostamistapoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulmakertoimen avulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos pisteet A(x_1,y_1) ja B(x_2,y_2) ovat eräät suoran pisteistä, ja suoran yleinen piste merkitään P(x,y), voidaan suoran kulmakerroin ilmaista kahdella tavalla:

\frac{y-y_1}{x-x_1}=\frac{y_2-y_1}{x_2-x_1}.
Suoran yhtälö nollakohtien avulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos suora leikkaa kummatkin koordinaattiakselit, kutsutaan näiden pisteiden paikkaa akselilla nollakohdaksi. Nollakohtia vastaavat pisteet ovat (0,b) ja (a,0) ((englanniksi) intercept). Mikäli leikkauskohdat ovat muualla kuin origossa, saadaan suoran yhtälöksi

\frac{x}{a} + \frac{y}{b} = 1.
Suoran yhtälö etäisyydellä origosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos suoralle piirretään origosta korkeusjana ja mitataan korkeusjanan suuntakulma \alpha sekä suoran etäisyys d origosta, voidaan suoran yhtälö ilmaista

x\cos \alpha + y \sin \alpha = d.

Suora kolmiulotteisessa avaruudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmiulotteisen avaruuden suora voidaan määritellä vektorien avulla. Olkoot \bar P_1 ja \bar P_2 pisteiden paikkavektoreita kolmiulotteisessa avaruudessa \mathbb{R}^3. Aiemminkin kirjoitettiin

\bar P=(\bar P_2-\bar P_1)\cdot t + \bar P_1, \quad t \in \R,

missä pisteet on korvattu kolmiulotteisilla paikkavektoreilla. Vektorimuotoinen parametriesitys näyttää pystyvektoreilla kirjoitettuna

\bar P= \Bigg[ \begin{pmatrix} x_2\\ y_2\\ z_2\\ \end{pmatrix}-\begin{pmatrix} x_1\\ y_1\\ z_1\\ \end{pmatrix} \Bigg] \cdot t + \begin{pmatrix} x_1\\ y_1\\ z_1\\ \end{pmatrix}, \quad t \in \R.

Parametrin kertoimena olevaa vektorierotusta

\bar S=\begin{pmatrix} x_2\\ y_2\\ z_2\\ \end{pmatrix}-\begin{pmatrix} x_1\\ y_1\\ z_1\\ \end{pmatrix}

kutsutaan suuntavektoriksi. Suora on suuntavektorinsa kanssa yhdenssuuntainen. Pistettä

\bar A=\begin{pmatrix} x_1\\ y_1\\ z_1\\ \end{pmatrix}

kutsutaan paikkavektoriksi. A on eräs suoran pisteistä. Suoran vektoriesitys voidaan ilmaista yksinkertaisemmin

\bar P = t \cdot \bar S + \bar A. \quad t \in \R

Vektorimuotoisesta parametriesityksestä voidaan siirtyä suoraan parametrimuotoiseen esitykseen

\begin{cases}
x=(x_2-x_1)\cdot t + x_1 \\
y=(y_2-y_1)\cdot t + y_1 \\
z=(z_2-z_1)\cdot t + z_1, \quad t \in \R
\end{cases}

Suora voidaan avaruudessa määritellä myös kahden tason leikkauksena.

Lähteitä ja viitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Weisstein, Eric W.: Line (Math World - A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  • Weisstein, Eric W.: Line-Line Intersection (Math World - A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  • Weisstein, Eric W.: Line-Line Angle (Math World - A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  • Weisstein, Eric W.: Skew Lines (Math World - A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  1. D. E. Joyce: Elementa, kirja I, Clakin Yliopisto, 1996
  2. a b c Weisstein, Eric W.: Line, Wolfram Mathworld
  3. a b Väisälä: Geometria, ss. 1-3